|

Tuplasti hyvää: sardinialainen kasvispiirakka x2

Sardiniassa, ihanaa! Kiitos Antonella Aneddan, pääsen taas kurkistamaan sardinialaiseen keittiöön. Se on Suomessa aika vaikeaa, sillä sardinialaisia raaka-aineita ei täältä saa ja koko saaren ruokakulttuuri on muutenkin hyvin omaleimainen. Sardinialaisia kirjailijoitakaan ei varsinaisesti ole joukoittain suomennettu, joten nyt kun mahdollisuus tuli, piti ihan valmistaa ruokia kaksin kappalein: kasvispiirakka kahdella tavalla sardinialaisittain, prego!

Sardinia on minulle todella mystinen paikka, joten saaren ruokakulttuurikin on jäänyt vähemmälle tutkimiselle. Olen kirjoittanut blogissa sardinialaisesta ruoasta vain kerran aiemmin. Silloinenkin ruokalaji oli hieman hankala, sillä siihen tarvittiin lampaanlihalientä, sardinialaista pecorinoa ja paikallista leipää. Monet sardinialaiset ruokakokeilut olen joutunut kotikeittiössä torppaamaan heti alkuunsa, koska oikeita raaka-aineita ei löydä Suomessa mistään – kuvaava esimerkki siitä, miten vaihtelevaa ”italialainen” ruoka oikein onkaan.

On kuitenkin kuin varkain käynyt niin, että meille on pienten tutkimusmatkojen jälkeen kehittynyt jopa kaksi sardinialaista, hyvinkin helppotekoista luottoruokaa, jotka perustuvat tuttuihin raaka-aineisiin. Hassusti on myös niin, että syömme näitä usein erityisesti lauantaisin saunan jälkeen – erittäin epäsardinialaista ja toisaalta erittäin tyypillistä tällaisessa kaksikulttuurisessa perheessä!

Kummassakin tapauksessa kyseessä on vähemmän eksoottinen ruoka: kasvispiirakka. Piirakoiden nimet sen sijaan ovat kiehtovaa sardin kieltä, josta ei edes kieltä taitamaton italialainen saa mitään tolkkua: sa mustazzeddu ja sa coccoi ‘e corcoriga.

Tomaattinen kasvispiirakka sa mustazzeddu

Tomaattinen kasvispiirakka
Mustazzeddu on näyttävä mutta rento tomaattipiirakka. Se on myös vegaaninen.

Mustazzeddu on kasvispiirakka, joka tunnetaan myös nimellä pratzida tai prazzida. Kasvikset piirakassa ovat tyypillisimmin tomaatteja tai munakoisoja, joita voi toki laittaa yhdessä molempiakin. Tässä tomaattinen kasvispiirakka:

  • 500 g durumvehnäjauhoa
  • 4 g kuivahiivaa
  • 15 g suolaa
  • 350 ml vettä
  • 20 g ekstra-neitsytoliiviöljyä
  • 500 g kirsikkatomaatteja (meillä oli tällä kertaa käytössä miniluumutomaatteja)
  • muutama basilikanlehti
  • valkosipulinkynsi
  • suolaa
  • ekstra-neitsytoliiviöljyä
  1. Sekoita jauhot, hiiva, suola, vesi ja öljy taikinaksi. Anna nousta peitettynä vedottomassa paikassa parisen tuntia.
  2. Puolita kirsikkatomaatit ja mausta ne hienonnetuilla basilikanlehdillä ja valkosipulinkynnellä sekä suolalla ja öljyllä.
  3. Kauli taikina, aseta se leivinpaperin päälle uunipellille, kasaa keskelle kirsikkatomaatit ja kääntele taikinan reunat rennosti päälle (katso kuva).
  4. Paista 220 asteessa 20–25 minuuttia, kunnes reunat ovat kauniin kullanruskeat.

Kurpitsainen kasvispiirakka sa coccoi ‘e corcoriga

Sardinialainen kasvispiirakka coccoi 'e corcoriga
Coccoi ‘e corcoriga valmistetaan pannukakun tapaan uunipellillä.

