-
Junalla matkustaminen Italiassa + Junamatkailijan käsikirja: 100 vinkkiä reissusta haaveilevalle
Junalla matkustaminen Italiassa on helppoa ja usein myös edullista, luotijunien ansiosta myös nopeaa. Olen matkustanut Italiassa junalla pohjoisesta Sveitsin rajalta eteläiseen Sisiliaan saakka. Jaan tässä postauksessa vinkkejäni junamatkailuun Italiassa ja lopuksi myös hyvän kirjavinkin junamatkaa suunnitteleville. Junalla matkustaminen Italiassa Junalla matkustaminen on ollut minulle paras tapa ottaa Italia haltuun. Italian junaverkosto on varsin kattava – junalla pääsee mantereelta jopa Sisilian saarelle. Junalla matkustaminen Italiassa on parhaimmillaan jopa huomattavasti Suomen hintoja edullisempaa; esimerkiksi HSL:n kahden vyöhykkeen lipun hinnalla matkustaa Italiassa paikallisjunalla pisimmillään kymmenien kilometrien matkan kaupungista toiseen. Dynaaminen hinnoittelu vaikuttaa tosin nykyään Italiankin kaukojunaliikenteessä, ja edullisimpien hintojen perässä kannattaa olla muutenkin ajoissa liikkeellä. Matkaan eri junatyypeillä Italiassa voi matkustaa paikallisjunilla (treno…
-
Mantovan mantelikakku
Mantelit ja Mantova, miten osuvaa. Pohjois-Italian Mantovan tunnetuin makea leivonnainen on mantelikakku sbrisolona, jonka voisi vapaasti suomentaa ”murustuvaiseksi”. Nimi kuvaa hyvin kakun luonnetta: siitä ei leikata siistejä paloja lautaselle, vaan palat murretaan ja syödään käsin. Koostumus on kuivan rapsakka mutta maku silti mehevän voinen. Kakku kaipaa kaverikseen suun kostuketta, perinteisesti grappaa. Vanhan tarinan mukaan mantelikakku murretaan paloiksi iskemällä sitä nyrkillä. On vain oikein, että joskus keittiössäkin saa osoittaa pientä hillittyä raivoa! Vierailin juuri Mantovan hyisen sumuisessa talvessa. En tässä talvessa 2026, joka onneksi on Suomessakin jo taittunut kevääseen, vaan vuodessa 1348: Talvikappeli vei minut Mantovan ruhtinaan laajoille tiluksille ja kappelin freskomaalausten ääreen. Tutkiessani sbrisolonan historiaa jouduin kuitenkin toteamaan, että Talvikappelissa…
-
Joel Haahtela: Talvikappeli – Taivas, maa ja ihminen
Pohjois-Italian talvi 1348: Ympärillä riehuu rutto, mutta työhön on käytävä. Freskomaalari alkaa hahmotella kappelin seinille Kristuksen viimeisiä päiviä. Tarkkanäköinen katsoja saattaa kuitenkin löytää freskojen kuvista jotain muutakin. Joel Haahtelan Talvikappeli on pieni romaani suurista synneistä ja ihmisenkokoisesta sovituksesta. MITÄ? Meidän syntimme anteeksi Talvikappeli sijoittuu Italiaan ja freskojen ääreen, kuten myös pari vuotta sitten ilmestynyt Haahtelan Marijan rakkaus. Nyt ollaan vuoden 1348 Pohjois-Italiassa, Mantovan talvessa, jossa musta surma kylvää kuolemaa. Freskomaalari ryhtyy työhön: hän on saanut toimeksiannon ruhtinaalta, joka on rakennuttanut uuden kappelin saadakseen syntinsä anteeksi. Freskojen aiheeksi ruhtinas toivoo Kristuksen viimeisiä päiviä, kärsimystä ja ylösnousemusta. Syntiensä laadusta hän ei kerro. Menneistä synneistä ei kerro ruhtinatarkaan, joka alkaa mykkänä vierailla kappelin…
