Romaanit
-
Natalia Ginzburg: Rakas Michele – Kirjeitä kaukaiselle
Missä on rakas Michele ja mitä hän oikein puuhaa? Natalia Ginzburgin osittain kirjemuotoon kirjoitetussa romaanissa Rakas Michele perheenjäsenet ja ystävät kirjoittavat kirjeitä Michelelle, joka vastaa yhteydenottoihin nuivasti – ja lopulta ei ollenkaan. Natalia Ginzburg (1916–1991) on minulle tuttu kirjailija aiemmin suomennetuista teoksista, joista löytyy jutut blogistakin: Kotina ystävyys ja Kieli jota puhuimme. Rakas Michele sopii hyvin näiden jatkoksi (ja nyt puhun suomennosten jatkumosta; Ginzburg on toki kirjoittanut paljon muutakin), sillä teemat ovat samoja: perhe ja perheenjäsenten vuorovaikutus, jossa usein sanomatta jääneillä asioilla on suurin painoarvo. Kirjemuoto on tuttu Kotina ystävyys -kirjasta, mutta Michelessä kirjeiden kanssa vuorottelevat myös kertovat osuudet. ”Olet joka tapauksessa lähtenyt” Kirjan nimenä Rakas Michele (Caro Michele) on…
-
Gianni Solla: Ystävyyden oppimäärä – Varkaasta vapauteen
1940-luvun köyhästä italialaiskylästä alkava tarina Gianni Sollan romaanissa Ystävyyden oppimäärä kehittyy nuoren miehen kasvukuvaukseksi. Päähenkilö Daviden matka pienen kylän sikatilalta Napolin teatterimaailmaan on samalla kiinnostava ajankuva 1900-luvun puolivälin Italiasta. Myöhästyneet hyvän ystävänpäivän toivotukset kaikille blogiystävilleni! 🧡️ Vähän myöhässä ollaan siinäkin mielessä, että tämän kerran kirja on kevään 2024 uutuuskirja. Mennään kiireellä siis suoraan asiaan! Vaikka aika ajattomasta kirjasta kuitenkin on kyse; ehkä siitä kertoo sekin, että Ystävyyden oppimäärä on päässyt Otavan kirjasto -käännösromaanisarjaan. (Koko sarjan kirjat löytyvät Otavan sivulta – paljon hyviä lukuvinkkejä!) Attenzione: Sisältää juonipaljastuksia! Vihkovaras Kirjan nimenä Ystävyyden oppimäärä ohjaa lukemaan kirjaa tarinana ystävyydestä. Kirjan italiankielinen nimi Il ladro di quaderni eli ”Vihkovaras” enemmän ehkä kasvutarinana: päähenkilö, köyhän…
-
Viinilukupiirissä: Donna Leonin Hyvän nimissä
Donna Leonin Hyvän nimissä – Komisario Guido Brunettin tutkimuksia vie lukijan jälleen Venetsian sokkeloisille kujille ja kanavien rannoille selvittämään mysteeriä. Tällä kertaa apua tarvitsee Guidon lapsuuden tuttu, joka pelkää tyttärensä puolesta. Tapaus laajenee hyväntekeväisyysjärjestön tutkimiseen ja perhesalaisuuksien paljastumiseen. *Viini ja kirja saatu Astra Wines ja Kirsin Book Club Kas tässäpä ensimmäinen lukemani Guido Brunetti -dekkari! Sarja on kyllä minulle tuttu: olen jo useamman vuoden listannut blogiini Italia-aiheisia uutuuskirjoja, ja melkeinpä aina siellä on uusi osa Leonin jo yli 30-osaiseen sarjaan. Oli siis jo aikakin tutustua komisario Brunettiin tarkemmin. Ja voin sanoa, että pääsinpä lukiessani myös yllättymään! Lisänostatusta lukukokemukselle toi se, että pääsin keskustelemaan kirjasta Kirsin Book Clubin ja Astra Winesin…
-
