-
Oppeja etelästä: paprikapannu peperonata
Mitä tulee, kun yhdistää suomalaisen satokauden, sisilialaisen anopin ja calabrialaisen nonnan opit? Makean hapan, öljyisen mehukas ja suussa sopivasti poltteleva paprikapannu peperonata. Meillä roikkuu keittiön seinällä Satokausikalenteri. Tarvitsen kaikenlaisia paperisia asioita elämääni: kalentereita, muistilappuja, ruutuvihkoja, päiväkirjoja, sanomalehtiä, aikakauslehtiä, kirjoja. Paperilla kaikki on parempaa, selkeämpää, kaikki on näkyvillä heti. Inhokkiasiani ruokaa laittaessa on tihrustaa puhelimen ruudulta jotain nettireseptiä, kun puhelin pimenee sekunneissa. Siinä sitten sorkin sitä tahmaisilla käsilläni ja tungen päätäni ruudulle, jotta kasvojentunnistus suo minun palata ohjeen ääreen. (Videoreseptejä en siedä ollenkaan! Miten niiden kanssa oikein on tarkoitus kokata?) Satokausikalenterissa on ruokaohjeitakin, mutta suosikkini siinä on aina esillä olevat sesongin raaka-aineet: juuri nyt parhaimmillaan olevat hedelmät, marjat, vihannekset, juurekset ja…
-
Mira Selander: Vapauden oppitunnit – Uusi elämä etelässä
Keski-ikäinen yksinhuoltaja, lapset lentämässä pesästä. Löytyisikö elämään uusi suunta Sisiliasta? Mira Selanderin romaanissa Vapauden oppitunnit päähenkilö lähtee Palermoon etsimään elämäänsä värejä, rakkautta ja intohimoa. Ristiriitojen kaupungista löytyy myös paljon muuta. MITÄ? Pääosassa Palermo Mitä teille tulee ensimmäisenä mieleen Palermosta? Näin kysyi paikallinen opas, kun olimme porukalla pölähtäneet ensi kertaa Palermon keskustaan työmatkalla. Mafia, kuului monen eurooppalaisen kollegan suusta. Sitten hiljaisuus. Palermosta voisi tulla mieleen paljonkin kaikenlaista, jos paikkaa tuntee. Osan vuodesta Palermossa asuva Eero Hämeenniemi kuvasi kaupunkia Napolista etelään -kirjassaan sanoilla brutta, bella, meravigliosa, orribile: ruma, kaunis, suurenmoinen, kammottava. Mira Selanderin Vapauden oppitunnit -kirjassa päähenkilö lähtee Palermoon etsimään rakkautta – ja rakastuu itse vastakohtaisuuksien kaupunkiin. Palermossa saa olla eksyksissä, keskeneräinen…
-
Helppo kesäjälkiruoka: täytetyt persikat
Haussa toimiva ja helppo kesäjälkiruoka? Nyt voisin sanoa, että tässä minulla on sellainen, oikein kesän luottoreseptini. Mutta en sano, sillä en oikeasti kovinkaan usein – juuri koskaan? – valmista jälkiruokaa. Valmistaako joku? Mielelläni kyllä syön aterian päätteeksi jotakin makeaa, itse asiassa rakastan jälkiruokia, mutta arjessa virkaa toimittaa hyvin jokin hedelmä. Tai jos joskus on leivottu jotakin, se toimii tietenkin myös jälkkärinä. Mutta tällaiset ”varsinaiset jälkiruoat” ovat kyllä jääneet minulta pitkälti tekemättä. Joku kuitenkin saattaa etsiä kesäistä jälkkäriä ja vieläpä helppoa sellaista. Ymmärrän. Jos haluaa oikein valmistaa jotakin sen sijaan, että kaivaa esiin paketillisen jäätelöä ja rasiallisen tuoreita marjoja, ehkäpä nämä italialaisittain täytetyt persikat voisivat olla helppo kesäjälkiruoka? Toistan: kyse ei…
-
