-
Silvia Avallone: Musta sydän – Pimeydestä valoon
Kaksi tragediaa, kaksi pakomatkaa, kaksi mustaa sydäntä ja iso kasa salaisuuksia. Silvia Avallonen Musta sydän vie hyvyyden ja pahuuden, ihmisyyden, äärelle. Toinen päähenkilöistä on pahan tekijä, toinen pahan kärsijä. Yhdessä he etsivät tietä sovitukseen. Silvia Avallonen Musta sydän on tämän kevään uutuuskirja ja minulle kevään uutuuskirjoista myös kaikkein odotetuin. Pidin todella paljon Avallonelta aiemmin suomennetusta romaanista Teräs, joten odotukset olivat nytkin korkealla. Musta sydän on teos, josta on vaikea kirjoittaa paljastamatta sen juonesta liikaa. Romaanin alkuasetelma kerrotaan takakannessa: menneisyyttään pakeneva Emilia päätyy asumaan eristäytyneeseen vuoristokylään, jossa hän päätyy erakkomaisen Brunon naapuriksi. Emiliasta tulee kylän kolmas asukas, muut ovat lähteneet paremman elämän perässä muualle. Emilialle ja Brunolle hylätty kylä edustaa parempaa…
-
Joel Haahtela: Marijan rakkaus – Ajan ja kuvien takana
Mies ja nainen, ikuinen Rooman kaupunki, elämän mahdollisuudet ja mahdottomuus. Kirjalta puuttuu aloituslause, taideteokselta tekijä, kauan sitten alkanut rakkaustarina jäi kesken. Joel Haahtelan pienoisromaanissa Marijan rakkaus pohditaan olevan katoavaisuutta. MITÄ? Taidetta ja tuskailua Roomassa Mies ja nainen tapaavat Italiassa Triesten juna-asemalla. Molemmat ovat nousemassa Rooman-yöjunaan. Sattuma on melkoinen: he tapasivat viimeksi 25 vuotta sitten Prahassa Kafkan kotimuseossa kirjoituskoneen ääressä ja rakastuivat. Huuma päättyi kuitenkin lyhyeen, kun nainen häipyi sanaa sanomatta yhteisestä hotellihuoneesta eikä koskaan palannut. Nainen on Marija, Sarajevossa kasvanut taidehistorioitsija, mies Helsingissä asuva kirjailija. Kirjailija on teoksen minäkertoja. Alkaa yhteinen matka Roomaan ja myöhemmin Toscanaan. Kertoja hakee Roomasta inspiraatiota tuskaisesti etenevälle kirjaprojektilleen, Marija on salaperäisen työtehtävän perässä. Marija puhuu…
-
Paolo Giordano: Tasmania + Tunnelmia Helsingin kirjamessuilta
Paolo Giordanon Tasmania on kaunokirjallinen kokemus ja kommentti aikaamme koettelevista vitsauksista, joista itse ihminen on suurin. Vaikeissa elämän- ja maailmantilanteissa pelastuksemme voisi silti löytyä juuri toisista ihmisistä. Vaan miten osaisimme kohdata toisemme oikein? Ja miten osaisimme kohdata tulevaisuuden tänä murrosten ja muutosten aikana? Tasmania on minulle tämän syksyn uutuuskirjoista ehdottomasti odotetuin tapaus! Luin kirjan melko tuoreeltaan italiaksi, mutta nyt vielä uudelleen Leena Taavitsainen-Petäjän erinomaisena suomennoksena. Ja koskapa Paolo Giordano kävi puhumassa kirjastaan viime viikolla Helsingin kirjamessuilla, kirjasin postaukseen myös tuoreet tunnelmat sieltä. Viimeksi olin kuulemassa Giordanoa messuilla pari vuotta sitten, kun hän kertoi upeasta romaanistaan Jopa taivas on meidän. Hyisenä päivänä, jolloin Helsingissä ikuisesti puhaltava tuuli tuntui erityisen kylmältä ja…
-