Paolo Cognetti: Suden onni – Vain vuoret pysyvät
Paolo Cognettin Suden onni on vuoripuronkirkasta kerrontaa Italian Alpeilta. Pieneen vuoristokylään sijoittuva kirja on rakkaustarina, jossa rakkauden kohde on kuitenkin enemmän itse vuoristo kuin kukaan sen omalaatuisista asukkaista. Suden onni kysyy myös, mikä onneen riittää ja mistä sen löytää: maailman ääristä ja ääriolosuhteista vai pienistä ja näennäisen vaatimattomista asioista. Paolo Cognetti on tullut tunnetuksi erityisesti vuoristolaiselämää kuvaavista kirjoistaan, joista Kahdeksan vuorta voitti Italiassa arvostetun Premio Strega -palkinnon (kaikki voittajaromaanit löytyvät täältä: Vincitori Strega – Premio Strega). Blogissa olen Kahdeksan vuoren lisäksi kirjoittanut myös Cognettin romaanista Sofia pukeutuu aina mustaan, jossa vuoret olivat vain sivuosassa. Suden onni palaa kuitenkin taas sinne, mistä Cognetti kirjoittaa parhaiten: vuorille. Luin Suden onnen ensin italiaksi,…
-
Alessandro Baricco: Silkki – Kaunis kirjallinen kudelma
Alessandro Bariccon Silkki sijoittuu 1860-luvun Ranskaan ja Japaniin. Päähenkilö Hervé Joncour ostaa ja myy työkseen silkkiperhosen toukkia. Työ vie hänet Japaniin, jossa hän ihastuu salaperäiseen naiseen. Vaimo jää odottamaan Ranskaan, kun Joncour palaa naisen perässä Japaniin yhä uudelleen. Matkat muuttavat hänen elämänsä peruuttamattomasti. Joistakin kirjoista on vaikea kirjoittaa ja toisista ei melkeinpä haluaisi kirjoittaa. Eikä toki pakko olisikaan, mutta nyt tuli lukupiirikirjana ihan sattumanvaraisella valinnalla luettua oikea pieni helmi, jota haluaisin suositella muillekin! Kirjan kosketus oli kuitenkin kirjaimellisesti niin silkinkevyt ja -pehmeä, että pelkään kirjainten runnovan sen pilalle. Ehkä saan pienoisromaanista silti aikaan pienoispostauksen. Kirjan nimi paljastaa kauniisti sen olemuksen: silkki on yksinkertaisen ylellistä ja kevyttä mutta samaan aikaan tiheää…
-
Beatrice Salvioni: En pelkää mitään – Mistä on pienet tytöt tehty?
Beatrice Salvionin En pelkää mitään on tarkkanäköinen ajankuva 1930-luvun pohjoisitalialaisesta yhteisöstä, jossa etenkin naiseksi kasvamisen tila on ahdas. Nuorten Francescan ja Maddalenan ystävyys saa alkunsa dramaattisissa tapahtumissa, joiden jälkeen tarina vyöryy eteenpäin vimmaisena ja tyttöjen teot kapinallisina. Lähestyvän syksyn kunniaksi päästään kiinni blogin tämän vuoden ensimmäiseen romaaniin! Taisi olla jo aikakin. Kyse on tämän kevään uutuudesta, yhdestä keväällä ilmestyneistä italiasta käännetyistä romaaneista. Kuten olen jo aiemmin maininnut, en erityisemmin ole innostunut mistään lukemastani alkuvuoden Italia-uutuudesta, mutta luulen, että pikku hiljaa saan ainakin muutamista aikaan jonkinlaisen postauksen kuitenkin. En pelkää mitään on ollut jonkinlainen sensaatio, ja luin suomennoksen heti tuoreeltaan helmikuussa korkein odotuksin. Beatrice Salvioni oli Suomessakin käymässä kesällä. Kirja on…