Leipää, piirakkaa vai lasagnea? Sardinialainen pane fratau

Jos haluaa kirjoittaa menestyvää blogia, pitäisi aina miettiä postauksille avainsana tai mieluiten -lause. Kun netinkäyttäjä kirjoittaa sen Googleen, hyvin optimoitu postaus ponnahtaa heti etusivulle. Tadaa! Mutta mutta: kun kirjoittaa asioista, joille ei ole suomenkielistä nimeä, näkyvyys on heikkoa. Kuinka moni suomenkielinen etsii Googlesta tietoa esimerkiksi sardin kielisellä hakusanalla ”pane fratau”? (Joka usein kuulemma kirjoitetaan vieläpä väärin ”pane frattau”.)

Jos olet löytänyt tälle sivulle todella hakemalla tietoa pane fratausta, onnea, sillä muualla tietoa tuskin on suomeksi tarjolla. Toisaalta haluan samalla myös pahoitella, sillä en minäkään (tai blogin taustalla ahkerasti auttava italialainen puolisoni) ole mikään sardinialaisen ruoan asiantuntija. Pane fratau on nimittäin sardinialainen ruokalaji, vaikeasti kuvailtava leivän, pizzan, piirakan, lasagnen ja vielä minkä muun risteymä.

Pane fratau sisältää kahta keskeistä sardinialaista raaka-ainetta: pane carasau -nimistä ohuen ohutta leipää ja sardinialaista pecorino-juustoa pecorino sardoa. Leipä kastetaan kuumaan liemeen ja ruokalaji kasataan hieman lasagnen tapaan kerrostamalla leipää tomaattikastikkeen ja juustoraasteen kanssa. Annoksen päälle tulee vielä uppomuna.

Ruoka on kotoisin vuoristoisesta Barbagiasta, Nuoron maakunnasta, josta oli kotoisin myös Italian ainoa kirjallisuuden Nobelin voittanut nainen, Grazia Deledda. Siinä missä Deleddan teoksesta Kuin ruo’ot tuulessa tuli yksi italialaisen kirjallisuuden suosikeistani, pane fratau ei rehellisesti sanottuna tehnyt aivan yhtä suurta vaikutusta. Mutta omaperäinen ruokalaji se kyllä on – kuten sardinialainen ruoka yleensäkin.

Sardinialainen keittiö

Sardinia ja samalla sardinialainen ruoka on ihan oma lukunsa Italiassa. Sardinialainen keittiö on minullekin vieras, sillä monet ruoissa tarvittavat ainesosat ovat sen verran omaperäisiä, että niitä on vaikea löytää Suomesta enkä valitettavasti ole koskaan käynyt Sardiniassa. Italian herkut -kaupasta olemme tilanneet joitakin sardinialaisia tuotteita, esimerkiksi frègula-pastaa (italiaksi fregola) ja nyt pane carasau -leipää.

Sardiniassa syödään paljon lihaa, mutta saarella kun ollaan, rannikolla tietysti myös mereneläviä. Sardinia on tunnettu miljoonista (!) lampaistaan, ja lampaanmaidosta valmistetaan myös erilaisia juustoja kuten pecorinoa. Tunnettu sardinialainen juusto on myös casu fràzigu tai casu martzu eli ”pilaantunut” juusto, joka kuhisee eläviä juustokärpäsen toukkia. Juuston maistaminen on kuulemma elämys – sellainen, jota en itse halua kokea!

Sardiniassa tuotetaan paljon hunajaa, jota käytetään raaka-aineena myös lukuisissa leivonnaisissa. Samoin yrttejä, myös villiyrttejä, käytetään maustamiseen. Suomessa Alkostakin saa useita sardinialaisia puna- ja valkoviinejä. Viinien ohella toinen tunnettu sardinialainen juoma on mirto, myrttilikööri, jota olen sentään minäkin maistanut.

Koska sardinialainen ruoka perustuu vahvasti paikallisiin raaka-aineisiin, kovin kummoisia sardinialaisia taikoja ei ehkä suomalaisessa keittiössä onnistu tekemään. Lupaan palata aiheeseen, kunhan jonakin päivänä pääsen käymään Sardiniassa!

Sardinialainen pane fratau (4 henkilölle)

• 16 pane carasau -levyä (me ostimme 250 g paketin, josta jäi paljon ylikin)
• puolisen litraa lientä (perinteisesti lampaanlihalientä, me käytimme kasvislientä)
• 1 sipuli
• ekstra-neitsytoliiviöljyä
• 500 g paseerattua tomaattia
• tuoretta basilikaa
• pecorino sardo -juustoa raastettuna
• 4 kananmunaa
• suolaa
• mustapippuria

1. Valmista ensin liemi.
2. Pilko sipuli hienon hienoksi. Kuullota sitä pannulla tai kattilassa öljyssä, kunnes se pehmenee (mutta ei ruskistu).
3. Laita levyä pienemmälle ja lisää pannulle paseerattu tomaatti. Kypsennä ainakin puolisen tuntia kannen alla. Mausta suolalla ja lisää muutama basilikanlehti.
4. Tomaattikastikkeen kypsyessä valmista uppomunat. (Toinen, helpompi versio on paistaa munat pannulla.)
5. Kasta leipälevyt kuumaan liemeen yksi kerrallaan muutamaksi sekunniksi, kunnes ne pehmenevät.
6. Aseta leipälevy lautaselle, kauho päälle tomaattikastiketta ja ripottele juustoraastetta. Toista tämä vielä kolme kertaa per lautanen.
7. Aseta annoksen päälle uppomuna, lorauta vähän oliiviöljyä, rouhi mustapippuria ja koristele basilikanlehdellä.

Reseptiin liittyvä kirja: Grazia Deledda – Kuin ruo’ot tuulessa