Syksyn 2023 uutuuskirjat: 11 + 2 poimintaa
Miltä näyttää vuoden 2023 kirjasyksy? Perinteiseen tapaan kävin kustantamoiden katalogeista läpi uutuuskirjat Italia mielessäni. Millaisia ovat syksyn 2023 uutuuskirjat: mitä italialaista tai Italiaa käsittelevää kirjallisuutta nyt syksyllä julkaistaan? Syksyn 2023 uutuuskirjat noudattelevat hämmästyttävänkin tuttua kaavaa: antiikin Roomaa ja muuta historiaa, mafiaa, matkoja, viihdettä ja dekkaria – suomalaisia lukijoita takuulla kiinnostavia aiheita siis. Itselleni ilahduttavimmat tämän syksyn uutuudet ovat ehdottomasti italiasta käännetyt uutuusromaanit. Ne on kustantanut Aula & Co ja Sitruuna Kustannus, jotka ovatkin viime vuosina julkaisseet isompia kustantamoita enemmän italiasta käännettyä kaunokirjallisuutta. Bravi! Syksyn 2023 uutuuskirjat: kaunokirjallisuus Paolo Giordano: Tasmania Paolo Giordanon Jopa taivas on meidän jäi mieleen parin vuoden takaa todellisena lukuelämyksenä. Olen lukenut Giordanolta suomeksi pari muutakin teosta:…
-
Taina Latvala: Torinon enkeli – Erilainen jouluevankeliumi
Taina Latvalan romaani Torinon enkeli (Otava, 2021) käsittelee monia teemoja: parisuhteita ja -suhteettomuuksia, äitiyttä, naiseutta, seksuaalisuutta, kirjailijuuttakin. Kirjan päähenkilö, vastikään parisuhteensa päättänyt noin nelikymppinen naiskirjailija matkustaa Suomesta jouluiseen Torinoon ottamaan etäisyyttä elämäänsä. Siellä hän kokee kummia ja joutuu kohtaamaan mielessään kummittelevat vaikeat kysymykset. Jouluinen Torino alkoi kiehtoa tähän aikaan vuodesta, joten Taina Latvalan Torinon enkeli tuntui sopivalta kirjalliselta välipalalta tähän kohtaan – kevyt haukkaisu pitkän blogitauon jälkeen? Tai jotenkin miellän tällaiset pientä mysteeriä ja romantiikkaa sisältävät romaanit sellaisiksi, kivoiksi, kevyiksi, ei liikaa sitkeää pureskeltavaa syksyn pimeyden sumentaville aivoille. Sopivaa luettavaa vaikka joululomalle konvehtirasian kera? Ehkä sitäkin, mutta Latvalan kirjassa oli kuitenkin myös sopivaa al denteä äitiydestä ja naiseudesta…
-
Antonio Tabucchi: Taivaanranta – Murhamysteeri vai jotain muuta?
Ruumishuoneelle tuodaan tuntematon ruumis, jonka kohtalo ei kiinnosta ketään. Kuka hän on? Antonio Tabucchin Taivaanranta (Il filo dell’orizzonte 1986, suom. Liisa Ryömä, Tammi 1995) on mystinen murhamysteeri, matka muistiin, muistoihin ja motiiveihin. Murhan uhrin ohella siinä selvitetään murhan ratkojan menneisyyttä. Miksi niissä tuntuu olevan yhteneväisyyksiä? Kirjat voivat olla salaperäisiä kahdella tavalla: hyvällä tai huonolla. Hyvällä tavalla salaperäinen kirja jää kutkuttamaan mieleen ja pyörimään päähän – pitäisikö tämä ehkä lukea uudestaan? Huonolla tavalla salaperäinen kirja taas on jopa liian salaperäinen: lukemisen jälkeen olo on jopa välinpitämätön, kun ei päässyt hommaan lainkaan mukaan ja arvoitukset tuntuvat yhdentekeviltä. Pian unohtaa koko kirjaa koskaan lukeneensakaan. Liika mystisyys voi myös saada haukottelemaan siinä määrin, että…
