Omat ruokasuosikkini,  Risotot ja riisi,  Ruoka

Risottojen kuningas ja kuningatar: herkkutattirisotto

Eihän vielä ole liian myöhäistä kirjoittaa herkkutateista? Tämä on ollut fantastinen tattivuosi! Minulle ei ole eläessäni käynyt niin, että tattimetsässä pitää ihan varoa, mihin astuu, kun sieniä puskee esiin kaikkialta. Olemme elokuusta alkaen poimineet herkkutatteja kilokaupalla. Unelma on toteutunut: kirjoitin nimittäin viisi vuotta sitten blogiin, että sieniretkeni menevät aina väärällä lailla metsään ja julkaisin reseptin Surkean sienestäjän herkkutattirisotto, joka oli tehty kaupan kuivatuista tateista. Nyt oli korkea aika ottaa revanssi ja tehdä herkkutattirisotto tuoreista sienistä!

Ei kasvanut tatti otsaan.

Pidän risotoista, ja minä ja Signorino toivomme niitä ruokalistalle joka viikko. Signore pitää risottoja vähän tylsinä ja Suomessa yliarvostettuina – Italiassa niitä löytää ravintoloista lähinnä Pohjois-Italian riisinviljelyalueella. Loogista toki. Tiedän myös, että risotto ei ole kaikkien ravintolakokkien suosikki, sillä sitä ei välttämättä voi juurikaan valmistella etukäteen ja riisin jatkuva sekoittaminen on hikistä hommaa.

Risotto sopii kotona kuitenkin ainakin viikonloppuihin: meillä listalla vaihtuvat esimerkiksi punajuuri-, tomaatti-, päärynä–taleggio- ja sahramirisotto. Oma suosikkini on myös punasikuririsotto, ja kesällä Signore on tehnyt risottoa joskus raparperista ja mansikasta; nyt syksyllä suunnitteilla on myös viikunarisotto.

Insomma, risottoa voi tehdä melkein mistä vain. Ehkä herkkutattirisotto – ja nimenomaan tuoreista, ei kuivatuista sienistä – on sitten kuitenkin se paras, onhan se metsän meille tarjoamaa luksusta, jotenkin juhlava ja ylevöittävä, herkkutattikin tukeva sienten kuninkaallinen. Herkkutattirisotto kuivatuista sienistä on silti oikein hyvä sekin, ja tuoreet sienet voi käyttää toki pakastimenkin kautta. Niin mekin olemme tehneet, kun sato on ollut näin runsasta, ja nythän satokausi onkin jo lopuillaan.

Herkkutattirisotto lautasella, tuore timjami
Huomasin vasta kuvan ottamisen jälkeen, että risotto taitaa ikään kuin iskeä silmää?

Jos herkkutattirisotto alkaa jo olla mennyttä alkusyksyä eikä tatteja löydy pakastimestakaan, sienirisoton voi tietysti tehdä muistakin sienistä. Ilmiselvänä varoituksena on tietenkin tehdä risotto vain sellaisista itse poimituista sienistä, jotka todella tuntee. Muuten voi käydä kuten Italo Calvinon novellikokoelman Marcovaldo eli Vuodenajat kaupungissa avausnovellissa Marcovaldolle:

”Varhain aamulla – oli sunnuntai – hän riesi lapsineen maakaistalle mukanaan kori jonka oli lainannut. Sienet seisoivat siellä kohottaen lakkinsa korkealle vielä likomärästä maasta. ”Eläköön!” ja he syöksyivät poimimaan niitä.”

Marcovaldo yllyttää kaikki lähistöllä olevat ihmiset poimimaan sieniä; niitä on niin paljon, että he keräävät niitä korien puuttuessa avoimiin sateenvarjoihin. Iloisina nautitun yhteisaterian jälkeen ihmisjoukkio tapaa toisensa vielä samana iltana sairaalassa vatsahuuhtelussa.

Herkkutattirisotto tuoreista sienistä risotto ai funghi porcini (4 henkilölle)

Niin, tuoreista ja tuoreista. Jos sinulla on pakastimessa esipaistettuja sieniä, voit hyvin sulattaa ne ja käyttää niitä risottoon. Kasvislientä kannattaa valmistaa kerralla reilusti ja pakastaa osa, jolloin ei tarvitse aloittaa joka risoton tekoa sen keittämisellä.

