-
Vincenzo Latronico: Täydellistä – Täydellinen kupla
Täydellinen koti Berliinin trendikorttelissa, luovan alan diginomadityö, metropolin mahdollisuudet, kansainvälinen tuttavapiiri ja sujuva parisuhde. Mitä millenniaali voisi elämältään enää enempää toivoa? Vincenzo Latronicon Täydellistä kurkistaa täydellisyyden kulissin taakse: tyhjältä näyttää. MITÄ? Kuplan sisällä Kun luin kirjaa, mietin, puhuuko kukaan enää hipstereistä. He taisivat mennä jo. Mutta me millenniaalit olemme edelleen olemassa. Minä, Vincenzo Latronico ja Täydellistä-romaanin Anna ja Tom. Anna ja Tom ovat Etelä-Euroopasta Berliiniin muuttanut pariskunta. He tekevät freelancereina luovaa digiajan työtä ja nauttivat vapaa-ajallaan metropolin kulinaari- ja kulttuurielämästä. Lähipiiri koostuu muista ekspateista – ei toki maahanmuuttajista – mutta edustaa ystävyyttä enemmän vain tilapäistä yhteisöä: vaikeuksista puhumista vältellään ja vähän väliä joku häipyy vähin äänin takaisin kotimaahansa. Anna ja…
-
Pyörykät pelkästä leivästä
Onkohan tässä italialaisen köyhän keittiön köyhin resepti? Nämä pyörykät valmistetaan pelkästä leivästä. Tai no, tuleehan mukaan maku- ja sidosaineiksi juustoa ja kananmunaa, mutta kyse ei ole liha- tai kasvispyöryköistä tai muustakaan sellaisesta ruokalajista, jolle löytyisi suomeksi kuvaava nimi. Leipäpyörykät? Leipäpullat? Pyörykät ovat peräisin Apuliasta, Italian eteläisestä saappaankorosta. Bongasin leipäpyörykät Apulian pieneen Lizzanellon kylään sijoittuvasta romaanista Lizzanellon kirjeenkantaja, jossa valmistetaan paikallisesta puccia-leivästä pyöryköitä, jotka tarjoillaan tomaattikastikkeen kera: ”Voi miten olenkaan kaivannut täkäläistä ruokaa, ja entäs sitten nämä pyörykät, ihan kuin söisi oikeaa lihaa!” Todellista cucina poveraa eli köyhää keittiötä siis, kun tuoreen lihan korvaa kuivahtanut leipä. Lizzanellolaisten leipää ei meiltä sattumoisin löytynyt, mutta todella maukkaita pyöryköistä tuli vähän epäapulialaisinakin. Pallerot voi…
-
Francesca Giannone: Lizzanellon kirjeenkantaja – Kyläelämää Apuliassa
Eteläitalialainen pikkukylä 1930-luvulla: kaunis ja kapinallinen nainen pohjoisesta saapuu sekoittamaan kyläläisten rutiinit ja miesten päät. Francesca Giannonen Lizzanellon kirjeenkantaja asettaa vastakkain pohjoisen ja eteläisen Italian ja naisten ja miesten roolit. MITÄ? Pohjoisen nainen etelässä Lizzanellon kirjeenkantaja kuvaa Lizzanellon kylän elämää Etelä-Italian Apuliassa 1930-luvulla. Pohjois-Italian Pignasta kotoisin oleva nuori vaimo Anna muuttaa apulialaisen miehensä Carlon perässä tämän kotiseudulle. Pohjoisen ja etelän kulttuurierot ovat suuret, ja Anna järkyttää paikallisia edistyksellisillä ajatuksillaan. Niistä hulluin on ryhtyä postinkantajaksi – eiväthän naiset käy töissä! Työssään Anna pääsee kuljettamaan rakkaudentunnustuksia, sotakirjeitä ja kaipausta valtamerten takaa välittäviä postikortteja. Työnsä kautta hän myös ujuttautuu vähitellen mukaan paikalliseen yhteisöön. Annan radikaalit ajatukset horjuttavat kuitenkin paitsi kyläläisten arkea myös hänen…
-
