|

Makeankirpeä granita kesäjanoon

Sitruunainen granita on kesäinen Sisilia lasissa. Jäiseen juomaan tarvitaan vain kolme ainesosaa: sitruunaa, sokeria ja vettä. Sisiliassa granita nautitaan mielellään hauskanmuotoisen briossin kanssa – aamupalaksi. Se syödään yleensä lusikalla, joten oikeastaan kyseessä ei ole juoma mutta tyypillisenä aamupalaelementtinä ei siitä oikein voi puhua jälkiruokanakaan. Ollaan siis jälleen eksistentiaalisten kysymysten äärellä.

 

Granita voidaan valmistaa myös esimerkiksi kahvista, manteleista, pistaaseista ja sitruunan ohella muistakin hedelmistä. Jonkinlaisista jasmiininkukistakin granitaa kuulemma valmistetaan!

En kuitenkaan ihan kotipihan kukista alkaisi juomaa uuttaa, sillä nopeasti googlaamalla näyttäisi siltä, että jasmiineja on ainakin kahtasataa eri lajiketta. Ilmeisesti jasmiinista on olemassa myös sisilialainen versio, gelsomino siciliano (lat. jasminum grandiflorum), josta granita tehdään. Ajatus kukkaisesta mausta kesähelteellä on kieltämättä houkutteleva, mutta maistaminen saa jäädä odottamaan ihan oikeaa Sisilian-matkaa. (Jos haluat kuitenkin kokeilla kotona, resepti ja lisää tietoa oikean jasmiinilajikkeen valitsemisesta löytyy italiaksi esimerkiksi täältä.)

Tarkoitukseni ei kuitenkaan ollut tänään eksyä jasmiinipuskiin vaan esitellä resepti, jonka totesimme erittäin toimivaksi myös täällä Suomen helteessä. Viime postauksessa vaellettiin Italiassa, myös Sisiliassa, ja vaeltaessahan tulee jano! Granita onkin erinomainen kesäjanon sammuttaja – olkoon sitten juoma, aamupala tai jälkiruoka.

Seuraava ohje onnistuu ilman jäätelökonetta mutta vaatii vahtimista noin neljän tunnin ajan. Siinäpä ehtiikin jano kasvaa mukavasti.

Sitruunainen granita (4 annosta)

  • 2,5 dl vastapuristettua sitruunamehua
  • 180–220 g sokeria, sitruunoiden happamuudesta ja omista makumieltymyksistäkin riippuen
  • 5 dl vettä
  1. Laita kattilaan sokeri ja vesi. Lämmitä keskilämmöllä, kunnes sokeri on sulanut veteen. Älä kiehauta.
  2. Siivilöi sitruunamehu kattilaan (seosta ei tarvitse jäähdyttää ensin). Maista tässä vaiheessa, haluatko lisätä sokeria. Se onnistuu vielä, kun seos on lämmintä.
  3. Jäähdytä.
  4. Kaada seos pakastimeen sopivaan astiaan. Peitä muovikelmulla tai kannella. Laita pakastimeen puoleksi tunniksi.
  5. Ota astia pakastimesta. Riko seokseen muodostuneet kiteet sekoittamalla koko seos läpi sauvasekoittimella. Laita takaisin pakastimeen.
  6. Toista edellä kuvattu sekoittamisprosessi puolen tunnin välein seuraavien noin neljän tunnin ajan, kunnes granita on valmista. (Jäätelökoneella prosessi olisi tietysti lyhyempi.) Valmis granita on koostumukseltaan tasaista ja pehmeää, ei kovan kiteistä, ja väriltään valkeaa.
  7. Neljän tunnin jälkeen alat olla jo aika kyllästynyt, joten olet juomasi ansainnut! Lusikoi kauniisiin laseihin ja tarjoile briossin tai kotoisasti vaikka pullan kera.

Edellä esitelty ohje sopisi sovellettavaksi tietysti myös muihin sitrushedelmiin, kunhan sokerimäärän tarkistaa. Soseutettu ja siivilöity mansikka, persikka tai vesimeloni pienellä sitruunatujauksella toimisi varmasti myös hyvin.

Reseptiin liittyvä kirja: Markku Kaskela ja Tomi Kontio (toim.) – Vaelluksia Italiassa

Discover more from Kirja & keittiö

Subscribe to get the latest posts sent to your email.

