Kirjat
-
Niccolò Machiavelli: Ruhtinas – Hyvä vai paha hallitsija?
Niccolò Machiavellin Ruhtinas (Il principe 1513, ilm. 1532; suom. Taru Nyström, Basam Books 2021) on poliittisen kirjallisuuden klassikko, joka on saanut uuden, ajanmukaisen suomennoksen. Lorenzo de’ Medicille omistettu hallitsijan opas on monitulkintainen ja tarkkanäköinen tutkielma vallasta, politiikasta ja ihmisistä – tai ihmisestä – sen keskiössä. Uutuuksista todelliseen klassikkoon! Ruhtinas on länsimaiden tunnetuimpia hallitsemisen ja poliittisen kirjallisuuden klassikoita. Klassikoilla on tunnetusti hankala maine, ja aihepiiriltään koen Ruhtinaan olevan itselleni vaikea. Olin ehkä kuitenkin turhaan huolissani kirjan vaikeudesta, sillä tällainen ei-valtio-oppinut peruspirkkokin pystyi saamaan kirjasta jotain irti. Ruhtinas vie lukijansa renessanssiajan Italiaan (jos voisin matkustaa aikakoneella, saattaisin hyvinkin matkustaa ensimmäisenä juuri tuohon aikaan – suoraan Firenzen Ponte Vecchiolle, kiitos!), mutta Machiavellin vaikutus…
-
Kevään 2023 uutuuskirjat: 12 poimintaa
Hyvää uutta (kirja)vuotta! Perinteiseen tapaan kävin kustantamoiden katalogeista läpi uutuuskirjat Italia mielessäni. Millaisia ovat kevään 2023 uutuuskirjat: mitä italialaista tai Italiaa käsittelevää kirjallisuutta nyt keväällä julkaistaan? Kaunokirjallisuuden puolella Italia-uutuudet painottuvat viihteeseen, dekkareihin, historiaan ja englannista käännettyyn kirjallisuuteen – aika tavanomaista. Tietokirjallisuudessa on tiedossa kiinnostavaa asiaa muun muassa politiikasta ja matkailusta. Lastenkirjallisuudessa uutuuksia on tulossa useampia. Kevään 2023 uutuuskirjat: kaunokirjallisuus Alba de Céspedes: Ylioppilaskoti Uutuus, joka oikeastaan ei ole uutuus lainkaan: Otava julkaisee helmikuussa uusintapainoksen italialais-kuubalaisen Alba de Céspedesin alunperin jo vuonna 1943 suomennetusta teoksesta Ylioppilaskoti (Nessuno torna indietro 1939, suom. Toini Kaukonen). Se kertoo nunnien pitämän sisäoppilaitoksen normeja kyseenalaistavista nuorista naisasukkaista. Pidin todella paljon Alba de Céspedesin Kielletty päiväkirja -teoksesta, josta…
-
Olipa kerran Pinokkio (tai Pinocchio)
Kukapa ei tuntisi tarinaa pitkänenäisestä puunukesta? Mutta onko ihan alkuperäinen tarina 1800-luvun lopulta tuttu? Firenzeläisen Carlo Collodin Pinokkion seikkailut. Erään puunuken tarina (Le avventure di Pinocchio. Storia di un burattino, 1883; suom. Pauliina de Anna, Savukeidas 2016) on maailman tunnetuimpia lastenkirjoja. Tarina kurittomasta puunukke-pojasta on kuitenkin sen verran raju, ettei se sovi aivan pienimmille, ja sen allegorisuus aukenee parhaiten aikuisille. Pinokkio on tunnettu kirjoina, elokuvina (uusimmat Disney- ja Netflix-elokuvat ovat tältä syksyltä), näytelminä, TV-sarjoina, leluina – minäpä ei? Historian ensimmäinen Pinokkio ei kuitenkaan ollut mitään näistä: alunperin Pinokkion seikkailut julkaistiin jatkotarinana sanomalehdessä. Ensimmäinen tarinan osa julkaistiin vuonna 1881, ja pari vuotta myöhemmin jatkotarina julkaistiin kirjana. Minulle – kuten varmaan monelle…
