Alkuruoat ja aperitiivi,  Ruoka,  Suolainen leivonta

Grissinit: pitkät, helpot, rapeat

Grissini, grissinit vai grissinot? Miten näitä nyt nimittäisi? Aina välillä tulee kielellisiä pulmia ruokapöydässäkin. Mutta onhan meillä myös muffinsit, buutsit ja shortsit (joskus nekin jopa ruokapöydässä), joten olkoon nämäkin nyt tuplamonikolliset grissinit. Suomalaiseen suuhun (tai päähän) ei italian i-monikko aina oikein luonnistu.

Taivutuksesta puheen ollen: näitähän ei muuten tarvitsekaan taivuttaa, pitkiä ja suoria kun ovat. Helppoa leivontaa!

Grissinit
Genovalaishenkiset polentaversiot olivat näistä omia suosikkejani.

Grissinit ovat esimerkki ruoasta, jotka pitkään kuittasin vain ”italialaiseksi”. Nykyään olen sen sijaan aina valppaana: mistä eri ruokalajit oikeasti ovat peräisin? Olikin ilo oppia, että grissinit ovat kotoisin Torinosta. Kappas! Siispä yhdistin ne heti mielessäni Torinossa vaikuttaneeseen ja siitä kirjoittaneeseen Natalia Ginzburgiin. Harvemmat blogini reseptit sopivat oikeasti kirjan kanssa nautittaviksi, mutta näitä oli mukava rouskuttaa myös kirjaa lukiessa.

Grissinit grissini eli torinolaiset leipätikut
  • 250 g manitoba-vehnäjauhoa
  • 250 g durumvehnäjauhoa
  • 5 g kuivahiivaa
  • 250–300 g huoneenlämpöistä vettä
  • 10 g suolaa
  • 50 g ekstra-neitsytoliiviöljyä + vähän taikinan voiteluun
  • 1 rkl sokeria tai 3 g hunajaa
  • (rosmariinia tai muuta yrttiä)
  • (polentaa)
  1. Jos teet taikinan yleiskoneella: Sekoita kaikki ainekset paitsi öljy yhteen (lisää vettä ensin 250 g, mutta jos taikina tuntuu kuivalta ja murustuvalta, lisää vettä) ja työstä taikinaa muutaman minuutin ajan keskinopeudella. Lisää lopuksi öljy ohuena nauhana ja jatka taikinan työstämistä, kunnes taikina on sileää.
  2. Jos teet taikinan käsin: Sekoita hiiva jauhoihin. Sekoita sitten kaikki kuivat ainekset yhteen. Lisää vettä vähän kerrallaan samalla vaivaten (ja lisää sitä, jos taikina tuntuu liian kuivalta) ja lopuksi öljy, kunnes taikina on tasaista ja sileää.
  3. Peitä taikinakulho muovikelmulla tai keittiöpyyhkeellä ja anna nousta noin 50 minuuttia.
  4. Kumoa taikina alustalle ja kauli se suorakaiteen muotoiseksi, suunnilleen uunipellin kokoiseksi.
  5. Sudi taikinan pinta öljyllä ja peitä tuorekelmulla. Anna nousta tunnin verran.
  6. (Ripottele taikinan pinnalle esimerkiksi haluamaasi yrttiä tai polentaa.)
  7. Leikkaa taikinasta veitsellä tai taikinapyörällä noin 1,5 cm levyisiä nauhoja. Halutessasi voit hieman ”kieputtaa” nauhoja kierteelle.
  8. Laita grissinit uunipellille leivinpaperin päälle. Paista niitä 180 asteessa puolen tunnin verran.
  9. Jäähdytä ritilän päällä.
  10. Tarjoile grissinit esimerkiksi aperitiivilla tai alkupalojen kanssa.

Muuta hyvää Piemonten alueelta:

Reseptiin liittyvä kirja: Natalia Ginzburg – Kieli jota puhuimme

2 kommenttia

  • Esmeralda / Esmeraldan eetos

    Grissinit ovat kyllä koukuttavia! Myönnän ostaneeni jotain Pirkkaa, kun en ole älynnyt, että näitä voi leipoa myös itse! Ja nehän tosiaan toimivat upeasti pyhässä kolminaisuudessa kirjan ja viinin parissa. Leipä neutralisoi, siksi viinitastingissä on tarjolla usein leipää viiniannosten välissä. Eli kun on lukenut kappaleen, voi neutralisoida viini- ja lukuprosessia grissinillä, miettiä hetkisen mitä pureksittavaa on grissinin yläpuolella pääkopassa. Olisikohan Torinon enkeli tähän yhteistyöhön myös hyvä teos, ainakin sitä kovasti kirjagramissa hypetetään.

    Mutta tiedätkö mikä olisi paras teos? Sinun tekemäsi kirjallinen keittokirja ❤️

    • Kirja ja keittiö

      Totta, tähän pyhään kolminaisuuteen palataan aina uudelleen. Erittäin hyvä lukuprosessin kuvaus sinulla, sanoisin, että täydellinen suorastaan! Torinon enkelistä kirjoitin pienen esittelyn syksyn uutuskirjapostaukseen, mutta se on vielä lukematta.

      Ja kiitos kaunis kauniista sanoistasi ❤️ Tuo unelma välillä kyllä vähän kutkuttelee. Ja hei, sinun kirjaasi odotellessa myös!

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *