Oliivitahna Rivieran oliiveista

Oliivipatee, oliivitahna, tapenade. Mitä näitä nyt on. Kaupan valmiit tahnat maistuvat minusta tunkkaisilta, mutta kun teimme itse kotona oliivitahnaa – vain kolmesta raaka-aineesta – lopputulos olikin kirpeän raikas ja koukuttava. Paahdoimme pannulla pari leipäviipaletta tahnan kaveriksi, jotta sain otettua postaukseen kuvan. Kummasti kuvan ottamisen jälkeen katosi kuitenkin koko leipä… ja sitä myöden oliivitahna. Purkin pohjat kaavimme vielä pastan joukkoon.

Hölmöintä on se, että itse tehty oliivitahna valmistuu viidessä minuutissa. Kuka niitä kaupan tahnoja tarvitseekaan?

Oliivitahna palautti minut muistoissani viime kesään ja Ligurian lämpöön. Sinne minut vei myös Pier Paolo Pasolinin kirja Pitkä hiekkainen tie. Pasolinin matka kulki ”San Remosta eteenpäin pitkin rannikkoa: polttavaa aurinkoa ja viilentävää pilviverhoa”.

Kuljin sattumoisin kesällä Italian Rivieralla samoja reittejä kuin Pasolini: Ventimiglia – Sanremo – Genova – Camogli – Rapallo. Heti Ventimiglian ja Sanremon jälkeen rannikolla vastaani tuli pieni Taggian kylä. Taggia on tunnettu kahdesta asiasta: se on Italian kauneimpien kylien listalla – ja sieltä tulevat maankuulut, elleivät jopa maailmankuulut Taggian oliivit, olive taggiasche, nuo Rivieran rannikon pienet, kirpeän hedelmäiset helmet.

Taggiasta löytyy hyvin säilynyt keskiaikainen kaupunki ja edelleen autenttista kylätunnelmaa: mummoja, pappoja ja kissoja, kirkonkellojen kalkatusta ja iltapäivän siestan aikaan tyystin tyhjenevät kadut. Turisteja Taggiassa ei kauniin kylän maineestaan huolimatta ole lähes ollenkaan. Ei näyttänyt olevan tosin oliivejakaan; ne kasvavat varmasti kylän kivistä ja jyrkästi mutkittelevaa keskustaa kauempana.

Oliivien ystävien kannattaa jatkaa matkaa edelleen myös rannikkoa eteenpäin, sillä läheisestä Imperian kaupungista löytyy oliivimuseo ja – mikä parasta – museon vierellä sijaitseva Emporio Fratelli Carlin myymälä, josta saa erinomaisia maistiaisia. Museo ei sijaitse kovin viihtyisässä korttelissa, mutta sekä museo että myymälä ovat sisältä tyylikkäät. 

Taggian oliivien lisäksi oliivit ovat keskeisessä osassa Ligurian keittiössä muutenkin. Liguria tuottaa kolmea eri suojatun DOP-alkuperämerkinnän (denominazione di origine protetta) saanutta ekstra-neitsytoliiviöljyä.

Lue lisää Italian Rivierasta täältä: Italian Riviera: Ligurian parhaat löydöt junan kyydissä ja Ruokamatka Italiaan: Liguria lautasella eli ruokaa Italian Rivieralta.

Taggian oliiveja saa nykyään Suomestakin, mutta oliivitahna on tietysti hyvää mistä tahansa oliiveista valmistettuna. Tai ei toki ihan mistä tahansa! Itsehän luulin aikoinaan, etten edes pidä oliiveista, kunnes minulle selvisi syy. Lautaselleni aina pyörimään jääneet mustat oliivit eivät olleetkaan aitoja oliiveja.

Mustia oliiveja ei nimittäin todellisuudessa ole olemassa: ”mustat” oliivit ovat rautaglukonaatilla mustiksi värjättyjä vihreitä oliiveja. Nyt ymmärrän, miksi ne maistuvat vetisiltä ja oikeastaan aika kammottavilta. Aidot ”mustat” oliivit eivät ole väriltään mustia vaan eriasteisen tummia. 

Luonnollisesti alla olevaan ohjeeseen voi siis käyttää haluamiaan oliiveja, mutta: mitä paremman makuisia oliivit ovat, sitä parempaa on myös oliivitahna.

Oliivitahna – Paté di olive (taggiasche)

Rosmariini on tämän oliivitahnan juju! Rosmariinin sijaan voi kokeilla myös timjamia. Yrtin lisäksi tahnaan tarvitaankin sitten vain sitä itseään, oliiveja.

• 360 g (Taggian) oliiveja
• 40 g (ligurialaista) ekstra-neitsytoliiviöljyä
• muutama tupsu rosmariinia

1. Poista oliiveista kivet huolellisesti. Tämä on aikaa vievin vaihe…
2. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja surauta tahnaksi.
3. Maistele ja lisää tarvittaessa rosmariinia.
4. Säilytä oliivitahna puhtaassa lasipurkissa, lorauta päälle hieman oliiviöljyä.

Oliivitahna on erinomainen idea itse tehdyksi joulun ruokalahjaksi tai tuliaiseksi vaikka glögi-iltaan! Lue lisää vinkkejä blogista: Joulun ruokalahja Italian ystäville: 24 ideaa ja vinkit herkkukorin kokoamiseen.

Reseptiin liittyvä kirja: Pier Paolo Pasolini – Pitkä hiekkainen tie