Kesän 2026 uutuuskirjat: 3 poimintaa
Kesä ja kirjat, kesäkirjat! Kirjat kuuluvat olennaisena osana monen kesänviettoon. Kesäaikaan julkaistaan kirjoja huomattavasti syksyä ja kevättä vähemmän, mutta ahkeralla kirjakatalogien selailulla onnistuin löytämään myös muutaman Italia-aiheisen kesäuutuuden. Kesän 2026 uutuuskirjat pitävät sisällään perinteiseen tapaan ainakin jännitystä ja romantiikkaa sekä ilahduttavasti myös italiasta käännetyn romaanin! Samalla totean kuitenkin harmissani, että perinteistä uutuuskirjapostausta ei syksyllä välttämättä ole tulossa, niin Italia-köyhiltä näyttävät kaikkien kustantamoiden syyskatalogit… Kevyttä kesälukemista löytyy blogista myös täältä: Kesän 2026 Italia-aiheiset uutuuskirjat Vincenzo Latronico: Täydellistä Täydellistä, henkäisin, kun bongasin tämän uutuuden. Kesäkaudella harvemmin julkaistaan italiasta käännettyä proosaa, mutta nyt on luvassa Booker- ja Strega-ehdokkaanakin ollut roomalaisen Vincenzo Latronicon kansainvälinen läpimurtoteos Täydellistä (Le perfezioni, 2023). Se kertoo Berliinissä asuvasta millenniaalipariskunnasta,…
-
Italialaiset valkoviinit: Keväiset viinit pohjoisesta etelään
Valoisa vuodenaika houkuttelee kaivamaan taas esiin valkoviinilasit. Kevät on valkoviinien sesonkia, mutta miten valita viini laajasta tarjonnasta? Italia voi tarjota kysymykseen kiinnostavan vastauksen. Italialaiset valkoviinit eivät ehkä ole yhtä tunnettuja kuin maan punaviinit, mutta kevät on täydellinen aika tutustua myös niihin. Osallistuin Sipsiä ja samppanjaa –blogista ja Instagram-tililtä tutun Eveliina Portnoj’n pitämään tastingiin. Eveliina valitsi toiveestani maisteluun neljä hinta–laatu-suhteeltaan hyvää, noin parinkymmenen euron valkoviiniä neljältä eri Italian viinialueelta. Aiemmin olen osallistunut Eveliinan pitämään punaviinitastingiin, josta löytyy juttu blogista: Italialaiset punaviinit – Pieni viiniopas aloittelijalle. Tasting oli erinomainen tapa ottaa haltuun myös italialaiset valkoviinit, sillä en itse aiemmin niitä juuri tuntenut. Blogin kirjallisuusteemaan sopivasti maistelimme viinejä yhdessä lukupiirini jäsenten kanssa. Tarjolla…
-
Aperitiivi: Helppo tapa tuoda pala Italiaa arkeen
Aperitiivi on ihana osa italialaista ruoka- ja juomakulttuuria. Italiassa lomaillessa se kuuluu asiaan, mutta kotona Suomessa se jostain syystä unohtuu. Alkuillan kylmä juoma ja vaikka vain kulhollinen suolapähkinöitä ei vaadi paljon vaivaa, mutta kohottaa tunnelman hetkeksi arkisten huolten tuolle puolen. Aperitiivi on pysähtymistä ja pientä nautiskelua varten. Aperitiivi on ehkä yksinkertaisin tapa tuoda pieni pala Italiaa kotiin, sillä se ei vaadi käytännössä mitään valmisteluja. Iltojen vähitellen lämmetessä aperitiivin voi tietenkin nauttia myös ulkona tai terassilla. Ota inspiraatio Italian-lomalta ja kata aperitiivi helposti kotiin, lue vinkit alta! Aperitiivi Italiassa: Sitä saa, mitä ei tilaa Olen todistanut Italiassa usein seuraavaa näytelmää: Kuuman päivän rasittamat turistit istuvat alkuillasta baarin terassille ja tilaavat huurteisen…
