Omat ruokasuosikkini
-
Hullun hyvä hapankaalikeitto
Älkää ymmärtäkö väärin: en ole aloittanut uutta vuotta millään kaalikeittodieetillä, vaikka vuoden ensimmäiseksi ruokaohjeeksi tuleekin nyt hapankaalikeitto. Hapankaalikeitto voi kuulostaa ankealta, mutta kyseessä on todellinen nautinto! Antakaa, kun selitän. Olen vajaan seitsemän vuoden aikana esitellyt blogissani yli 120 italialaisen ruoan reseptiä. Blogini idea on tutustuttaa niin lukijat kuin itsenikin italialaisen ruoan monipuolisuuteen. En ole ottanut kirjoittamiseeni sellaista linjaa, että kaikki reseptit ovat uskomattomia ja niitä on kaikkien pakko heti kokeilla. Omat ruokasuosikkini olen jaotellut blogiin erikseen, ja siellä on ikilemppareita, joihin palaamme usein. Kaikki ruoat eivät kuitenkaan voi olla lempiruokia. Kaikki ruokaohjeetkaan eivät oikeasti ole ”maailman parhaita”, vaikka sellaiset eniten klikkauksia keräävätkin. Parhaus kaiketi on makuasia. Mutta! Sitten on joitakin…
-
Suklaakaupungin suklaavanukas
Mieleeni painunut ravintolakokemus Torinosta: Oli aika valita jälkiruoka ravintolan listalta. Niin paikallisia kuin italialaiset ravintolat yleensä ovatkin, jälkiruokalistalta löytyy harmillisen usein aina vain samat tiramisut ja gelatot. Tällä kertaa pääsin kuitenkin yllättymään, kun oudon niminen bonèt kiinnitti huomioni. Nimi kuulosti ranskalaiselta, ja mutisin epävarmasti tilaukseni tarjoilijalle, joka sitten toisti sen minulle: bunet. Hups. Tietämykseni ohella ääntämyksenikin oli surkeaa. Ruokalistan kuvauksen perusteella odotin saavani eteeni suklaakakkua. Ensi lusikallisen jälkeen sain yllättyä toistamiseen: kyseessä olikin jonkinlainen suklaavanukas. Ei mikään lapsekas Jacky Makupala, vaan maussa erottui selvä mantelinen vivahde ja alkoholin pieni polte. Päällä oleva karamellikastike sopi täydellisesti yhteen hieman kitkerän kaakaon kanssa. Vanukkaan koostumus oli lohkeava, ja silkkisen suutuntuman jälkeen suussa rapsahtelivat…
-
Oliivitahna Rivieran oliiveista
Oliivipatee, oliivitahna, tapenade. Mitä näitä nyt on. Kaupan valmiit tahnat maistuvat minusta tunkkaisilta, mutta kun teimme itse kotona oliivitahnaa – vain kolmesta raaka-aineesta – lopputulos olikin kirpeän raikas ja koukuttava. Paahdoimme pannulla pari leipäviipaletta tahnan kaveriksi, jotta sain otettua postaukseen kuvan. Kummasti kuvan ottamisen jälkeen katosi kuitenkin koko leipä… ja sitä myöden oliivitahna. Purkin pohjat kaavimme vielä pastan joukkoon. Hölmöintä on se, että itse tehty oliivitahna valmistuu viidessä minuutissa. Kuka niitä kaupan tahnoja tarvitseekaan? Oliivitahna palautti minut muistoissani viime kesään ja Ligurian lämpöön. Sinne minut vei myös Pier Paolo Pasolinin kirja Pitkä hiekkainen tie. Pasolinin matka kulki ”San Remosta eteenpäin pitkin rannikkoa: polttavaa aurinkoa ja viilentävää pilviverhoa”. Kuljin sattumoisin kesällä…
-
Comojärven leipävanukas
Hedelmäkakku, leipävanukas vai jotain muuta? Joudun välillä vähän arpomaan italiankielisten ruokaohjeiden suomennosten kanssa. Torta miascia on Comojärveltä kotoisin oleva… asia, makea leivonnainen, kakku, leipäkakku, kakkumainen leipävanukas, hedelmäkakku, leipä–hedelmäkakku – jonka päätin nyt yksinkertaisesti olevan suomeksi leipävanukas, jotta pääsen asiassa eteenpäin. Torta osoittaa italiaksi toki vahvasti kakkujen suuntaan, mutta kakkuun tarvitaan yleensä jauhoja ja jotakin kohotusainetta. Tämä torttu sen sijaan valmistetaan pelkästä leivästä! Leipävanukas sisältää leivän lisäksi yleensä aina maitoa ja munia – niin tämäkin ohje. Niistä se saa mehevyyttä, maku puolestaan tulee hedelmistä, suklaasta ja mantelisista amaretti-kekseistä ja likööristä. Jo ainesosat antavat viitteitä siitä, että nyt on käsillä ihan poikkeuksellinen herkku! Kirjoitin viime viikolla italialaisesta cucina poverasta eli köyhästä keittiöstä,…
-
Risottojen kuningas ja kuningatar: herkkutattirisotto
Eihän vielä ole liian myöhäistä kirjoittaa herkkutateista? Tämä on ollut fantastinen tattivuosi! Minulle ei ole eläessäni käynyt niin, että tattimetsässä pitää ihan varoa, mihin astuu, kun sieniä puskee esiin kaikkialta. Olemme elokuusta alkaen poimineet herkkutatteja kilokaupalla. Unelma on toteutunut: kirjoitin nimittäin viisi vuotta sitten blogiin, että sieniretkeni menevät aina väärällä lailla metsään ja julkaisin reseptin Surkean sienestäjän herkkutattirisotto, joka oli tehty kaupan kuivatuista tateista. Nyt oli korkea aika ottaa revanssi ja tehdä herkkutattirisotto tuoreista sienistä! Pidän risotoista, ja minä ja Signorino toivomme niitä ruokalistalle joka viikko. Signore pitää risottoja vähän tylsinä ja Suomessa yliarvostettuina – Italiassa niitä löytää ravintoloista lähinnä Pohjois-Italian riisinviljelyalueella. Loogista toki. Tiedän myös, että risotto ei ole…
-
Täytetyt kasvikset alla genovese
Tässä reseptissä liikutaan sadonkorjuuajan ja ensi viikolla vietettävän hävikkiviikon välissä. Genovalaisittain täytetyt kasvikset – sipuli, kesäkurpitsa, paprika, munakoiso, miksei tomaattikin – ovat oiva loppusijoituskohde kuivahtamaan päässeelle leivälle. Lisäksi tarvitaan juustoa, kananmunaa ja hieman mausteita. Tuore meirami, italiaksi maggiorana, on tärkeä! Se on genovalaisen keittiön käytetyimpiä yrttejä. Täytetyt kasvikset ovat tyypillistä Italian Rivieran alueen ruokaa: samanlaisia mutta usein lihatäytteisiä olen nähnyt tarjoiltavan myös Ranskan Rivieralla. Italian puolella Liguriassa paikallisia liharuokia ei ole paljonkaan, mutta lihan sijaan cucina poveran eli köyhän keittiön kuivahtanut leipä on yllättävän täyttävä sisus kasviksille. Rivieran rannikolla on myös muita, valtion rajat ylittäviä ruokalajeja: ranskalainen kikhernejauhosta valmistettava socca muistuttaa Italian farinataa, ja Italian pissalandrea on läheistä sukua ranskalaiselle…
