-
Oppeja etelästä: paprikapannu peperonata
Mitä tulee, kun yhdistää suomalaisen satokauden, sisilialaisen anopin ja calabrialaisen nonnan opit? Makean hapan, öljyisen mehukas ja suussa sopivasti poltteleva paprikapannu peperonata. Meillä roikkuu keittiön seinällä Satokausikalenteri. Tarvitsen kaikenlaisia paperisia asioita elämääni: kalentereita, muistilappuja, ruutuvihkoja, päiväkirjoja, sanomalehtiä, aikakauslehtiä, kirjoja. Paperilla kaikki on parempaa, selkeämpää, kaikki on näkyvillä heti. Inhokkiasiani ruokaa laittaessa on tihrustaa puhelimen ruudulta jotain nettireseptiä, kun puhelin pimenee sekunneissa. Siinä sitten sorkin sitä tahmaisilla käsilläni ja tungen päätäni ruudulle, jotta kasvojentunnistus suo minun palata ohjeen ääreen. (Videoreseptejä en siedä ollenkaan! Miten niiden kanssa oikein on tarkoitus kokata?) Satokausikalenterissa on ruokaohjeitakin, mutta suosikkini siinä on aina esillä olevat sesongin raaka-aineet: juuri nyt parhaimmillaan olevat hedelmät, marjat, vihannekset, juurekset ja…
-
No onkos tullut kesä: calabrialaisen joulupöydän kukkakaalipihvit
Värikäs, valoisa ja vilkkuva italialainen joulu on monessa mielessä suomalaiseen hämärään ja hartaaseen jouluun hiljenemisen vastakohta. Aihe ansaitsisi ihan oman postauksensa, mutta esimerkin italialaisesta joulusta tarjoilkoot nyt Mezzogiornon eli ”Keskipäivän maan” aurinkoiset kukkakaalipihvit, joita tarjoillaan Calabriassa – kyllä vain – joulupöydässä. Aiemmin olen esitellyt blogissa napolilaisen joulupöydän kukkakaalisalaatin, joten tuo joulun varsinainen sesonkikasvis ei ole ennestäänkään tuntematon. Nyt, kun Etelä-Suomessakin saadaan joulukuussa ihailla oikeaa talven ihmemaata, kukkakaalipihvit ja -salaatit tuntuvat suomalaisen mielestä aivan sopimattomilta. No, laitetaan ohje talteen ensi kesää varten. Silloin muuttuu Suomikin ikuiseksi auringonpaisteeksi ja siispä todelliseksi Keskipäivän maaksi. Etelän joulupöydästä ei sortteja puutu ja uppopaistetut ruoat ovat erottamaton osa joulua niin Apuliassa kuin Calabriassakin eli siinä syvässä…
-
Eero Hämeenniemi: Tähän päättyy Via Appia – Matkalla Apuliassa ja Calabriassa
Eero Hämeenniemen Tähän päättyy Via Appia (Basam Books 2023) on matkakirja Etelä-Italian Apuliasta ja Calabriasta. Syvä etelä on Hämeenniemen sanoin ”ilon ja melankolian maa”. Sitä on kirottu mutta myös siunattu monella. Hämeenniemi kertoo kattavasti alueen historiasta ja lämmöllä sen ihmisistä. Tähän päättyy Via Appia on jatkoa Eero Hämeenniemen aiemmalle Etelä-Italiaa käsittelevälle kirjalle Napolista etelään (Basam Books, 2021). Luin kirjan melko tuoreeltaan, se on tämän syksyn uutuuskirjoja. Itse asiassa kirjan ei kuitenkaan ollut tarkoitus koskaan ilmestyäkään: Hämeenniemi kertoo koronaviruksen sotkeneen hänen kirjoitussuunnitelmansa, ja yhdestä kirjasta tulikin olosuhteiden pakosta kaksi. Hämeenniemi joutui päättämään Italian-matkansa koronapandemiaan keväällä 2020. Tarkoitus oli ollut vielä jatkaa matkaa ja kerätä materiaalia kirjaan, mutta hän päättikin kirjoittaa kirjan…
