-
Joulurulla Triestestä
Joulu on vuoden inspiroivin ruokajuhla. Minua se inspiroi eniten leivonnassa. Rakastan suklaata, kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, manteleita ja jouluisia mausteita, joista voi kehitellä vaikka mitä ihanaa. Niitä kaikkia sisältää myös tämä joulurulla Italian Triestestä, presnitz oudolta nimeltään. (Ja entäs ulkomuoto: joulumakkara tai joulukäärme voisi olla kuvaavampi nimitys kuin kaunisteleva joulurulla.) Italian Triestessä on ainutlaatuinen, wieniläistunnelmaa henkivä kahvi(la)kulttuurinsa, josta olen kirjoittanut aiemmin Kahvilaesseitä-postauksessa. Triesten kuuluisimpia kahviloita on upea Antico Caffè San Marco, jossa viihtyi hyvin myös kuuluisa triesteläinen kirjailija Claudio Magris. En tiedä, nauttiko Magris joulunaikaan presnitziä kahvinsa kera kantakuppilassaan, mutta joulurulla näyttäisi ainakin nykyään löytyvän Antico Caffè San Marcon listalta. Leivonnainen henkii sekin lehtitaikinoineen minusta selvää itävaltalaistunnelmaa. Kokeilin tämän rullan…
-
Pääsiäisyllätys: suolainen juustokakku
Yllätykset kuuluvat pääsiäiseen, ja tämä seuraava resepti yllätti ainakin minut. Keski-Italian pääsiäiseen kuuluva suolainen juustokakku ei sisälläkään tuorejuustoa perinteisen cheesecaken tapaan, vaan taikinaan tulee runsaasti parmesaania ja pecorinoa. (Minulle tulee muuten cheesecakesta ja italialaisista aina mieleen eräs tapaus jäätelöbaarista. Italialainen signora on vitriinin edessä pohtimassa, minkä maun valitsisi annokseensa. Höristän korviani jonossa, kun signora lausahtaa valintansa: keesekaake. Jäätelönmyyjä ei silmäänsä räpäytä vaan kauhoo juustokakunmakuista jäätelöä purkkiin ja ojentaa sen valintaansa selvästi tyytyväiselle signoralle.) Kirjoitin italialaisista pääsiäisruoista enemmän viime vuoden pääsiäisenä. Italialaisesta pääsiäisruoasta ei voi sanoa mitään yleispätevää kuten ei italialaisesta ruoasta yleensäkään – se vaihtelee alueittain. Pääsiäispostauksessa vilahti myös suolainen juustokakku torta di Pasqua al formaggio, joka on tyypillinen Keski-Italian alueella Marchessa,…
-
Epäilyttävän hyvä aniskakku
Anis on voimakkaan makuinen mauste, joka jakaa mielipiteetkin voimakkaasti. Itse olen ajatellut, etten voi sietää anista, mutta päätin nyt kääntää kelkkani. Laskiaiskelkan nimittäin! Meillä Suomessa vietetään kohta laskiaista ja syödään pullia, mutta Italiassa vietetään karnevaaliaikaa ja syödään rasvassa kypsennettyjä meidän vappuisia munkkejamme ja tippaleipiämme muistuttavia erilaisia leivonnaisia. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että kotoinen laskiaispulla voittaa italialaiset mauttomat karnevaali”herkut” mennen tullen. En muutenkaan pidä friteeratuista asioista, joten aloin etsiskellä jotain karnevaaliaikaan sopivaa muuta italialaista leivottavaa. Ja mitä löysinkään? Kaikkien rasvassa kypsennettyjen ja sokerissa kieriteltyjen erimuotoisten leivonnaisten (etsi Googlen kuvahausta ”dolci di carnevale”) keskellä oli vain yksi poikkeus: epäilyttävä aniskakku. Aloin kuitenkin lämmetä anikselle, kun aloin opiskella kakun historiaa: se syntyi 1400-luvun…
