Susumelle: suloisen suklaiset joulukeksit Calabriasta
Synkkyydestä suloisuuteen! Calabriasta tulee järkyttävien asioiden lisäksi myös järkyttävän hyviä asioita – nyt puhutaan tietenkin ruoasta! Italiassa ei jouluruoista tule pulaa, kun jokaisella alueella on omat paikalliset erikoisuutensa.
Calabrialaista joulupöytää tarkastellessani huomioni kiinnittivät erityisesti lukuisat joululeivonnaiset. Niistä jo nimen perusteella jouluiseen leivontakokeiluun valikoituivat suloisesti nimetyt susumelle, suklaaseen upotetut mausteiset joulukeksit. Voivatko ne olla mitään muuta kuin suussa sulavan hyviä?!
Rehellisyyden nimissä pitää silti sanoa kekseistä yksi asia: minusta keksitaikina on aina parempaa kuin valmiit, paistetut keksit. Näiden keksien taikina on erityisen hyvää siksi, että kotoisen piparitaikinan (raakojen taikinoiden kuningatar!) tapaan se on mausteista.
Yksi kumma asia taikinassa kuitenkin on: siihen ei tule lainkaan lisättyä rasvaa. Ei siis voita, margariinia tai edes öljyä. Kosteus tulee tuorepuristetusta appelsiinimehusta ja hunajasta. Hunajaa tuleekin kekseihin reilusti.
Tässä meidän reseptissämme suklaiset joulukeksit maustetaan kanelilla, neilikalla ja appelsiinilla, mutta Calabriassa näyttäisi olevan näistä monia versioita. Kekseihin laitetaan joskus rusinoita ja manteleita, ja suklaana voi tumman sijaan olla myös valkosuklaata. Joskus keksit kastetaan myös hunajaan.
Susumelle, calabrialaiset suklaiset joulukeksit (n. 30 kpl)
Tässä ohjeessa on nyt vähän hassusti sekä lusikoita että grammoja, mutta niin meillä on keittiössä ja kotona muutenkin suomalaiset ja italialaiset tavat iloisesti sekaisin. Esimerkiksi leivinjauhe punnitaan meillä aina, koska italialaiset reseptit perustuvat siihen, että Italiassa leivinjauhe myydään 16 g annospusseissa.
- 500 g (00-)vehnäjauhoa
- 16 g leivinjauhetta
- 20 g kaakaojauhetta
- 200 g sokeria
- 1 tl kanelia
- 1 tl neilikkaa
- 1 appelsiinin kuori ja mehu (90 ml)
- 200 g hunajaa
- (1–2 rkl vettä)
- 200 g tummaa suklaata (tai valkosuklaata tai molempia)
- Sekoita kaikki kuivat aineet ja hienoksi raastettu appelsiininkuori keskenään.
- Laita kattilaan appelsiinista puristettu mehu ja hunaja. Kuumenna varovasti, kunnes hunaja on liuennut mehuun.
- Lisää mehu–hunajaseos kuivien aineiden joukkoon ja sekoita kaikki huolellisesti sekaisin. Jos taikina tuntuu kuivalta, lisää vähän vettä. Vaivaa taikinaa hetki työtasolla käsin.
- Kauli taikina 1 cm paksuiseksi.
- Tee taikinasta pyöreällä muotilla keksejä, joita sitten muotoilet sivuilta käsin ovaalin muotoon. Tai jos sinulla on susumelle-muotti Calabriasta, käytä sitä!
- Paista keksejä uunipellillä leivinpaperin päällä 180 asteessa noin 12–15 minuuttia. Liika kypsennys tekee kekseistä helposti kovia.
- Jäähdytä keksit ritilän päällä.
- Sulata suklaa varovasti vesihauteessa.
- Dippaa keksien yläpuoli sulaan suklaaseen.
- Anna suklaakuorrutteen jähmettyä huoneenlämmössä.
