-
Mira Selander: Vapauden oppitunnit – Uusi elämä etelässä
Keski-ikäinen yksinhuoltaja, lapset lentämässä pesästä. Löytyisikö elämään uusi suunta Sisiliasta? Mira Selanderin romaanissa Vapauden oppitunnit päähenkilö lähtee Palermoon etsimään elämäänsä värejä, rakkautta ja intohimoa. Ristiriitojen kaupungista löytyy myös paljon muuta. MITÄ? Pääosassa Palermo Mitä teille tulee ensimmäisenä mieleen Palermosta? Näin kysyi paikallinen opas, kun olimme porukalla pölähtäneet ensi kertaa Palermon keskustaan työmatkalla. Mafia, kuului monen eurooppalaisen kollegan suusta. Sitten hiljaisuus. Palermosta voisi tulla mieleen paljonkin kaikenlaista, jos paikkaa tuntee. Osan vuodesta Palermossa asuva Eero Hämeenniemi kuvasi kaupunkia Napolista etelään -kirjassaan sanoilla brutta, bella, meravigliosa, orribile: ruma, kaunis, suurenmoinen, kammottava. Mira Selanderin Vapauden oppitunnit -kirjassa päähenkilö lähtee Palermoon etsimään rakkautta – ja rakastuu itse vastakohtaisuuksien kaupunkiin. Palermossa saa olla eksyksissä, keskeneräinen…
-
Claudia Durastanti: Tuntemani vieraat – Poikkeuksellisen perheen perintö
”Vieras on kaunis sana, jos ihmistä ei pakoteta siihen rooliin.” Claudia Durastantin Tuntemani vieraat kuvaa vierautta monella tavalla: perheessä ja muissa ihmissuhteissa, fyysisissä paikoissa, kommunikaatiossa. Kuurojen vanhempien kuulevalle lapselle ei ole opetettu viittomakieltä, ja lapsuuden olosuhteet ovat turvattomat. Äiti vie lapsen synnyinkaupungistaan New Yorkista köyhään eteläitalialaiseen pikkukylään, josta tämä päätyy lopulta Lontooseen. Aikuisena hän etsii itseään ristiriitaisten tarinoiden, vaihtuvien asuinpaikkojen ja ontuvan viestinnän välistä. Joidenkin kirjojen kohdalla tekee mieli kirjoittaa enemmän lukukokemuksesta kuin itse kirjasta. Tuntemani vieraat on sellainen kirja. Aloitin kirjan lukemisen Roomassa, vihreän ja myrkyllisen Tiberjoen rannalla, jossa kirjan tapahtumatkin saavat alkunsa. Luin kirjaa italiaksi enkä millään saanut tekstistä otetta. Se jäi kesken. Sitten palasin Suomeen, luin kirjan…
-
Niccolò Machiavelli: Ruhtinas – Hyvä vai paha hallitsija?
