Mihin piparjuurta käytetään? Etelä-Italiassa ainakin munakkaaseen

Piparjuuri on minulle tuntemani vieras. Toki tunnen kasviksen ja sen pippurisen pistävän maun, mutta en oikeastaan osaa sanoa, mihin piparjuurta käytetään tai missä olen sitä edes syönyt. Mieleeni tulee vain sushi ja wasabi – mutta oikeassa wasabitahnassahan ei piparjuurta edes ole (useimmiten syömässäni kauppakeskus-sushissa tosin takuulla kyllä). Piparjuureen piti siis perehtyä paremmin nyt, kun on Suomessa sesonkiaikakin vielä käsillä.

Voimakkaan makuinen piparjuuri sopii parhaiten pikantiksi piristeeksi rasvaisiin ja muuten raskaisiin ruokiin, esimerkiksi majoneesien ja kastikkeiden joukkoon. Ruokaohjeita etsiessäni törmäsin sopivasti viimeksi lukemani Tuntemani vieraat -romaanin tapahtumapaikan, Etelä-Italian Basilicatan alueen tyypilliseen ruokaan: piparjuurimunakkaaseen. Rafanata-nimellä tunnettu piparjuurimunakas sisältää munien ja piparjuuren lisäksi myös perunaa ja pecorinoa – hieman raskaahko ruoka siis tässäkin on kyseessä. Piparjuurimunakas onkin ilmeisesti tyypillinen karnevaaliajan ruoka, eli siinä mielessä olen nyt resepteineni kyllä joko reilusti myöhässä tai etuajassa!

Vaikka piparjuuri ei ole keittiössä se kasviksista käytetyin, se on kuitenkin oikea superruoka. Se sisältää esimerkiksi kolme kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiini. Tämä tieto ilahduttaa näin pimeimmän vuodenajan kynnyksellä. Piparjuurella on kuulemma myös antibakteerisia ja antiviraalisia ominaisuuksia. Tämä on helppo uskoa: tuskinpa tästä piparjuurimunakkaan ohjeestakaan mitään viraalia tulee, sen verran erikoisemmasta ruoasta on kyse. Mutta hei, ei kuitenkaan huonosta – omituisempiakin kokeiluja täältä blogista löytyy.

Piparjuurimunakas rafanata (4 henkilölle)

Rafanatasta näyttäisi löytyvän myös perunattomia versioita, mutta itse laitoin tähän perunaa, koska perché no. Valmistin munakkaan sellaisilla ainesosamäärillä, jotka netin italiankielisistä resepteistä keskimäärin löytyvät, mutta piparjuuren kanssa voisi varmasti vähän pihistelläkin, jos ei ole sen makuun tottunut. Minut piparjuuri sai ihan kyynelehtimään sipulin tavoin, kun raastoin sitä!

• 5 keskikokoista kananmunaa
• 300 g perunaa
• 100 g piparjuurta
• 100 g pecorinoraastetta
• suolaa
• pippuria (itse laitoin ripauksen valkopippuria)
• ekstra-neitsytoliiviöljyä

1. Keitä perunat kypsiksi, kuori ja survo ne perunansurvimella.
2. Kuori ja raasta piparjuuri hienoksi raasteeksi.
3. Vatkaa munien rakenne rikki kulhossa. Sekoita joukkoon pecorino- ja piparjuuriraaste.
4. Lisää lopuksi joukkoon perunasurvos. Sekoita tasaiseksi ja mausta suolalla ja pippurilla.
5. Kuumenna paistinpannulla muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä ja kaada munakasmassa tasaisesti pannulle.
6. Paista munakas kullanruskeaksi. Käännä se sitten esimerkiksi lautasen avulla ja kypsennä toinenkin puoli.
7. Munakkaan voi tarjota lämpimänä tai kylmänä.

Lisää basilicatalaista ruokaa: Italiaa kokaten

Kotikadullamme sijaitsevalta kirppikseltä tarttui joskus mukaani Ursula Saarikoski-Satrianon Italiaa kokaten – Maalaismakuja etelästä (Sitruuna Kustannus, 2017). Se on suomeksi ja italiaksi kirjoitettu keittokirja, joka keskittyy nimenomaan Basilicatan maakunnan ruokiin. Kirjallaan Saarikoski-Satriano on tehnyt todellisen ruokakulttuuriteon, sillä basilicatalaista (tai Saarikoski-Satrianon sanoin ”lukanialaista”, ital. lucano) ruokaa ei ole taidettu suomeksi esitellä juuri missään. Basilicata on Italiassakin ”tuntemani vieras”: alue, jonka italialaiset toki tietävät, mutta jonka koko olemassaolo toisinaan unohtuu.

Piparjuurimunakasta Saarikoski-Satriano ei kirjassaan esittele, mutta mainitsee kyllä Basilicatan ”munakaskulttuurin”. Kanat ovat perinteisesti olleet alueen kotieläimistä suosituimpia, ja aiemmin kanalat sijaitsivat talojen alakerrassa. (Onnelliset kanat! Tästä meiningistä on tehotuotanto ollut kaukana. Itse suhtaudun kananmuniin ristiriitaisesti ja syön niitä syyllisyyden vallassa, sillä enhän syö kananlihaakaan. Kananmunista voi toki aina valita eettisemmän vaihtoehdon, mutta…) Kananmunat ovat olleet alueen perusruokaa, ja munakkaan täytteeksihän kelpaa melkein mikä tahansa juustoista pastanloppuihin. Saarikoski-Satrianon kirjasta löytyykin useampi munakasresepti.

… ja TV-sarjavinkki Basilicatasta: Imma Tataranni

En voi olla mainitsematta Imma Tatarannia, kun nyt kerran Basilicatasta puhutaan. Syyttäjä Imma Tataranni on Suomessa Ylen esittämä italialainen rikossarja, joka sijoittuu Basilicatan luolakaupunki Materaan. Olemme seuranneet sarjaa, ja Italiassa alettiin juuri tällä viikolla esittää sarjan kolmannen kauden jaksoja! Seuraamme sarjaa RaiPlaylta, ja Suomessa sarjan kaksi ensimmäistä kautta ovat nähtävillä Yle Areenassa. Sarja on viihdyttävä ja koukuttava ja esittelee Basilicatan upeita maisemia.

Ruokiakin on tullut sarjasta bongailtua: ilman sarjaa en olisi koskaan saanut tietää ihanan kesäkurpitsalisukkeen zucchine alla poverellan olemassaolosta! Tämä ruokalaji tosin on apulialainen (samoin kuin muuten itse pääosanäyttelijä Vanessa Scalerakin). Mutta Etelä-Italiassa kuitenkin ollaan, ja meillä on tapana napostella pussillinen taivaallisia apulialaisia taralli-keksejä Imma Tatarannia katsoessa. Baragianon tarallit löytyvät muuten myös Saarikoski-Satrianon kirjasta, pitääpä kokeilla ohjetta!

Reseptiin liittyvä kirja: Claudia Durastanti – Tuntemani vieraat