Hellepäivän helppo hedelmähyytelö (ilman liivatetta!)

Sisiliassa jälleen! Tällä kertaa jälkiruokien kimpussa. Helppo ja raikas hedelmähyytelö, yleensä vesimelonista valmistettu, on ajankohtainen jälkkäri näin kesällä ja etenkin juuri nyt heinäkuussa. Se nimittäin kuuluu Palermossa heinäkuun puolivälissä järjestettävän Festino di Santa Rosalian eli kaupungin suojelupyhimyksen juhlan ruokatarjoiluihin.

(Kun googlettelin lisää tietoa juhlasta, löysin myös Santa Rosalian oman Facebook-sivun, johon tämä pyhimys postailee Jumalan sanaa – tällaisiakin somepersoonia siis löytyy Etelä-Italiasta! Juhlasta itsestään löytyy tietoa italiaksi esimerkiksi täältä – tänä vuonna juhlaa ei ilmeisesti ainakaan aivan normaalimenoin järjestetä.)

Hedelmähyytelö eli gelo maistuu Sisiliassa toki läpi ihan koko kesänkin, ja se kuuluu myös Italian kesän huipentavaan Ferragosto-juhlaan 15. elokuuta. Kun helteet ylittävät 40 asteen, kuten taas tänä kesänä Sisiliassa on käynyt, jälkiruoaksi kaipaa jotain viilentävää ja ilman uunia valmistuvaa, ja siihen tietysti hedelmähyytelö on täydellinen ratkaisu.

Mutta löytyisi Sisiliasta muutakin makeaa! 1700-luvun Sisiliaan sijoittuvassa Mykkä herttuatar -romaanissa ihaillaan Palermon palatseja ja nautiskellaan sokerilla ja fenkolilla maustettuja ricotta-juustoja, tuhatlehtikakkua, jasmiini- ja rusinajäätelöä, granaattiomena- ja sitruunasorbettia, kaakaota, kohokkaita, makeita liköörejä, tuorejuustopiiraita, persikkamarmeladia, pähkinäpiirasta ja -vanukkaita, hedelmä- ja suklaaleivoksia, limonadia, riisivanukasta, jäätelöä, appelsiinihyytelöä, tuorejuustolla ja sokeroidulla kurpitsalla täytettyjä munkkeja… Ja jokin herkku jäi minulta takuulla kirjaa (melkein kirjaimellisesti) ahmiessani huomaamattakin.

Jotain olennaista sisilialaisesta jälkiruokakulttuurista tiivistääkin yksi kirjan henkilöhahmoista lausahduksellaan:

”Vaan mikäpä se helvetti on? Kuin Palermo ilman konditorioita.”

Itse olen aiemmin julkaissut mantelivanukkaan ja sitruunagranitan ohjeen, mutta sisilialaisissa jälkiruoissa minulla on siis vielä tekemistä!

Sisilialainen hedelmähyytelö vesimelonista gelo di mellone (gelu di muluni, 4 annosta)

• 500 ml vesimelonin mehua
• 45 g maissitärkkelystä
• 45–90 g sokeria vesimelonin makeuden ja omien makumieltymysten mukaan
• (appelsiininkukkavettä tai jasmiiniaromia)
• kanelitanko tai ripaus jauhettua kanelia
• rouhittuja pistaasipähkinöitä koristeluun
• rouhittua tummaa suklaata koristeluun
• (jasmiininkukkia koristeluun)

1. Käsittele vesimeloni: kuori ja soseuta vesimeloni (itse käytin sosemyllyä, joka sopii tarkoitukseen hyvin) ja siivilöi mehu. Mukaan ei ole tarkoitus tulla hedelmälihaa. Tätä valmista, siivilöityä mehua tarvitaan puolen litran verran; minulla määrään tarvittiin kuorittuna noin 600 g hyvin mehukasta vesimelonia.
2. Sekoita kattilassa (kylmässä, ei vielä liedellä) keskenään maissitärkkelys ja sokeri. Aloita pienellä sokerimäärällä.
3. Lisää kattilaan vesimelonin mehu vähitellen koko ajan sekoittaen. Mausta appelsiininkukkavedellä tai jasmiiniaromilla.
4. Maistele nyt seoksen makeutta: pitääkö sokeria vielä lisätä? Suomalaisen mielestä ei, mutta sisilialainen vielä lisäisi.
5. Siirrä nyt kattila liedelle, lisää kaneli(tanko) ja ala kuumentaa seosta varovasti koko ajan sekoitellen.
6. Kun seos on paksua ja väri muuttunut vaaleanpunaisesta kirkkaanpunaiseksi (tässä menee muutama minuutti), siirrä kattila pois liedeltä (ja poista kanelitanko).
7. Kaada seos hyytelömuotteihin tai esimerkiksi laseihin. Jäähdytä ja siirrä sitten jääkaappiin.
8. Hedelmähyytelö on valmista, kun se on kauttaaltaan kylmää ja irtoaa helposti muottien reunoista.
9. Kumoa hyytelöt lautaselle ja koristele rouhituilla pistaasipähkinöillä ja tummalla suklaalla.
10. Nauti hedelmähyytelö suoraan jääkaapista mahdollisimman kylmänä.

Muutamia huomioita reseptistä:

• Suomalaisista ruokakaupoista on vaikea löytää kunnon vesimelonia (meillä vesimelonia kutsutaan pohjoisitalialaisittain nimellä anguria), joten kannattaa kääntyä esimerkiksi Lähi-idän ruokatarvikkeita myyvien kauppojen puoleen. Meillä Signore kantaa kesäisin kotiin selkä vääränä jopa 15 kg vesimeloneita. Maku on niissä aivan eri kuin marketin kalvakoissa ja usein valmiiksi muoviin viipaloiduissa pikku meloneissa.
• Sisilialaiset jälkiruoat ovat usein todella, siis todella makeita. Se kuuluu kulttuuriin. Hedelmähyytelö ei ole poikkeus.
• Hedelmähyytelö voidaan myös valmistaa muustakin kuin vesimelonista, esimerkiksi Mykkä herttuatar -romaanin tapaan appelsiinista (gelo di arancia). Silloinkin kannattaa ehdottomasti käyttää tuoreista, mahdollisimman mehukkaista hedelmistä puristettua mehua ja tarkistaa sokerin määrä.
• Hyytelöön mausteeksi tuleva kaneli voi tuntua suomalaisesta kesäiseen jälkiruokaan sopimattomalta, samoin kanelin sijaan toisinaan lisättävä neilikka. Kannattaa kuitenkin kokeilla!
• Vesimelonihyytelöön kuuluvat usein myös tummat suklaahippuset. Minusta ajatus suklaasta hedelmähyytelön sisällä tuntui aluksi oudolta ja jotenkin eripariselta, kunnes tajusin, että suklaahippuset ilmentävät vesimelonin siemeniä. Jätin ne kuitenkin tästä ohjeesta pois.
• Sisiliassa jälkiruoan ulkomuodolla todellakin on väliä, joten hedelmähyytelö koristellaan näyttävästi pistaasipähkinöillä, tummalla suklaarouheella ja jasmiininkukilla.
• Jasmiininkukkia laitetaan joskus itse hyytelöönkin tai hyytelö maustetaan jasmiiniaromilla. Sen tilalla voi käyttää appelsiininkukkavettä tai jättää senkin pois. Itse käytin teelusikallisen appelsiininkukkavettä, ja se etenkin kanelin kanssa tuo kyllä hyytelöön oman jännän lisänsä. Maistuu ihan Sisilialle!

Reseptiin liittyvä kirja: Dacia Maraini – Mykkä herttuatar