-
Voimistava kukkakaalisalaatti
Ja jälleen ollaan Napolissa! Napoli nyt vaan on aikamoinen ruoka-aarreaitta, ja sieltä tulee Italian nykykirjallisuuden supertähti Elena Ferrante, josta jälleen kerran kirjoitin uusimmassa kirjapostauksessani. Aiemmin olen kirjoittanut napolilaisesta katuruoasta täällä ja kahvikulttuurista täällä. Näin joulun ja uudenvuoden välipäivinä voi tehdä mieli jotain kevyttä ja ihan muuta kuin jouluruokaa. Esittelenpä nyt kuitenkin erään napolilaisen jouluruoan, jota tarjoillaan pöydässä myös uutenavuotena. Kyseessä on insalata di rinforzo eli voimistava salaatti. Innostuin nimestä heti: se kuulosti mielessäni kovin henkistyneeltä ja jopa voimauttavalta. Signore kuitenkin toppuutteli minua: salaatti ei voimista tai vahvista syöjäänsä vaan ruokalajia, jonka kanssa sitä syödään. Kyseessä on siis contorno eli lisuke, jossa pääraaka-aineena on kukkakaali. Tavallaan tämä kukkakaalisalaatti muistuttaa rosollia, joten…
-
Tuo minulle auringonkukka – Eugenio Montalen valitut runot
Italiassa vietettiin eilen kesän riehakkainta juhlaa, Ferragostoa. Meillä sen sijaat illat alkavat jo hämärtyä ja viiletä. Loppukesään auringonkukkien aikaan tunnelmoitavaksi sopii täydellisesti runokokoelma Tuo minulle auringonkukka. Tuo minulle auringonkukka – Portami il girasole (2018) on kokoelma Eugenio Montalen runoja, jotka on valikoinut ja suomentanut Hannimari Heino. Kokoelma sisältää runoja seitsemästä eri Montalen teoksesta vuosilta 1918–1980 ja lisäksi Heinon alkusanat ja huomautuksia runoihin sekä tietoa Montalen elämänvaiheista. Kokoelmassa on ainutlaatuisen hieno ratkaisu: runot ovat aukeamalla rinnakkain italiaksi ja suomeksi. Tuo minulle auringonkukka on kustantamo Parkon ensimmäinen teos. Olimme vuosi sitten elokuussa Signoren kanssa Talvipuutarhassa teoksen julkistamistilaisuudessa. Tilaisuus oli ihana! Siellä suomentaja Hannimari Heino keskusteli Montalesta kustantaja Tommi Parkon kanssa, minkä jälkeen…
-
Italialainen pääsiäinen pöydässämme
Pääsiäinen on ehkä lempijuhlani vuodenkierrossa. Se on pitkä keväinen viikonloppu, johon ei liity velvoitteita ja paineita mutta sitäkin enemmän herkkuja. Italialaisetkin sen tietävät: Natale con i tuoi, Pasqua con chi vuoi, eli joulu vietetään sukulaisten kanssa, pääsiäinen sitten kenen kanssa tahtoo. Italialaiseen pääsiäiseen kuuluu piknik-kauden korkkaaminen, ja tänä vuonna se onnistuisi melkein meillä Suomessakin. Kuka uskaltaa kokeilla? Italialainen pääsiäinen ei tietenkään ole mitään ilman asiaankuuluvia ruokia. Tilasimme tänäkin vuonna pääsiäisen herkut hyvissä ajoin Italian herkut -kaupasta (ei ole kaupallinen linkki!). Pääsiäiseen kuuluvat tietenkin suklaamunat, ja Italiassa niillä on kokoa ja näköä! Italiassa ei pääsiäisenä käydä suklaamunajahtiin, eikä lapsen pään kokoisten munien piilottaminen röyhelöisine kääreineen oikein onnistuisikaan. Miksi turhaan viivyttää herkkujen…