Vera Vala: Persikankukkien aikaan – Italian kevään lohduttava lämpö
Emman lupaava ura katkeaa dramaattisesti kesken suoran TV-lähetyksen. Hän pakenee parantelemaan haavojaan ja häpeäänsä isoäitinsä luo Italiaan. Vera Valan viihderomaani Persikankukkien aikaan kertoo uupumuksesta ja sukusalaisuuksien taakasta mutta myös Italian parantavasta lämmöstä. MITÄ? Sydänsurujen ja salaisuuksien huvila Parikymppinen Emma on haahuilija ja haaveilija, kolmen siskoksen katraasta keskimmäinen, joka on aina kokenut olevansa väliinputoaja. Emmalla on sosionomin koulutus ja kaipuu auttaa ihmisiä, mutta hän on päätynyt luomaan menestyksekästä uraa sosiaalisen median ruokavaikuttajana. Julkinen työ on vaativaa, ja aina vain parempiin työtuloksiin piiskaa myös kylmän bisneshenkinen poikaystävä. Emman Suomessa asuvalla perheellä on sukujuuria Italiassa, jossa nonna Dalia asuu edelleen Villa Dalia -huvilassaan. Suvussa on ollut traagisia tapahtumia ja Emman välit Daliaankin olleet…
-
Uunissa paahdetut tomaatit roomalaisittain
Tomaatteihin toimii takuuvarmasti yksi temppu: kun ne laittaa uuniin, mauttomastakin tulee maukkaampi. Kun uunissa paahdetut tomaatit vielä maustaa runsaalla oliiviöljyllä, yrteillä, suolalla ja valkosipulilla, ei voi kuin onnistua. Uuni hoitaa kaiken työn, ja lopputulos on aurinkokuivatun tomaatin kaltainen umamipommi. Uunissa paahdetut tomaatit ovat kuitenkin aurinkokuivattuja tomaatteja mehevämpiä ja – no, tomaattisempia. Tomaatit tulivat mieleeni viimeksi lukemastani Vincenzo Latronicon Täydellistä-romaanista. Latronico on syntyjään Roomasta, kuten nämä pomodori a mezzo -nimellä kulkevat tomaatitkin. Johonkin tämäntapaiseen herkkuun kirjan päähenkilöt Anna ja Tom voisivat myös törmätä berliiniläisillä brunsseillaan hummusvatien ja hapanjuurileipien kyljessä. Italiassa tomaatteja tosin ei tarjottaisi brunssilla, sillä konsepti ei kuulu maan ruokakulttuuriin, vaikka Suomessa ”italialaista brunssia” jossakin tarjoillaankin. Ja muuttuvathan asiat Italiassakin:…
-
Vincenzo Latronico: Täydellistä – Täydellinen kupla
Täydellinen koti Berliinin trendikorttelissa, luovan alan diginomadityö, metropolin mahdollisuudet, kansainvälinen tuttavapiiri ja sujuva parisuhde. Mitä millenniaali voisi elämältään enää enempää toivoa? Vincenzo Latronicon Täydellistä kurkistaa täydellisyyden kulissin taakse: tyhjältä näyttää. MITÄ? Kuplan sisällä Kun luin kirjaa, mietin, puhuuko kukaan enää hipstereistä. He taisivat mennä jo. Mutta me millenniaalit olemme edelleen olemassa. Minä, Vincenzo Latronico ja Täydellistä-romaanin Anna ja Tom. Anna ja Tom ovat Etelä-Euroopasta Berliiniin muuttanut pariskunta. He tekevät freelancereina luovaa digiajan työtä ja nauttivat vapaa-ajallaan metropolin kulinaari- ja kulttuurielämästä. Lähipiiri koostuu muista ekspateista – ei toki maahanmuuttajista – mutta edustaa ystävyyttä enemmän vain tilapäistä yhteisöä: vaikeuksista puhumista vältellään ja vähän väliä joku häipyy vähin äänin takaisin kotimaahansa. Anna ja…