Coccoi ‘e corcoriga on kasvispiirakka, joka muistuttaa vähän suolaista uunipannukakkua. Sen nimi tarkoittaa ”kurpitsaleipää”, sillä kasviksena on käytetty perinteisesti kurpitsaa, jonka voi tosin korvata myös kesäkurpitsalla. Lisäksi tämä uunipellillä helposti valmistuva kasvispiirakka sisältää sipulia ja tomaattia:

  • 1 kg kurpitsaa tai kesäkurpitsaa
  • 7–8 tomaattia
  • 2 sipulia
  • 50 g pecorinoa (Sardiniassa käytetään casu axedu -juustoa, joka tunnetaan myös nimellä viscidu)
  • 15 g suolaa
  • 30+10 g ekstra-neitsytoliiviöljyä
  • muutama basilikanlehti
  • 500 g durumvehnäjauhoa
  1. Raasta (kesä)kurpitsa ja tomaatit ja hienonna sipulit.
  2. Sekoita kasvikset yhteen. Lisää raastettu juusto, suola, 30 g öljyä ja hienonnetut basilikanlehdet. Sekoita.
  3. Lisää lopuksi joukkoon jauhot. Työstä taikinaa käsin; sen kuuluu olla hyvin tarttuvaa.
  4. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Lorauta päälle 10 g öljyä.
  5. Paista 180 asteessa noin 30–40 minuuttia, kunnes pinta on kauniin kullanruskea.
Reseptiin liittyvä kirja: Antonella Anedda – Anatomioita

Muokattu 4.3.2023: Mustazzedduun oikea määrä tomaattia on 500 g.

Kuvia päivitetty 20.2.2026


Discover more from Kirja & keittiö

Subscribe to get the latest posts sent to your email.

Tutustu myös:

  • |

    Pyörykät pelkästä leivästä

    Onkohan tässä italialaisen köyhän keittiön köyhin resepti? Nämä pyörykät valmistetaan pelkästä leivästä. Tai no, tuleehan mukaan maku- ja sidosaineiksi juustoa ja kananmunaa, mutta kyse ei ole liha- tai kasvispyöryköistä tai muustakaan sellaisesta ruokalajista, jolle löytyisi suomeksi kuvaava nimi. Leipäpyörykät? Leipäpullat? Pyörykät ovat peräisin Apuliasta, Italian eteläisestä saappaankorosta. Bongasin leipäpyörykät Apulian pieneen Lizzanellon kylään sijoittuvasta romaanista…

  • |

    Rommikakku rakastetulle

    Onnea, Suomi! Juhlan kunniaksi esittelen ihanan täytekakun ohjeen – loogisesti Italiasta. Kyseessä on juhlava rommikakku, joka sisältää kahdenlaista täytettä ja kostukkeena rommin lisäksi marsalaa. Harvemmin keittiössä on puhuttu muusista (ja nyt en siis tarkoita perunamuusia, vaan mielessäni ovat muusat), mutta kyllä naiset, rakastetut ja rakastajattaret ovat vaikuttaneet kirjallisuuden, kuvataiteen ja musiikin ohella myös reseptiikkaan. Viime…

  • |

    Mantovan mantelikakku

    Mantelit ja Mantova, miten osuvaa. Pohjois-Italian Mantovan tunnetuin makea leivonnainen on mantelikakku sbrisolona, jonka voisi vapaasti suomentaa ”murustuvaiseksi”. Nimi kuvaa hyvin kakun luonnetta: siitä ei leikata siistejä paloja lautaselle, vaan palat murretaan ja syödään käsin. Koostumus on kuivan rapsakka mutta maku silti mehevän voinen. Kakku kaipaa kaverikseen suun kostuketta, perinteisesti grappaa. Vanhan tarinan mukaan mantelikakku…

  • |

    Ribollita eli toinen kerta toden sanoo

    Lämmin keitto viimeisiin viileisiin päiviin! Italialaiseen syksyyn ja talveen kuuluva ribollita sopinee Suomessa lämpötilojen puolesta vielä kevääseenkin. Viime viikonlopun räntäsateessa tämä ainakin lämmitti mukavasti. Ribollita eli ”uudelleen keitetty” on Suomessakin melko tunnettu toscanalainen kasviskeitto. Tai tunnettu on ainakin jonkinlainen versio siitä. Olen ennenkin kirjoittanut siitä, että italialaisten ruokien kohdalla ulkomailla tuntuu Vespa usein lähtevän ihan…