-
10 vinkkiä matkailijalle: trendikäs kirjallisuusmatkailu Italiassa
Tiesitkö, että kirjallisuusmatkailu on vuoden 2026 kuumimpia matkailutrendejä (lähde esim. Euronews)? En tiennyt minäkään, mutta ilahduin uutisesta: olen jo vuosia ollut tietämättäni tämän uuden trendiaallon harjalla – blogini täyttää tänään seitsemän vuotta. Kirjallisuusmatkailu on matkailua, jossa matkakohde valitaan jonkin teoksen tai kirjailijan mukaan. Kohteena voi siis olla kirjan tapahtumapaikka tai vaikka kirjailijan kotikaupunki. Kirjallisuusmatkailu laajenee kulttuurimatkailuksi, kun mukaan lasketaan myös esimerkiksi kirjoista tehtyjen sarjojen ja elokuvien kuvauspaikoille matkustaminen. Pahimmillaan kulttuuri- ja kirjallisuusmatkailu voi olla ikävää tirkistelyä kirjailijan kotitalon edustalla tai hallitsematon turistivyöry aiemmin tuntemattoman kylän kaduilla. Haluaisin kuitenkin kääntää asetelman myös toisinpäin: voisiko jo pelkkä kirjan lukeminen riittää matkaksi? Matkustaa voi nimittäin myös mielessään kotisohvalla, parhaimmillaan lukueväänä kirjan maailmaan sopivaa…
-
Hillotäytteiset pikkuleivät isille ja muillekin
Isänpäivä lähestyy! Välissä on vain kevät, kesä ja syksy – tai sitten ei. Italiassa isänpäivää juhlitaan 19. maaliskuuta, San Giuseppen päivänä. Myönnän auliisti, että unohdan tämän aina, ja meillä italialaista isää muistetaan vasta marraskuussa. Vaikka suuremmat juhlallisuudet unohtuisivat, ainahan isälle voi ainakin keittää kahvit ja leipoa tarjolle vaikka nämä hillotäytteiset pikkuleivät, raviole bolognesi, jotka kuuluvat San Giuseppen päivän juhlintaan Bolognassa. Viimeksi lukemani Silvia Avallonen romaani Musta sydän toi pikkuleivät mieleeni ainakin kolmella tavalla: Bologna on paitsi keskeinen – joskin traaginen – tapahtumapaikka romaanissa myös kirjailija Avallonen kotikaupunki. Päähenkilö Emilian isä Riccardo on kirjassa tärkeä hahmo, joka on isänpäivän juhlansa ja keksinsä ansainnut; hän käytännössä pelastaa tyttärensä hengen. Sitä paitsi sattumoisin…
-
Silvia Avallone: Musta sydän – Pimeydestä valoon
Kaksi tragediaa, kaksi pakomatkaa, kaksi mustaa sydäntä ja iso kasa salaisuuksia. Silvia Avallonen Musta sydän vie hyvyyden ja pahuuden, ihmisyyden, äärelle. Toinen päähenkilöistä on pahan tekijä, toinen pahan kärsijä. Yhdessä he etsivät tietä sovitukseen. Silvia Avallonen Musta sydän on tämän kevään uutuuskirja ja minulle kevään uutuuskirjoista myös kaikkein odotetuin. Pidin todella paljon Avallonelta aiemmin suomennetusta romaanista Teräs, joten odotukset olivat nytkin korkealla. Musta sydän on teos, josta on vaikea kirjoittaa paljastamatta sen juonesta liikaa. Romaanin alkuasetelma kerrotaan takakannessa: menneisyyttään pakeneva Emilia päätyy asumaan eristäytyneeseen vuoristokylään, jossa hän päätyy erakkomaisen Brunon naapuriksi. Emiliasta tulee kylän kolmas asukas, muut ovat lähteneet paremman elämän perässä muualle. Emilialle ja Brunolle hylätty kylä edustaa parempaa…
