Onnellisten omenakakku
Tämä omenakakku on yksi niistä italialaisista leivonnaisista, jotka eivät ensipuraisulla minua hurmaa, mutta joihin italialaiset ovat itse kovin kiintyneitä. Esimerkiksi hillopiirakankin päälle toivon kermavaahtoa, mitä Signore ei oikein ymmärrä. Olen kai liian tottunut amerikkalaistyyppisiin muffinseihin, juustokakkuihin ja muuhun ehkä vähän överiinkin, että vaatimattomammat leivonnaiset eivät oikein houkuttele. Minusta kostea ja kunnolla omenainen amerikkalainen apple pie on parasta, mitä omenoista voi leipoa. Siihenkin vielä kunnolla vaniljakastiketta tai -jäätelöä päälle, kiitos!
Tämäntyyppinen pehmeä ja ilmava omenakakku, joka muistuttaa klassista italialaista ciambellone-kakkua (tai epäilyttävää aniskakkua), nautitaan Italiassa tyypillisesti aamu- tai välipalaksi. Kakun ei siis ole tarkoitus olla kahvipöydän kruunu tai aterian päättävä mehevän rasvainen ja makea jälkiruoka, kuten meillä Suomessa makeiden leivonnaisten ajatellaan olevan. Tämänkin kakun loput katosivat meillä leipomista seuraavana aamuna caffè latteen tai ihan vaan pelkkään latteen kastettuna, kun minä perheen ainoana 100 % suomalaisena jäsenenä lusikoin puuroani ja pakastepuolukoitani.
Italialainen torta di mele sai nyt nimekseen onnellisten omenakakku, sillä leivonnaisella oli tärkeä rooli viimeksi lukemani Suden pöydässä -kirjan rakkaustarinan synnyssä:
Olin tilannut viipaleen omenakakkua, mutten ollut koskenutkaan siihen. – – Siirsin lautasta häntä kohti, tarjosin sitä hänelle, ja kun näin hänen ottavan ensimmäisen suupalan ja syövän sen nopeasti, minunkin alkoi tehdä kakkua mieli. Niinpä maistoin palasen, sitten toisen, ja pian huomasimme syövämme samalta lautaselta ja juttelevamme niitä näitä katsomatta toisiimme, aivan kuin sekin läheisyys olisi ollut jo liikaa, kunnes yhtäkkiä haarukkamme kolahtivat yhteen.
Haarukoiden kolahduksia ja onnellisia hetkiä! Kyllä kannattaa syksyn sadosta muutama kotimainen omena nauttia italialaisittainkin. Sitä paitsi ”Omena päivässä pitää lääkärin loitolla” rimmaa italiaksi kivasti, toisin kuin suomeksi: ”Una mela al giorno toglie il medico di torno”.
Italialainen omenakakku torta di mele
- n. 600 g (hapahkoja) omenoita
- 1 sitruunan mehu ja kuoret
- 2 kananmunaa
- ripaus suolaa
- 200 g sokeria + 2 rkl kakun päälle
- 65 g voita + nokare kakkuvuoan voitelemiseen
- 150 g maustamatonta juoksevaa jogurttia
- 250 g vehnäjauhoja + ripaus kakkuvuoan jauhottamiseen
- 5 tl leivinjauhetta
- 2 tl kanelia
- 1tl vaniljasokeria
- (tomusokeria kakun päälle)
- Kuori ja viipaloi omenat. Pilko pieni osa omenoista (noin yksi tai kaksi pientä omenaa) kuutioiksi. Viipaleet tulevat kakun päälle, kuutiot laitetaan taikinaan. Purista omenaviipaleiden päälle sitruunaa ja jätä ne hetkeksi odottamaan.
- Riko munat kulhoon ja lisää joukkoon pieni ripaus suolaa sekä sokeri ja hienoksi raastettu sitruunankuori. Vatkaa kuohkeaksi valkeaksi vaahdoksi.
- Sulata voi ja jäähdytä. Sekoita voi ja jogurtti munavaahdon joukkoon.
- Yhdistä erillisessä astiassa jauhot, leivinjauhe, kaneli ja vaniljasokeri. Sihtaa ja kääntele jauhoseos varovasti muiden ainesten joukkoon, älä vatkaa.
- Lopuksi sekoita omenakuutiot taikinan joukkoon.
- Voitele ja jauhota kakkuvuoka, jonka halkaisija on noin 24 cm (ei tarvitse olla irtopohjavuoka). Kaada taikina vuokaan ja asettele omenaviipaleet taikinan päälle. Ripottele omenoiden päälle vielä pari ruokalusikallista sokeria.
- Paista kakkua uunissa noin 45 minuuttia 180 asteessa.
- Jäähdytä kakku ja irrota vuoasta varovasti. Sihtaa halutessasi päälle tomusokeria.
- Kakku maistuu parhaalta vielä hiukan lämpimänä.
Reseptiin liittyvä kirja: Rosella Postorino – Suden pöydässä