-
Silvia Avallone: Musta sydän – Pimeydestä valoon
Kaksi tragediaa, kaksi pakomatkaa, kaksi mustaa sydäntä ja iso kasa salaisuuksia. Silvia Avallonen Musta sydän vie hyvyyden ja pahuuden, ihmisyyden, äärelle. Toinen päähenkilöistä on pahan tekijä, toinen pahan kärsijä. Yhdessä he etsivät tietä sovitukseen. Silvia Avallonen Musta sydän on tämän kevään uutuuskirja ja minulle kevään uutuuskirjoista myös kaikkein odotetuin. Pidin todella paljon Avallonelta aiemmin suomennetusta romaanista Teräs, joten odotukset olivat nytkin korkealla. Musta sydän on teos, josta on vaikea kirjoittaa paljastamatta sen juonesta liikaa. Romaanin alkuasetelma kerrotaan takakannessa: menneisyyttään pakeneva Emilia päätyy asumaan eristäytyneeseen vuoristokylään, jossa hän päätyy erakkomaisen Brunon naapuriksi. Emiliasta tulee kylän kolmas asukas, muut ovat lähteneet paremman elämän perässä muualle. Emilialle ja Brunolle hylätty kylä edustaa parempaa…
-
Sanremo on Italian Rivieran rennoin kaupunkikohde ja Italian ”pikku Nizza”
Sanremo on Italian puhutuin kaupunki juuri nyt. Viime yönä päättynyt Festival di Sanremo, Sanremon musiikkifestivaali, on megalomaaninen mediaspektaakkeli ja Euroviisuja edeltävä musiikkikilpailu, jota seuraa koko Italia. Moni ei ehkä tiedä, että Italian Rivieralla sijaitseva Sanremo on myös mahtava matkakohde. Italian Rivieralla riittäisi nähtävää koko ihmiselämäksi – lue blogista juttu Italian Riviera: Ligurian parhaat löydöt. Liguriassa on kaikkea: hiekkaisia ja kallioisia rantoja, värikkäitä kalastajakyliä, vehreitä ja karuja vuoria, sinisen eri sävyissä välkehtivä meri, hyvin säilyneitä keskiaikaisia kaupunkeja ja pääkaupungin Genovan loistoa ja rosoa. Nykyisin etenkin rannikon itäosissa on myös paljon turisteja, joita houkuttelee alueelle Italian suosituimpiin matkakohteisiin kuuluva Cinque Terre. Rentoa Riviera lifea etsivän kannattaakin suunnata mieluummin länteen. Uskallan väittää, että…
-
Helppo cacio e pepe, ei vaadi Nobel-palkintoa!
Kirjoitan blogia italialaisesta ruoasta ja olen julkaissut pastareseptin viimeksi yli kaksi vuotta sitten. Häpeällistä. Toisaalta olen jutuillani halunnut näyttää, että Italia on niin paljon muutakin kuin vain pastaa. Silti: Italia on erityisesti pastaa. Palaan tänään perusasioiden eli pastakattilan äärelle, jossa porisee cacio e pepe. Ja kuinka se poriseekaan! Roomalainen pecorino–mustapippuripasta cacio e pepe ylittää olemuksellaan uutiskynnyksiä. Helsingin Sanomat uutisoi viime syksynä huumori-Nobeleista: humoristisen fysiikan palkinnon voittivat italialaiset tutkijat, jotka olivat faasimuutoksen avulla selvittäneet cacio e pepen paakkuuntumista. Cacio e pepe ei saa olla paakkuista! Nobel-asteen vaikeustasosta kielii myös toinen viime syksyn uutinen: Suurlähetystö sai valituskirjeen, kun brittisivusto lisäsi voita cacio e pepe -pastaan. Suosittu brittiläinen reseptisivusto oli valmistanut cacio e pepen…
-
Joel Haahtela: Marijan rakkaus – Ajan ja kuvien takana