-
Stefania Auci: Sisilian leijonat – Tarina Florion perheen vaiheista 1
Sisilian leijonat on kansainvälinen menestysromaani, joka ei vakuuttanut minua lainkaan. Missä vika? Stefania Aucin Sisilian leijonat – Tarina Florion perheen vaiheista 1 (I leoni di Sicilia 2019, suom. Taru Nyström, Sitruuna 2021) on tarina varakkaasta sisilialaisesta Florion suvusta. Italian rikkaimpiin kuuluneet Floriot rakensivat menestyvän yritysimperiumin 1800-luvulla. Kirja kertoo heidän vaiheistaan aivan 1700-luvun viimeisistä vuosista 1800-luvun loppupuolelle. Hyvin alkaa tämä kirjavuosi: esittelen blogissani kirjan, jota en meinannut saada luettua loppuun. Olin varannut kirjan (ja onneksi jotain muutakin, siitä myöhemmin) lomalukemiseksi joululle. Odotin ehkä, että tämä Sisilian leijonat olisi jonkinlainen lukuromaani, vetävästi kirjoitettu historiallinen draama. Vetävän sijaan se oli kuitenkin niin tylsä, että suurimman osan ajasta ajatukseni harhailivat ihan jossain muualla.…
-
Kevään 2022 uutuuskirjat: 10 poimintaa
Kävin kustantamoiden katalogeista läpi kevään 2022 uutuuskirjat Italia mielessäni. Mitä italialaista tai Italiaa käsittelevää kirjallisuutta nyt keväällä julkaistaan? Ilokseni voin todeta, että tulossa on pari oikein kiinnostavaa italiasta käännettyä romaania – italian kielestä käännetty kaunokirjallisuus ilahduttaa itseäni aina eniten. Sen lisäksi julkaistaan muitakin romaaneja, joukossa myös kevyempää viihdekirjallisuutta ja dekkari. Tietokirjallisuudessa puolestaan käsitellään ainakin mafiaa, matkustamista ja kasveja. Venetsia ja Napoli näyttävät olevan suosittuja tämän kevään kirjoissa. Paljon käsitellään myös historiaa, 1500-luvulta sodanjälkeisiin vuosiin. Lisääkin kirjoja saa vinkata, jos on tiedossa jotain kiinnostavaa! Huomaan, että ahkerasta katalogien selailusta huolimatta aina jokin uutuuskirja jää huomiottakin. Kevään 2022 uutuuskirjat: kaunokirjallisuus Viola Ardone: Lasten juna Napolilaisen Viola Ardonen Lasten juna (Il treno dei…
-
Susumelle: suloisen suklaiset joulukeksit Calabriasta
Synkkyydestä suloisuuteen! Calabriasta tulee järkyttävien asioiden lisäksi myös järkyttävän hyviä asioita – nyt puhutaan tietenkin ruoasta! Italiassa ei jouluruoista tule pulaa, kun jokaisella alueella on omat paikalliset erikoisuutensa. Calabrialaista joulupöytää tarkastellessani huomioni kiinnittivät erityisesti lukuisat joululeivonnaiset. Niistä jo nimen perusteella jouluiseen leivontakokeiluun valikoituivat suloisesti nimetyt susumelle, suklaaseen upotetut mausteiset joulukeksit. Voivatko ne olla mitään muuta kuin suussa sulavan hyviä?! Rehellisyyden nimissä pitää silti sanoa kekseistä yksi asia: minusta keksitaikina on aina parempaa kuin valmiit, paistetut keksit. Näiden keksien taikina on erityisen hyvää siksi, että kotoisen piparitaikinan (raakojen taikinoiden kuningatar!) tapaan se on mausteista. Yksi kumma asia taikinassa kuitenkin on: siihen ei tule lainkaan lisättyä rasvaa. Ei siis voita, margariinia tai…