-
Taina Latvala: Torinon enkeli – Erilainen jouluevankeliumi
Taina Latvalan romaani Torinon enkeli (Otava, 2021) käsittelee monia teemoja: parisuhteita ja -suhteettomuuksia, äitiyttä, naiseutta, seksuaalisuutta, kirjailijuuttakin. Kirjan päähenkilö, vastikään parisuhteensa päättänyt noin nelikymppinen naiskirjailija matkustaa Suomesta jouluiseen Torinoon ottamaan etäisyyttä elämäänsä. Siellä hän kokee kummia ja joutuu kohtaamaan mielessään kummittelevat vaikeat kysymykset. Jouluinen Torino alkoi kiehtoa tähän aikaan vuodesta, joten Taina Latvalan Torinon enkeli tuntui sopivalta kirjalliselta välipalalta tähän kohtaan – kevyt haukkaisu pitkän blogitauon jälkeen? Tai jotenkin miellän tällaiset pientä mysteeriä ja romantiikkaa sisältävät romaanit sellaisiksi, kivoiksi, kevyiksi, ei liikaa sitkeää pureskeltavaa syksyn pimeyden sumentaville aivoille. Sopivaa luettavaa vaikka joululomalle konvehtirasian kera? Ehkä sitäkin, mutta Latvalan kirjassa oli kuitenkin myös sopivaa al denteä äitiydestä ja naiseudesta…
-
Syksyn 2022 uutuuskirjat: 8 poimintaa
Kävin kustantamoiden katalogeista läpi syksyn 2022 uutuuskirjat Italia mielessäni. Mitä italialaista tai Italiaa käsittelevää kirjallisuutta nyt syksyllä julkaistaan? Harmillisesti yhtään italiasta käännettyä kaunokirjaa en syksyn valikoimista löytänyt. Sen sijaan syksyllä julkaistaan pari italiasta käännettyä lastenkirjaa, mikä on ilahduttavaa. Muuten syksyn uutuuskirjat ovat sitä aika tavanomaista tarjontaa: vähän viihteellistä, vähän dekkaria ja rikosta, vähän antiikin Roomaa ja pari matkatarinaa. Lisääkin kirjoja saa vinkata, jos on tiedossa jotain kiinnostavaa! Huomaan, että ahkerasta katalogien selailusta huolimatta aina jokin uutuuskirja jää huomiottakin. Syksyn 2022 uutuuskirjat: kaunokirjallisuus J. P. O’Connell: Hotelli Portofino Englantilaisen toimittajan J. P. O’Connellin marraskuussa suomeksi ilmestyvä, Nina Mäki-Kihniän suomentama sukudraama Hotelli Portofino (Hotel Portofino, 2021) on O’Connellin esikoisromaani. Se sijoittuu 1920-luvulle…
-
Ruokamatka Italiaan: Liguria lautasella eli ruokaa Italian Rivieralta
Matka Liguriassa jatkuu nyt kylistä, kaupungeista ja rannoilta ruokapöytään. Liguria on aivan loistava kulinaarinen kohde, jos mielessä on ruokamatka Italiaan. Mikä tahansa alue Italiassa on tietysti ruokamatkan arvoinen, mutta Liguria on myös ruokamielessä aivan ainutlaatuinen alue. Jos ajattelee, miten suuret ja tunnetut ruoka-alueet ympäröivät Liguriaa – Ranska, Toscana, Piemonte ja Emilia-Romagna – ei ehkä ole ihme, ettei ligurialainen ruoka ole aivan yhtä maailmankuulua. Vaikka on tähän ainakin kaksi poikkeusta: kukapa ei tuntisi basilikapestoa ja focacciaa? Mutta kuka sitten taas tietää, että ne ovat peräisin juuri Liguriasta? Ainakaan minä en aikanaan tiennyt sitä, minullehan oli olemassa vain italialaista ruokaa enkä osannut sijoittaa Liguriaa kartallekaan. (Eivätkä muuten pesto ja focaccia edes ole…
