Tiramisun esiäiti: zuppa inglese

Tekipä kerran mieleni jotain erityisen silkkisen ihanaa jälkiruokaa. Sellaista, johon saisi upottaa lusikan oikein kunnolla ja kaivella pohjia myöten matkaan erilaisia kerroksia: jotain taikinaista, jotain kermaista ja totta kai jotain suklaista. Vähän terää, ei liian makeaa. Häivähdys vaniljaa, mausteita ja… ruusua? Jotain oikein kaunista, värikästä ja houkuttelevaa!

Nyt seuraa melkoinen antikliimaksi: tuo haikailemani ihana jälkiruoka on nimeltään englantilainen keitto. Nam? Se kuitenkin on nimeltään zuppa inglese, keski-italialainen triflé-tyyppinen jälkiruoka, joka on tarinan mukaan tiramisun esiäiti. Zuppa inglese syntyi ilmeisesti jo renessanssiajalla, ja vuosisatojen saatossa se on saanut erilaisia tulkintoja ja painotuksia Italian eri alueilla. Pitkän historiansa aikana se on välillä ollut keittomaisempaa, nykyinen versio taas muistuttaa koostumukseltaan tiramisua, joka on kuulemma saanut innoituksensa tästä jälkkäristä.

Englannin kanssa jälkiruoalla ei ole mitään muuta tekemistä kuin se, että sen syntyaikoina englantilaiset merimiehet toivat Italiaan rommia, jota jälkiruokaan on joskus käytetty. Nykyisin kostukkeena käytetään yleensä punaista Alchermes-likööriä.

Zuppa inglese kootaan yleensä lasiseen astiaan, jossa näkyy jälkiruoan kaunis rakenne: punaiseen Alchermes-likööriin kostutettuja savoiardi-keksejä, vanilja- ja suklaakreemiä (crema pasticcera). Alchermes-likööri on tässä jälkiruoassa tärkeä, ja sitä ei valitettavasti saa Alkosta. Alchermes on makeaa ja maistuu minusta melko voimakkaasti ruusulta, mutta siinä on myös mausteisuutta, kanelia ja neilikkaa ainakin. Blogissa olen aiemmin käyttänyt sitä myös zuccottoon, joka on keski-italialainen renessanssiaikainen jälkiruoka sekin.

Zuppa inglese voi olla tulkinnasta ja kokista riippuen kakkumaisempaa tai kosteampaa. Toiset käyttävät savoiardi-keksejä, toiset sokerikakkupohjaa. Joku kuorruttaa jälkiruoan marengilla, toinen tupsauttaa päälle kaakaojauhetta, joku taas käyttää kaakaon tilalla suklaata. Ja niin edelleen, tarina on tavallinen italialaisessa keittiössä, koska kaikillahan on hyppysissään juuri se paras ja alkuperäisin resepti!

Seuraavassa Signoren zuppa inglese, jonka voin muita versioita maistamatta todeta olevan juuri se maailman parhain:

Zuppa inglese (6 henkilölle)

Alchermesiä tulee tähän reseptiin reilusti, joten vähemmän viinaisan maun saa korvaamalla puolet Alchermesistä vedestä ja sokerista keitetyllä siirapilla (1 osa vettä, 1 osa sokeria). Siinä tapauksessa sokerin määrää voi muuten ohjeessa vähentää. Alkoholittomaan versioon liköörin voi korvata vedestä ja sokerista keitetyllä siirapilla, jonka voi halutessaan värjätä punaiseksi elintarvikevärillä (ja maustaa ruusuvedellä tai -siirapilla).

Alchermesissä on 16 prosenttia alkoholia, joten halutessaan sen voi toki korvata vaikka jollakin muulla (punaisella) liköörillä.

• 500 ml täysmaitoa
• yksi vaniljatanko
• yhden sitruunan kuori
• 5 keltuaista*
• 130 g sokeria
• 45 g maissitärkkelystä
• 15 g tummaa kaakaojauhetta
• 250 ml Alchermes-likööriä
• 200 g savoiardi-keksejä

* Halutessasi voit tehdä jäljelle jääneistä valkuaisista marenkikerroksen jälkiruoan päälle.

Valmista ensin crema pasticcera:

1. Lämmitä maito kattilassa. Lisää maitoon myös yhden vaniljatangon siemenet ja yhden sitruunan kuori suikaleena/suikaleina. Myös raaputetun vaniljatangon voi lisätä mukaan.
2. Sillä aikaa kun maito lämpenee, vatkaa kulhossa käsin sekaisin keltuaiset, sokeri ja maissitärkkelys.
3. Kun maito melkein kiehuu, poista vaniljatanko ja sitruunankuoret ja kaada maito keltuaisseokseen vähitellen ja koko ajan sekoittaen.
4. Kaada seos sitten takaisin kattilaan ja kuumenna sitä varovasti miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen, kunnes se saostuu pehmeäksi kreemiksi.
5. Ota osa kreemistä (noin 1/3) ja lisää siihen kaakaojauhe. Sekoita hyvin.
6. Siirrä kreemit jäähtymään.

Kokoa zuppa inglese:

1. Kostuta savoiardi-keksejä kastamalla ne likööriin ja peitä niillä haluamasi vuoan tai esimerkiksi lasikulhon pohja.
2. Levitä keksipohjan päälle vaaleaa kreemiä ja sitten toinen kerros kostutettuja keksejä.
3. Levitä nyt keksien päälle kaakaokreemiä.
4. Jatka edellä kuvatulla tavalla, kunnes kaikki keksit ja kreemi on käytetty.
5. Anna jälkiruoan vetäytyä jääkaapissa mielellään jopa yön yli, vähintään kuitenkin ainakin nelisen tuntia.

Reseptiin liittyvä kirja: Alessandro Baricco – Silkki