Mies ja nainen, ikuinen Rooman kaupunki, elämän mahdollisuudet ja mahdottomuus. Kirjalta puuttuu aloituslause, taideteokselta tekijä, kauan sitten alkanut rakkaustarina jäi kesken. Joel Haahtelan pienoisromaanissa Marijan rakkaus pohditaan olevan katoavaisuutta. MITÄ? Taidetta ja tuskailua Roomassa Mies ja nainen tapaavat Italiassa Triesten juna-asemalla. Molemmat ovat nousemassa Rooman-yöjunaan. Sattuma on melkoinen: he tapasivat viimeksi 25 vuotta sitten Prahassa Kafkan kotimuseossa kirjoituskoneen ääressä ja rakastuivat. Huuma päättyi kuitenkin lyhyeen, kun nainen häipyi sanaa sanomatta yhteisestä hotellihuoneesta eikä koskaan palannut. Nainen on Marija, Sarajevossa kasvanut taidehistorioitsija, mies Helsingissä asuva kirjailija. Kirjailija on teoksen minäkertoja. Alkaa yhteinen matka Roomaan ja myöhemmin Toscanaan. Kertoja hakee Roomasta inspiraatiota tuskaisesti etenevälle kirjaprojektilleen, Marija on salaperäisen työtehtävän perässä. Marija puhuu…
-
Munkkipallerot venetsialaisittain
No onkos tullut vappu nyt talven keskelle? Italiassa kyllä: helmi-maaliskuulle (tänä vuonna 12.2.–17.2.) ajoittuva karnevaali muistuttaa osittain suomalaista vappua. Tunnetuinta karnevaalin juhlinta on Venetsiassa, ja kaupungin ykkösherkku ovat silloin frittelle tai venetsialaisittain frìtole, pienet somat munkkipallerot. Lue lisää italialaisesta karnevaalin juhlinnasta täältä: Italian karnevaali: Parhaat juhlamenot ja herkut Munkkipallerot kierähtivät syliini brittiläisen Harriet Constablen romaanista Viulisti, jossa Pietàn orpokodissa kasvanut nuori Anna Maria nauttii niitä ystävättäriensä kanssa 1700-luvun Venetsiassa: ”He olivat saaneet noita öljyssä paistettuja taikinapalloja vain kerran, kun joku oli carnevalen aikaan lahjoittanut niitä Pietàan. Herkut saapuivat silkkinauhalla suljetussa korissa, jonka rottinkikylkien rakosista leijaili sitruunankuoren ja sokerisen taikinan tuoksu. Muut tytöt olivat tapelleet niistä kuin kulkukoiran penikat, mutta Anna Marian…
-
Harriet Constable: Viulisti – Väsynyt biofiktiivinen vingutus
Viulisti vie lukijan 1700-luvun Venetsiaan ja Vivaldin viuluoppiin. Orpokodin kasvatti Anna Maria häikäisee soitollaan koko kaupungin ja on pian arvaamatonta maestroaankin taitavampi. Tositapahtumiin perustuva romaani nostaa esiin yhden historian unohdetuista naisista. MITÄ? Venetsia, naiset ja musiikki Viulisti vie kiehtovaan ympäristöön, 1700-luvun Venetsian musiikkimaailmaan. Sitä hallitsivat Antonio Vivaldi (1678–1741) – ja eräs orpotyttö. Kirja on saanut inspiraationsa tositapahtumista. Venetsialainen orpokoti Ospedale della Pietà saa huhtikuisena aamuna vuonna 1696 uuden asukkaan: sen seinässä olevaan aukkoon jätetään tyttövauva, joka saa nimekseen Anna Maria. Vauvan vastaanottavat nunnat näkevät vauvan katseessa päättäväisyyttä, tästä tulisi vielä jotakin suurta. Anna Mariasta tuleekin yksi aikansa taitavimmista viulisteista. Hän harjoittelee yhdessä orpokodin muiden tyttöjen kanssa arvostetussa figlie di coro…
