-
Walter Isaacson: Leonardo da Vinci – Mikä tekee ihmisestä neron?
Mona Lisa on maailman tunnetuin taidemaalaus, mutta miksi? Mikä tekee siitä niin nerokkaan? Ja miksi Leonardo da Vinci muistetaan usein parhaiten juuri taidemaalarina, vaikka hän oli paljon muutakin? Walter Isaacsonin kirjoittama Leonardo da Vinci (Leonardo da Vinci 2017, suom. Tero Valkonen, Bazar 2019) on elämäkerta renessanssinerosta, joka yhdisti tiedettä ja taidetta visionäärin taidolla. Leonardo da Vinci oli tieteentekijä, insinööri ja taidemaalari – mutta myös inhimillinen ja virheitä tekevä ihminen. Tässäpä taas kirja, jota odottelin Helmet-kirjastojen varausjonossa kuukausitolkulla. Mutta sitten Leonardo saapui juuri sopivasti ennen joulua ja pääsi matkaseurakseni Italiaan. 600-sivuinen raskas opus kulki mukanani laukun ja repun pohjalla sinne ja tänne ja jätti osaltaan hyvät muistot lomasta. Matkalukemisella todella on…
-
Zuccotto – jälkiruoka, joka tekee vaikutuksen
Vietin tänä vuonna ensimmäistä äitienpäivääni! Koska meidän Signorino ei ihan vielä osaa leipoa, ideoin ja toteutin äitienpäivän kakkuni tällä kertaa itse Signoren avustuksella. Halusin jotain naisia ja äitejä kunnioittavaa viime viikon renessanssisankarittarien hengessä. Tämä näyttävä jälkiruoka lo zuccotto fiorentino juontaa juurensa renessanssiajan Firenzeen ja yhteen sen voimanaisista. Zuccotton alkuperäinen nimi on ”Caterinan kypärä” (L’elmo di Caterina de’ Medici). Se valmistettiin alunperin pienen kypärän sisään ja nimettiin 1500-luvulla eläneen kuningatar Caterina (Katariina) de’ Medicin (1519–1589) mukaan. Katariina oli osa Medicien mahtisukua, joka vaikutti Firenzessä 1400-luvulta 1700-luvulle. Italian renessanssistahan ei voi puhua ilman Medicejä, jotka olivat merkittäviä taiteen suojelijoita ja tukijoita. Heillä oli valtava vaikutus aikansa italialaiseen taiteeseen, ja heidän mittaamattoman arvokas…
-
Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin – Keitä ovat Italian renessanssin sankarittaret?
Elämänura aviomiehen omaisuutena, suljetun luostarin nunnana tai halveksittuna prostituoituna. Vai sittenkin jotain muuta? Millaista oli naistaiteilijan elämä renessanssiajan Italiassa? Mia Kankimäki kirjoittaa teoksessaan Naiset joita ajattelen öisin (Otava 2018) ”yönaisista”, rohkeista oman tiensä kulkijanaisista renessanssiajalta tähän päivään. Näitä naisia Kankimäki ajatteli unettomina öinä ja lähti matkalle maailman ympäri heidän jäljissään. Naiset joita ajattelen öisin yhdistelee yönaisten elämäntarinoita Kankimäen matkapäiväkirjaan. Kirja jakautuu kolmeen osaan: ensimmäisessä kerrotaan Karen Blixenistä ja Afrikasta, toisessa 1800-luvun tutkimusmatkailijoista ja kolmannessa kuvataiteilijoista. Olin aiemmin lukenut Kankimäeltä Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (käännetty muuten myös italiaksi: Cose che fanno battere più forte il cuore – nimi on yhtä ihana ja runollinen myös italiaksi!), jota kerta kaikkiaan rakastin. Paitsi että japanilaisen Sei Shōnagonin listaukset Tyynynaluskirjassaan olivat hurmaavia…