- Suklaiset joulukeksit sopivat hyvin makean jälkiruokaviinin kanssa nautittaviksi.
Taikina sopii hyvin myös piirakkapohjaksi.
Reseptiin liittyvä kirja: Anton Monti: ’Ndrangheta – Maailman vaarallisin rikollisjärjestö
6 kommenttia
Leena Laurila
Ovatpa söpön näköisiä! Epäilemättä myös herkullisia. Dippaaminen vaikuttaa vaikealta vaiheelta, mistä siinä saa pidettyä kiinni, jotkin pihdit vai ihan vain sormetkin dipaten? 🙂 Ihmeellisen hienon näköisiä teillä on syntynyt.
Kirja ja keittiö
Kiitos! Dippaaminen ei itse asiassa ollut vaikeaa, ihan vaan sormin se onnistui hyvin. Kuten kuvasta näkyy, ihan reunoilla ei ole suklaata, ja kun sula suklaa on kuitenkin aika paksua, kuorrute asettui paikalleen hyvin. Pihtien kanssa on ilmeinen putoamisvaara, mutta toisaalta sittenpä tulisi varmaan hyvinkin suklaisia keksejä 🙂
Itse asiassa vaikein vaihe tässä on olla paistamatta keksejä liikaa! Yksikin minuutti tai puolikas liikaa, ja kekseistä tulee liian kovia. Piti ihan kirjoittaa tämä tuonne reseptiin ylös, koska se tuli käytännössä itse todettua. Meillä myös uuni päätti juuri näin joulun alla alkaa temppuilla…
Viiru
Annospusseissa myytävä leivinjauhe ja vaniljasokeri ovat niiden asioiden joukossa, joiden kanssa en ole vielä ihan sinut täällä Italiassa :D. Onkohan italialainen leivinjauhe jotenkin vähemmän tykkyä, kun tuollainen 16g tuntuu minusta todella suurelta määrältä lisätä yhtään mihinkään (vrt. suomalaisten ohjeiden 1-2tl)… Itse en ole kai toistaiseksi leiponut juuri mitään italialaisilla ohjeilla, niin pääasiassa olen vaan kaivanut annospusseista teelusikallisia. Vaniljasokeri on miusta vielä pöllömpi, koska annoskoko on niin mahdottoman pieni. Siis oikeasti ostin kaupasta vaniljasokeripaketin, jonka sokerisisältö painoi yhteensä 2 grammaa (4 x 0,5g). Luulin eka, että onko tämä tyhjä, mutta kyllä siellä pussien pohjalla jotain pyöri… Heti piti ostaa toinen, kun parin lusikan saamiseksi kului heti koko paketti. En käsitä 😀
Kirja ja keittiö
Tuokin taitaa olla osa näitä ruokakulttuurien eroja 😄 mutta samaa olen miettinyt minäkin. Tosin eivät nämäkään keksit leivinjauheisilta maistuneet, vaikka suomalaisesta purkista sitä annosteltiin. Signore sitten taas kauhistelee hiivan määrää Suomessa esim. pulla- ja sämpylätaikinoissa.
Tuo vaniljasokerijuttu olikin minulle ihan uusi, kiitos tämänkin ihmeellisyyden avaamisesta 😄 en ole juuri tainnut Italiassa itse leipoa, kun aina on vaan valmis pöytä odottamassa. Korvapuusteja tosin on joskus tehty, ja silloin piti mennä ostamaan kardemummaa Tigerista.
Esmeralda / Esmeraldan eetos
Mä tulin taas vain kuolaamaan tänne ja toivottamaan hyvää joulua! Ensi vuonna yritän kunnostautua näiden sinun lukuisten herkkureseptiesi parissa. Paperista keittokirjaa odotellessa!
Kirja ja keittiö
Ihana Esmeralda, kiitos kauniista sanoistasi ja hyvää joulua myös (italialaisittain se ainakin jatkuu vielä)!