Tutustu myös:

  • |

    Pyhä yksinkertaisuus: insalata caprese

    Pyhä yksinkertaisuus vai pyhäinhäväistys? Voiko blogissa julkaista näin helpon ”reseptin”? Caprilainen salaatti, tutummin tomaatti–mozzarellasalaatti eli insalata caprese sisältää käytännössä kolme raaka-ainetta. Siinäpä sitä sitten riittää ruokaohjetta kerrakseen… Helpompi resepti on blogissani ollut vain jäätelökahvi affogato: kippaa jätskipallo kahvikuppiin et voilà! Caprilainen salaatti vaatii tekijältään sentään mozzarellan ja tomaatin viipaloimisen. Tai oikeastaan ei edes sitä: italialaisittain…

  • |

    Kitkeränsuloinen sinfonia: punasikuri ja risotto

    Punasikuri eli punasalaatti ei liene kovin juhlittu kasvis suomalaisissa ruokapöydissä. Punasikuri voi olla jopa puistattavan kitkerää, joten ei se ihan joka paikassa maistukaan. Toisaalta niin kovin makeaa elämää rakastavat italialaiset osaavat kuitenkin syödä kummallisen karvaitakin asioita, joista punasikuri on yksi hyvä esimerkki: siitä saa juustolla, voilla ja viinillä tainnuttamalla esimerkiksi aivan ihanaa, täyteläistä risottoa. Punasikuri…

  • |

    Comojärven leipävanukas

    Hedelmäkakku, leipävanukas vai jotain muuta? Joudun välillä vähän arpomaan italiankielisten ruokaohjeiden suomennosten kanssa. Torta miascia on Comojärveltä kotoisin oleva… asia, makea leivonnainen, kakku, leipäkakku, kakkumainen leipävanukas, hedelmäkakku, leipä–hedelmäkakku – jonka päätin nyt yksinkertaisesti olevan suomeksi leipävanukas, jotta pääsen asiassa eteenpäin. Torta osoittaa italiaksi toki vahvasti kakkujen suuntaan, mutta kakkuun tarvitaan yleensä jauhoja ja jotakin kohotusainetta….

  • |

    Kevään 2021 uutuuskirjat: 14 poimintaa

    Kävin kustantamoiden katalogeista läpi kevään 2021 uutuuskirjat Italia mielessäni. Mitä italialaista tai Italiaa käsittelevää kirjallisuutta nyt keväällä julkaistaan? Lyhyesti sanottuja: paljon ja kaikenlaista! Italiasta käännettyjä kirjoja saisi tietenkin aina olla enemmänkin. Tulossa on yksi odotettu italiasta käännetty romaani, ja muutenkin valikoimassa on monenlaista. Uutuuskirjoissa on niin romaaneja kuin tietokirjoja; kotimaista ja käännettyä; kevyttä ja painavaa…

  • |

    Keväiset kukkasämpylät michette

    Olin viikko sitten siinä hyvässä ja oikein tyytyväisessä uskossa, että kesäaikaan siirtyminen pidentää viikonloppua tunnilla. Ajattelin, että nytpä voi ottaa aikaa hieman aikaavievemmälle leivonnalle! Totuus oli kuitenkin sunnuntaiaamuna toinen ja suunnitelmat lykkääntyivät. Nyt on kuitenkin aika esitellä nämä kukkasämpylät, jotka eivät siis mene ihan pikasämpylät-kategoriaan. Toisinaan pienelle vaivannäölle on kuitenkin paikkansa. Näitä leipomalla kotiin leviää…

  • |

    Paenneet simpukat: Simpukkapasta ilman simpukoita

    Tänään on keittiössä apokalyptiset tunnelmat. Maailmanloppuun on aiheellista varautua myös ruokapöydässä. Se tarkoittaa luovia ratkaisuja, joista hyväksi esimerkiksi käy napolilainen simpukkapasta ilman simpukoita, spaghetti alle vongole fujute. Köyhästä keittiöstä ovat simpukatkin paenneet (napol. fujute, ital. fuggite)! Simpukkapasta ilman simpukoita saa lisäpontta myös muusta kuin italialaisesta nykykirjallisuudesta: viimeisimmän kirjapostaukseni Paolo Giordanon Tasmania -romaani käsitteli apokalypsia ja…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *