-
Italian karnevaali: Parhaat juhlamenot ja herkut
Hyvää laskiaissunnuntaita! Vai sittenkin: Buon Carnevale! Tänä vuonna kävi niin onnekkaasti, että pääsin hieman mukaan karnevaalihumuun käydessäni helmikuussa Pohjois-Italiassa. Italian karnevaali on ollut minulle aina hieman mysteeri, sillä kotoisella laskiaisella hernekeittoineen ja mäenlaskuineen ei tunnu olevan juuri mitään tekemistä sen kanssa. Lisäksi minulle on aina ollut hieman epäselvää, milloin karnevaalia todella juhlitaan. Italian karnevaali muistuttaa laskiaista enemmän oikeastaan meikäläisten vappua. Yhtymäkohtia Suomen vappuun on useita: uppopaistetut ja sokeroidut leivonnaiset, riehakas meno, koristekrääsä, hassuttelu, naamiaiset ja paikoin poliittinen ulottuvuuskin. Tosin suomalaisesta kotikutoisesta vappunenästä ovat esimerkiksi Venetsian karnevaalien loistokkaat karnevaaliasut ja -naamiot kaukana. Italiassa yhden karnevaalijuhlan sijaan voisi oikeastaan puhua ennemminkin karnevaaliajasta, sillä usein karnevaalia juhlitaan pitkään ja hartaasti yhden h-hetken sijaan.…
-
Thomas Mann: Kuolema Venetsiassa – Kirja ja baletti
Rakkaus! Sairaus! Rappio! Kuolema! Nobelisti Thomas Mannin Kuolema Venetsiassa on pientä kokoaan suurempi teos. Myös balettina! Viinilukupiirin ja Donna Leonin jälkeen jatkan kirjallista matkaani edelleen Venetsiassa. Ja jos viimeksi Kirja ja keittiö oli Kirja ja viini, nyt se on Kirja ja baletti. Kirjan lukemisen lisäksi syvensin nimittäin Kuolema Venetsiassa -kokemustani en sentään kuolemalla Venetsiassa käymällä katsomassa samannimisen baletin Kansallisbaletissa. Miten kultturellia! Vähemmän kultturellia tosin on se, että kirjan lukemisessa kyllä huijasin ja luin vain ”Kuolema Venetsiassa” -novellin, vaikka tarjolla olisi ollut muitakin kertomuksia. Täydellisessä eheydessään Kuolema Venetsiassa lähestyy sitä paitsi oikeastaan pienoisromaania, vaikka tässä lukemassani kokoelmassa se oli niputettu novelliksi. Kiihkoa ja velttoutta Venetsiassa Nobelinkin vuonna 1929 voittaneen Thomas Mannin…
-
Alessandro Baricco: Silkki – Kaunis kirjallinen kudelma
Alessandro Bariccon Silkki sijoittuu 1860-luvun Ranskaan ja Japaniin. Päähenkilö Hervé Joncour ostaa ja myy työkseen silkkiperhosen toukkia. Työ vie hänet Japaniin, jossa hän ihastuu salaperäiseen naiseen. Vaimo jää odottamaan Ranskaan, kun Joncour palaa naisen perässä Japaniin yhä uudelleen. Matkat muuttavat hänen elämänsä peruuttamattomasti. Joistakin kirjoista on vaikea kirjoittaa ja toisista ei melkeinpä haluaisi kirjoittaa. Eikä toki pakko olisikaan, mutta nyt tuli lukupiirikirjana ihan sattumanvaraisella valinnalla luettua oikea pieni helmi, jota haluaisin suositella muillekin! Kirjan kosketus oli kuitenkin kirjaimellisesti niin silkinkevyt ja -pehmeä, että pelkään kirjainten runnovan sen pilalle. Ehkä saan pienoisromaanista silti aikaan pienoispostauksen. Kirjan nimi paljastaa kauniisti sen olemuksen: silkki on yksinkertaisen ylellistä ja kevyttä mutta samaan aikaan tiheää…
-
Beatrice Salvioni: En pelkää mitään – Mistä on pienet tytöt tehty?
Beatrice Salvionin En pelkää mitään on tarkkanäköinen ajankuva 1930-luvun pohjoisitalialaisesta yhteisöstä, jossa etenkin naiseksi kasvamisen tila on ahdas. Nuorten Francescan ja Maddalenan ystävyys saa alkunsa dramaattisissa tapahtumissa, joiden jälkeen tarina vyöryy eteenpäin vimmaisena ja tyttöjen teot kapinallisina. Lähestyvän syksyn kunniaksi päästään kiinni blogin tämän vuoden ensimmäiseen romaaniin! Taisi olla jo aikakin. Kyse on tämän kevään uutuudesta, yhdestä keväällä ilmestyneistä italiasta käännetyistä romaaneista. Kuten olen jo aiemmin maininnut, en erityisemmin ole innostunut mistään lukemastani alkuvuoden Italia-uutuudesta, mutta luulen, että pikku hiljaa saan ainakin muutamista aikaan jonkinlaisen postauksen kuitenkin. En pelkää mitään on ollut jonkinlainen sensaatio, ja luin suomennoksen heti tuoreeltaan helmikuussa korkein odotuksin. Beatrice Salvioni oli Suomessakin käymässä kesällä. Kirja on…
-
Syksyn 2024 uutuuskirjat: 12 + 1 poimintaa
Taas on se aika vuodesta! Perinteiseen tapaan kävin kustantamoiden katalogeista läpi uutuuskirjat Italia mielessäni. Millaisia siis ovat syksyn 2024 uutuuskirjat: mitä italialaista tai Italiaa käsittelevää kirjallisuutta nyt syksyllä julkaistaan? Tuttuun tapaan jaottelin uutuuskirjat taas kahteen kategoriaan, kauno- ja tietokirjallisuuteen, mutta tällä kertaa myös erikseen sarjakuvaan. Italia on tunnettu ja tuottelias sarjakuvamaa, ja epäilen, että minulta on aiempina vuosina jäänyt tyystin tämä kategoria huomiotta, niin monta sarjakuvauutuutta nyt syksyllä 2024 ainakin on. Kirjaesittelyjen loppuun olen lisännyt linkin kustantajan kirjasivulle, jos sellainen on nyt kirjoitushetkellä ollut saatavilla. Näköjään yhä useammin nämä linkit vievät suoraan verkkokauppaan. Syksyn 2024 uutuuskirjat: kaunokirjallisuus Natalia Ginzburg: Rakas Michele Tämä uutuuskirja sykähdyttää minua eniten! Elokuussa ilmestyy Elina Melanderin suomentama Rakas…
-
Italia-aiheisia matkakirjoja: 20+ nojatuolimatkaa Italiaan
Pienen blogitauon jälkeen haluan viedä itseni ja teidät blogini alkulähteille: nojatuolimatkalle Italiaan. Seonnistuu esimerkiksi kirjojen ja ruoan kautta, ja tänään on luvassa erittäin kattava kirjamatka! Italia-aiheisia matkakirjoja on kirjoitettu valtavasti eri kielillä, paljon myös suomeksi ja etenkin ehkä englanniksi. Blogistani matkakirjoja löytyy kategoriasta matkakirjallisuus. Mistä löytää Italia-aiheisia matkakirjoja? Kävin läpi matkakirjoja pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-sivustolla hakusanoilla ”Italia”, ”matkakertomukset” ja ”matkakirjallisuus”. Kirjojahan löytyi kymmeniä! Jotain oli pakko jättää pois. Italiassa asumisesta kertovia kirjoja Koska haluan nyt keskittyä matkustamiseen, en ottanut tähän postaukseen mukaan Italiassa asumisesta kertovia kirjoja – niitä on kirjoitettu suomeksikin useita. Listasta jäivät siis pois esim. Markku Kaskelan ja Tomi Kontion (toim.) Minun Italiani: Saapasmaan suomalaistarinat (Avain, 2017), Kirsi Pihan…