  • |

    Italialainen aamupala eli dolcempi vita heti aamusta

    Kun olen kylässä Italiassa, yksi odotetuimmista hetkistä koittaa heti aamulla: italialainen aamupala. Ensimmäisen matka-aamun aamupala on tärkein: kun istun alas, hörppään cappuccinoa ja haukkaan cornettoa, tiedän, että nyt ollaan Italiassa. Näistä hetkistä, ensimmäisistä aamiaisista, on monta ihanaa muistoa. Suomessa aamupalani on ainakin viimeiset kymmenen vuotta ollut se sama: tuorepuuroa ja kotimaisia (pakaste)marjoja, mieluiten puolukoita. Kahvi…

  • |

    Makeampaa elämää: cantuccini

    Viime viikolla haikailin makeampaa elämää Elban paratiisisaarella. Ja kyllähän Elbalta makeaa löytyy, erilaisia kakkuja ja pikkuleipiä etenkin. Viikunoita, manteleita, pinjansiemeniä, kuivattuja hedelmiä, jälkiruokaviiniä ja makeaa Alchermes-likööriä. Kastanjapiirakkaakin Elballa tehdään. Huomioni elbalaisten leivonnaisten joukossa herättävät cantucci tai cantuccini, Suomessakin tunnetut kovat mantelikeksit, jotka maistuvat erityisen hyviltä makeaan vin santoon kastettuina. Elballa cantuccinit ovat väriltään kauniin punertavia…

6 Kommenttia

  1. Sardinialaisia ruokia ei ole totisesti tullut vastaan, viinejä onneksi useammin! Ne ovat kyllä jumalaisia, yhtään huonoa en ole maistanut! Tomaattipiirakka munakoisolla kuulostaa yksinkertaisuudessaan mahdollisuudelta 🧡

    1. Nytpä aloin miettiä, olenko koskaan juonut sardinialaisia viinejä…? Mahdollinen epäkohta pitää korjata mitä pikimmiten! Ja kyllä, tomaatti ja munakoiso melkein missä tahansa yhteydessä ei voi olla huono yhdistelmä!

      1. Kävimme viime kesäkuussa Sardiniassa, ja ihastuimme suuresti omaleimaisiin ja täyteläisen roteviin sardinialaisviineihin. Ostimme pari pulloa kotiintuomisiksi, ja tänään avasimme Cannonau di Sardegna -pullon puolisoni ennakkosynttäreiden ja sivustoltasi bongaamani ihanan su mustazzeddu -reseptin kokeilemisen kunniaksi. Sardiviinejä näkyy löytyvän Alkoistakin, mutta kannattaa etukäteen katsoa verkkosivuilta, missä Alkoissa niitä on.

        Kiitos reseptistä – oli herkullista!

        1. Kiitos kommentista, Petri! Kyllä nyt on päässyt mustazzeddu hyvään seuraan! Kiva kuulla, että maistui.

  2. Hyvännäköisiä piirakoita 🙂

    Ehkäpä seuraava sardinialainen tuttavuus voisi olla fregola- tai malloreddu-pasta? Mielestäni molempia saa täällä meilläkin päin marketista, niin ehkä niidenkin tilaaminen Suomeen onnistuisi. Tai sitten otatte niitä mukaan seuraavalla Italian-matkalla :). Fregolasta olen itsekin tehnyt kerran kotona ruokaa, se helmimäinen rakenne on ihan hauska 🙂

    Tässä vinkiksi Memorie di Angelina -blogin Sardinia-reseptejä: https://memoriediangelina.com/category/sardegna/
    Kannattaa muutenkin tutustua tuohon blogiin, sieltä on suurin osa omasta ruokatietämyksestäni peräisin :). Reseptejä voi selata myös alueittain.

    1. Kiitos, nämä on ihan meidän suosikkeja 🙂

      Ollaan muuten syöty fregolaa ja malloreddua, mies tilasi niitä jostain verkkokaupasta joskus. Fregola oli ihanaa, tosiaan niin kuin pieniä helmiä tai isokokoista bulguria tm. Ei kyllä minkään sardinialaisen kastikkeen kanssa niitä syöty, eli sellaista pitäisi vielä kokeilla. Pitkään on myös houkuttanut kokeilla culurgiones-pastaa, mutta sen väkertäminen näyttää hankalalta.

      Ja kiitos blogivinkistä, kaikki tällaiset otan kiitollisena vastaan 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *