-
Gnocchivuoka ja 5 muuta asiaa Sorrentosta
Tämän päivän postaus vie meidät kahteen paikkaan: uuniin ja Sorrentoon. Uuniin menee gnocchivuoka gnocchi alla sorrentina eli gnocchit sorrentolaisittain, ja lopuksi on hyvä tarkastella Sorrentoa vähän muustakin kuin gnocchi-näkökulmasta. Gnocchit eivät muuten ole lainkaan huonoin juttu Sorrentossa! Gnocchit (tai gnocchi tai gnoccot, miten näihin monikkoihin suhtautuukaan) ovat Suomessakin hyvin tunnettuja pehmoisia peruna–pastapalleroita. Niitä saa kaupasta valmiina tai niitä voi valmistaa helposti itsekin. Tomaattikastikkeen ja mozzarellan kanssa tarjoiltava, lopuksi uuniin työnnettävä gnocchivuoka gnocchi alla sorrentina on gnocchi-klassikko. Hyvin gnocchit maistuvat myös esimerkiksi voi–salviakastikkeen kanssa, erityisesti nämä blogin kurpitsagnocchit Dolomiiteilta. Roomalaiset taas väkertävät gnocchinsa mannaryyneistä tähän tapaan. Koska viime viikolla kirjoitin Mauro Mozzarellan matkoista, piti gnoccheihin saada tällä kertaa mukaan mozzarellaa. Mauro-parka!…
-
Eero Hämeenniemi: Napolista etelään – Millainen on tuntematon Etelä-Italia?
Eero Hämeenniemen Napolista etelään (Basam Books 2021) on matkakirja Etelä-Italiasta. Se on täynnä aitoa tunnelmaa, historiaa ja kulttuuria. Il Mezzogiorno eli ”Keskipäivän maa” häikäisee myös maisemillaan ja ruoillaan. Parasta – ja toisinaan myös pahinta – ovat kuitenkin paikalliset ihmiset. Nyt olisi jälleen matkakirjan vuoro. Olen huomannut tarttuneeni sellaisiin usein nyt, kun en muuten pääse matkustamaan Italiaan. Kirja on tämän kevään 2021 uutuuskirja, joten tarjolla on tuoreitakin matkatarinoita. Viihdyin niiden parissa erinomaisesti! Rumat, kauniit, rakastettavat Eero Hämeenniemi on kirjailija, säveltäjä ja pianisti, joka viettää osan vuodestaan Sisilian Palermossa ja on matkustanut muutenkin paljon Etelä-Italiassa: Campaniassa, Calabriassa, Apuliassa ja Basilicatassa – Napolista etelään siis. Hämeenniemen tukikohta Palermossa on asunto kirjailija Giuseppe Tomasi…
-
Muutaman tunnin munakoisovuoka
Oikotietä onneen ei ole. Ei ainakaan munakoisojen kanssa, sen olen jo italialaisilta oppinut. Munakoisosta on kuin varkain tullut lempikasvikseni, mutta sen laittaminen vaatii hieman viitseliäisyyttä. Itse en osaa siitä mitään tehdä, koska minulla ei ole kärsivällisyyttä, mutta meillä onneksi Signore hoitaa kokkaamiset. Hänen tekemänsä munakoisovuoka on meillä koko perheen lempiruokia. Olen jo useasti kirjoittanut napolilaisesta keittiöstä (kahvikulttuurista, katuruoasta, jouluruoasta), joten viimeviikkoisen napolilaisen Elena Ferranten jälkeen suuntaan katseeni nyt Napolia laajemmalle: koko Campanian maakuntaan ja Etelä-Italiaan yleisemminkin. Sieltä on kotoisin Suomessakin jokseenkin tunnettu munakoisovuoka parmigiana di melanzane, joka sisältää yksinkertaisuudessaan vain munakoisoa, öljyä, tomaattia, basilikaa, valkosipulia, parmesaania ja mozzarellaa. Klassikkoreseptin äärellä päästään jälleen kiistelemään monestakin seikasta: Tuleeko tomaattikastikkeeseen pieneksi hienonnettua sipulia?…
