Hullun hyvä hapankaalikeitto

Älkää ymmärtäkö väärin: en ole aloittanut uutta vuotta millään kaalikeittodieetillä, vaikka vuoden ensimmäiseksi ruokaohjeeksi tuleekin nyt hapankaalikeitto. Hapankaalikeitto voi kuulostaa ankealta, mutta kyseessä on todellinen nautinto! Antakaa, kun selitän.

Olen vajaan seitsemän vuoden aikana esitellyt blogissani yli 120 italialaisen ruoan reseptiä. Blogini idea on tutustuttaa niin lukijat kuin itsenikin italialaisen ruoan monipuolisuuteen. En ole ottanut kirjoittamiseeni sellaista linjaa, että kaikki reseptit ovat uskomattomia ja niitä on kaikkien pakko heti kokeilla. Omat ruokasuosikkini olen jaotellut blogiin erikseen, ja siellä on ikilemppareita, joihin palaamme usein. Kaikki ruoat eivät kuitenkaan voi olla lempiruokia. Kaikki ruokaohjeetkaan eivät oikeasti ole ”maailman parhaita”, vaikka sellaiset eniten klikkauksia keräävätkin. Parhaus kaiketi on makuasia.

Mutta! Sitten on joitakin oikeasti maailmaa mullistavan hyviä ruokia. Ja nyt menen väittämään, että kaikkien pizzojen ja pastojen ja leivonnaisten keskellä tämä hapankaalikeitto on ihan parhaita ikinä syömiäni italialaisia asioita. Hullua mutta totta.

Hapankaalikeitto ei ole yhtään sellaista, miltä se saattaa kuulostaa. Se ei ole hapanta, ei haise kaalilta eikä ole litkua. Päinvastoin: se on varsinainen makupommi, joka yhdistää makean ja kirpeän ja on suutuntumaltaan samettista. Keittoon tulee hapankaalin lisäksi papuja ja perunoita, joista osa soseutetaan, osa jätetään kokonaisiksi. Perunoista ja pavuista syntyvä kreemi tekee keitosta kermaista ilman pisaraakaan kermaa.

Hapankaalikeitto jota on peräisin Italian Triestestä, kuten viimeisimmän kirjapostauksen Italo Svevokin. Maantiede selittää monta asiaa: historian heittelemä Trieste ei ole pizzojen ja tomaattikastikkeiden kotikaupunki, vaan alueen keittiössä maistuvat slovenialaiset, itävaltalaiset ja unkarilaiset vaikutteet. Tässä kontekstissa hapankaali ei tunnukaan niin hullulta.

Ja sitten itse reseptiin, josta on italialaiseen tapaan monia eri versioita. Joissakin on savustettua sianlihaa, tämä on kasvisversio.

Hapankaalikeitto jota

(noin 6 henkilölle)

Papujen määrä ohjeessa vastaa kolmea säilyketölkillistä valutettuja papuja. Vastaavan määrän voi tietenkin käyttää myös itse liotettuja ja keitettyjä papuja. (Tosin Suomesta on tavallisista ruokakaupoista ihan ihmeellisen vaikea löytää kuivattuja papuja.)

• 600 g perunaa
• 690 g kypsiä papuja (borlotti, kidneypapu tai mustasilmäpapu; paino valutettuna)
• 400 g hapankaalia
• 3 valkosipulinkynttä
• pari laakerinlehteä
• 1 rkl kuminansiemeniä
• vettä
• ekstra-neitsytoliiviöljyä
• suolaa
• mustapippuria

1. Kuori ja paloittele perunat suupalan kokoisiksi.
2. Laita perunat ja pavut kattilaan ja kaada päälle vettä niin, että ne peittyvät. Säilykepavut voi käyttää halutessaan liemineen, tällöin vettä tarvitsee lisätä vähemmän. Mausta ripauksella suolaa. Kypsennä, kunnes perunat ovat kypsiä.
3. Kun perunat kiehuvat, ota esiin paistinpannu tai toinen kattila. Lorauta pohjalle pari ruokalusikallista öljyä ja kuumenna. Lisää kattilaan pari kokonaista valkosipulinkynttä ja laakerinlehteä ja paistele pari minuuttia. Lisää sitten joukkoon hapankaali ja kuminansiemenet. Kypsennä keskilämmöllä 10 minuuttia. Poista lopuksi valkosipulinkynnet ja laakerinlehdet.
4. Ota peruna–papukattilasta kolme kauhallista perunoita, papuja ja lientä ja soseuta ne erillisessä kannussa tai muussa sopivassa astiassa sileäksi. Kaada seos takaisin kattilaan ja lisää joukkoon myös paistettu hapankaali.
5. Viimeistele hapankaalikeitto valkosipuliöljysilauksella: Ota esiin pieni kattila ja kuumenna siinä pari ruokalusikallista öljyä. Kypsennä öljyssä yksi siivutettu valkosipulinkynsi kullanruskeaksi. Kaada öljy valkosipuleineen keiton joukkoon.
6. Tarjoile hapankaalikeitto kuumana, ripauta halutessasi päälle hieman mustapippuria.

Reseptiin liittyvä kirja: Italo Svevo – Lyhyt sentimentaalinen matka