Linnustajan papupata

Tänään on sunnuntaipöydässä tarjolla linnustajan papupata, joka ei nimestään huolimatta sisällä lintuja eikä sitä linnustajaakaan. Toscanalainen fagioli all’uccelletto tarkoittaa kirjaimellisesti ”papuja pikkulinnun tapaan”, ja eikö ole melko loogista, että kyse ei silloin ole ainakaan linturuoasta? Papupata sisältääkin yksinkertaiseen toscanalaiseen tyyliin papujen lisäksi vain tomaattia ja yrttejä. Toisinaan siihen tosin lisätään myös makkaraa.

Kirjoitin viime postauksessani poliittisen kirjallisuuden klassikosta Ruhtinaasta ja Niccolò Machiavellista, joka eli renessanssiajan Firenzessä. Machiavelli oli filosofi, valtiotieteilijä, virkamies ja kirjailija, joka harrasti antiikin kirjallisuutta, kapakoissa ja bordelleissa käymistä – ja linnustamista. Machiavelli on itse myös kirjoittanut linnustajista: hänen mukaansa he, kuten mitä tahansa muutakin ammattia edustavat hyveelliset ihmiset, soveltuvat hyvin armeijaan; Machiavelli arvosteli ankarasti palkkasotureita.

Vaikka Machiavelli mainitsee ammateista myös esimerkiksi kankurit, sepät ja kengittäjät, minua jäi kiinnostamaan linnustaja. Koska linnustajan papupata on ikivanha toscanalainen ja erityisesti Firenzen alueen ruoka, haluaisin tietää, mahtoiko sitä syödä aikanaan jo itse Machiavelli? Linnustajan papupata ruoka on nimeltään siksi, että papupata maustetaan linturuokien tapaan (all’uccelletto) salvialla. Toinen mahdollinen selitys on, että papupata tarjoiltiin linturuokien lisukkeena.

Nykyäänkin papupata tulkitaan lähinnä kai lisukkeeksi (contorno), mutta sopiihan se myös pääruoaksi, tarjottuna toscanalaisen leivän kanssa tietysti. Padan viimeiset rippeet pyyhitään leipäpalalla parempiin suihin.

Toscanalainen papupata fagioli all’uccelletto (4 henkilölle pääruoaksi)

Kuivattuja cannellini-papuja voi olla Suomesta vaikea löytää. Me tilasimme omamme Vico Food Boxista, joka toimittaa italialaisia tuotteita Eurooppaan.

• 400 g kuivattuja cannellini-papuja
• 400 g laadukasta paseerattua tomaattia
• pari valkosipulinkynttä
• toscanalaista extra-neitsytoliiviöljyä
• suolaa
• mustapippuria
• tuoretta salviaa

1. Liota papuja vedessä pakkauksen ohjeen mukaan noin 12 tuntia. Kaada vesi pois ja huuhtele pavut.
2. Kypsennä pavut suolatussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta.
3. Lorauta pannulle tai kattilaan oliiviöljyä, kuumenna ja lisää pari kuorittua ja kevyesti litistettyä ja avattua valkosipulinkynttä ja muutama lehti salviaa.
4. Anna valkosipulin ja salvian kylpeä kuumassa öljyssä muutama minuutti ja lisää sitten paseerattu tomaatti. Kypsennä viitisen minuuttia. Jos et pidä valkosipuliyllätyksistä syödessäsi, valkosipulinkynnet voi tässä vaiheessa poistaa, ne ovat makunsa antaneet.
5. Lisää pannulle pavut ja lisää tuoretta salviaa ja kypsennä kymmenisen minuuttia. Papujen tulisi pysyä edelleen napakan kypsinä. Jos tomaattikastike uhkaa kuivua liikaa kasaan, lisää pieni loraus vettä.
6. Tarkista suola ja rouhi joukkoon reilusti mustapippuria.
7. Lorauta päälle vielä oliiviöljyä ja koristele tuoreella salvialla.

Kun nyt puhutaan ruoasta ja Machiavellista, en voi olla vielä mainitsematta Macciavellia, Turun yliopiston suorastaan legendaarista opiskelijaravintolaa. Minulla on paikasta opiskeluajoilta ihania muistoja, jotka liittyvät kyllä ennemminkin hyvään seuraan ja kyseenalaisiin keskustelunaiheisiin kuin ruokaan itseensä. Paikan nimi herättää sekin keskustelua: ymmärrän, että velli viittaa ruokaan ja viereisessä rakennuksessa Publicumissa opiskellaan myös yhteiskuntatieteitä, mutta entä Maccia? Maccia on pieni macchia (tahra) yliopistoympäristössä, jossa toisinaan ihan Googlekin olisi riittävä tietolähde.

Toscanalainen ruoka blogissa:

• tomaattikeitto pappa al pomodoro
• kasviskeitto acquacotta
• papu–kasviskeitto ribollita
• mantelikeksit cantuccini
• keksit punaviinistä biscotti ubriachi 
• aniskakku berlingozzo
• ricottajäädyke zuccotto
• sitruunainen rommikahvi ponce

Reseptiin liittyvä kirja: Niccolò Machiavelli – Ruhtinas