Niccolò Machiavellin Ruhtinas (Il principe 1513, ilm. 1532; suom. Taru Nyström, Basam Books 2021) on poliittisen kirjallisuuden klassikko, joka on saanut uuden, ajanmukaisen suomennoksen. Lorenzo de’ Medicille omistettu hallitsijan opas on monitulkintainen ja tarkkanäköinen tutkielma vallasta, politiikasta ja ihmisistä – tai ihmisestä – sen keskiössä. Uutuuksista todelliseen klassikkoon! Ruhtinas on länsimaiden tunnetuimpia hallitsemisen ja poliittisen kirjallisuuden klassikoita. Klassikoilla on tunnetusti hankala maine, ja aihepiiriltään koen Ruhtinaan olevan itselleni vaikea. Olin ehkä kuitenkin turhaan huolissani kirjan vaikeudesta, sillä tällainen ei-valtio-oppinut peruspirkkokin pystyi saamaan kirjasta jotain irti. Ruhtinas vie lukijansa renessanssiajan Italiaan (jos voisin matkustaa aikakoneella, saattaisin hyvinkin matkustaa ensimmäisenä juuri tuohon aikaan – suoraan Firenzen Ponte Vecchiolle, kiitos!), mutta Machiavellin vaikutus…
-
Anton Monti: ’Ndrangheta – Maailman vaarallisin rikollisjärjestö
Mikä tekee mafiajärjestö ’Ndranghetasta maailman vaarallisimman rikollisjärjestön? Miksi ’Ndranghetasta ei tiedetä paljon? Ja mikä mafia oikeastaan edes on? Anton Montin ’Ndrangheta – Maailman vaarallisin rikollisjärjestö (S&S 2021) kertoo calabrialaisesta mafiajärjestöstä, ’Ndranghetasta. Monti pyrkii kirjassaan avaamaan ’Ndranghetan saloja luku kerrallaan. Hän on tehnyt kirjaansa varten useamman vuoden tutkimustyön, ja se on kannattanut. Kirja etenee vetävästi, kuin tosielämän kylmäävä dekkari. Mafia on aihe, josta minulla ei ole oikein mitään sanottavaa. Se on niin vaikea ja monimutkainen ilmiö, ettei siitä minusta voi puhua ilman painavia faktoja. Toisinaan Italia typistyy pelkiksi ”pizza, pasta ja mafia” -stereotypioiksi, mikä on todella sääli ja tylsää. Ehkä siitä(kin) on syyttäminen pohjoisamerikkalaista populaarikulttuuria (kiitos myös ananaspizzasta ja ketsupista pastassa!).…
-
Seneca: Elämän lyhyydestä – Mihin aikasi käytät?
Miten käyttää aikaa viisaasti? Miten elää merkityksellistä elämää? Miten kohdata vastoinkäymiset? Roomalaisen filosofin Senecan kirjoituksista koottu Elämän lyhyydestä (De brevitate vitae, De otio, De providentia, suom Juhana Torkki, Otava 2018) on antiikin ajan selfhelppiä, joka puhuttelee nykypäivän ihmistä syvästi. Senecan räiskyvä kirjoitustapa ja tarkat huomiot ihmiselämästä paitsi viihdyttävät myös pysäyttävät. En koskaan ajatellut kirjoittaa blogiini yhdestäkään elämäntaito-oppaasta, mutta nyt tavallaan teen niin. Senecan (n. 4 eaa. – 65 jaa.) stoalainen self-help tekee tyhjiksi kaikki sen jälkeen kirjoitetut vinkit viisaasta ajankäytöstä. En ollenkaan epäile, etteikö kaikki olennainen olisikin voitu sanoa jo kaksituhatta vuotta sitten. Miksi ei olisi? Mihin ihmisyys siitä muuttuisi? Olemme yhtä nautinnonhaluisia, turhamaisia ja muka-kiireisiä kuin aina ennenkin –…
-
Patricia Gucci: Gucci – Tyttären muistelmat
Kaikki tietävät Guccin ainakin nimeltä, vaikka Guccin tuotteet eivät olisikaan tuttuja. Traaginen tarina Guccin muotitalon menestystarinan takana on kuitenkin tuntemattomampi. Patricia Guccin Gucci – Tyttären muistelmat (In the Name of Gucci. A Memoir. 2016, suom. Sirpa Saari, Minerva 2019) kertoo Guccin sukutarinan muotitalon synnystä sen voimahahmon Aldo Guccin kuolemaan. Miten pienestä firenzeläisestä käsityöläisyrityksestä tuli maailmanluokan luksusbrändi? Ja ennen kaikkea: millaisia uhrauksia se on vaatinut? Gucci – Tyttären muistelmat on viime syksyn uutuuskirjoja. Huomioin silloin kyllä sen ilmestymisen, mutta en kuitenkaan kovasti kiinnostunut kirjasta. Muoti on aihe, joka ei kiinnosta minua oikeastaan ollenkaan. Italia on merkittävä muotimaa, mutta se puoli Italiasta ei ole koskaan kiehtonut minua. Helsingin Sanomat nosti Tyttären muistelmat…