  • reilu litra kasvislientä
  • 300–400 g tuoreita herkkutatteja tai valmiiksi kypsennettyjä
  • 1 sipuli
  • eksta-neitsytoliiviöljyä 
  • 360 g risottoriisiä (carnaroli)
  • iso lasillinen kuivaa valkoviiniä
  • iso nokare voita 
  • parmesaania raastettuna
  • tarjoiluun tuoretta persiljaa tai timjamia
  1. Puhdista ja viipaloi tuoreet herkkutatit.
  2. Hienonna sipuli aivan pieneksi ja kuullota sitä isolla, korkeareunaisella pannulla öljyssä, kunnes sipuli pehmenee.
  3. Lisää pannulle risottoriisi ja kuullota pari minuuttia. 
  4. Pidä koko risoton valmistamisen ajan kasvisliemi hellalla kuumana ja toimi seuraavasti:
  5. Kaada riisin joukkoon reilu lasillinen valkoviiniä ja anna imeytyä. Lisää sitten sienet.
  6. Kaada pannulle kauhallinen kasvislientä ja sekoita koko ajan. Kun liemi on lähes imeytynyt, lisää seuraava kauhallinen ja jatka sekoittamista koko ajan. Jatka näin, kunnes riisi alkaa olla kypsää. Tähän menee noin 20 minuuttia. (Lientä jää risoton valmistuksesta vähän ylikin, mutta on parempi aina varautua reilummalla määrällä lientä.)
  7. Sammuta levy.
  8. Anna risoton levätä kannen tai keittiöpyyhkeen alla minuutti tai pari.
  9. Lisää viimeiseksi risottoon voi, muutama ruokalusikallinen parmesaania ja sekoita. 
  10. Tarjoile herkkutattirisotto parmesaaniraasteen ja tuoreen persiljan tai timjamin kera.
Reseptiin liittyvä kirja: Italo Calvino – Marcovaldo eli vuodenajat kaupungissa

Discover more from Kirja ja keittiö

Subscribe to get the latest posts sent to your email.

4 kommenttia

  • Esmeralda / Esmeraldan eetos

    Tulipa järjetön nälkä tätä lukiessa! Nyt on ollut upea tattivuosi ja kärsinkin, kun en ole yhtään ehtinyt metsään. Turun seudulla ei liian läheltä löydä paljoakaan, vaikka ihme kyllä lähiöpolulta löytyi viikko sitten kantarelleja. Tatteja löysin viisi yhdellä metsäretkellä ja pelkään niiden jääneen ainoiksi. Pakastin neljään pussiin risottoaineksiksi, selviänkö nyt tällä talven? Onneksi Lidlillä on myös erinomainen tattirisottoaines kuivatettuna. Ja Langhe Nebbioloa löytää edullisestikin Alkosta. Ai että!

    • Kirja ja keittiö

      Viisi tattia ei ole huono saalis sekään, jos ne ovat isoja. Kyllä neljällä pussilla jo pötkii pitkälle talveen! Langhen Nebbiolo houkuttaisi juuri tänään, hieman sateisena ja sumuisena päivänä. Viikonloppuna nautin mustatorvisienipastaa Dolcetton kera, taisi mennä tuo vahinkoparitus ihan väärällä lailla metsään, mutta hyviä olivat molemmat ainakin erikseen. Piemontelaiset punaviinit jotenkin vain sopivat syksyyn.

  • Leena Laurila

    Tiedän että on turha kysyä, mistä näitä löytyy…😁 Mutta siis ei meillä päin, Turun eteläpuolisessa metsässä. Käymme samoilla poluilla joka syksy ja olemme löytäneet aiempina vuosina myös tatteja, sekä kanttarelleja ja suppilovahveroita. Tänä syksynä ei yhden yhtä tattia näkynyt missään, kanttarelleja löysimme ihan riittävästi. Joten ällistytti lukea, että nyt onkin erityisen hyvä tattisyksy.

    • Kirja ja keittiö

      Juu ei, en tule ikinä paljastamaan kenellekään salaista tattipaikkaamme, se on sellainen aarre. Ja siksi kesti vuosikausia uudessa asuinpaikassa löytää apajille, kun ei kukaan niistä luonnollisesti kerro. (Eräs ystäväni tosin jakaa auliisti tietoa exänsä sienipaikasta…) Mutta koskaan ei kyllä tiedä, mitä metsästä löytyy. Voi lähteä etsimään jotakin lajia ja löytääkin ihan muuta.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *