Italian Riviera: Ligurian parhaat löydöt junan kyydissä

Tervetuloa Liguriaan! Matka jatkuu nyt Ligurian pääkaupungista Genovasta rannikolle. Genovan ympärillä levittäytyy Italian Riviera, joka jatkuu Ranskan Rivieralta Toscanan rannikolle saakka. Olen kolunnut rannikon kohteita vuosien varrella lännestä itään ja idästä länteen – aina junan kyydissä. Näkymät junasta houkuttelevat pysähtymään melkeinpä mille tahansa asemalle: värikkäät taloryppäät, vehreät vuoret, hiekkaiset tai kallioiset rannat, turkoosi meri. Välillä juna kulkee niin lähellä merta, että junassa istuja voi ihailla rantalomailijoiden uikkarikuoseja.

Postaus on päivitys kolmen vuoden takaiselle artikkelille 6 x Genovan nähtävyydet + Italian Rivieran parhaat ja jatkoa artikkelille Genova x 10: Matkaopas kujien, kukkuloiden ja meren kaupunkiin.

Liguria on vuorta ja merta

Liguria on yksi Italian 20 hallinnollisesta alueesta (regione). Se on muodoltaan kapea kaistale fra mare e monti eli meren ja vuorten välissä – tai voisi sanoa, että Liguria on merta ja vuorta, sillä tasaista aluetta ei veden ja vuorten väliin juuri jää. Etelässä Ligurian rantoja huuhtovat turkoosin eri sävyissä Ligurianmeren aallot, pohjoisessa kohoavat jylhinä Ligurian Alpit ja Apenniinit. Vuoret ja meri tekevät alueesta paitsi satumaisen kauniin ja maisemiltaan vaihtelevan myös matkakohteena erityisen monipuolisen. Pienessä Liguriassa on peräti 28 kylää, jotka ovat päässeet Italian kauneimpien kylien listalle.

Genova on Ligurian paras kohde monipuoliseen kaupunkimatkailuun ja vuoristoissa ja kansallispuistoissa pääsee patikoimaan upeissa maisemissa, mutta Välimeri ja sen vaihtelevan kallioiset ja hiekkaiset rannat – Italian Riviera – ovat matkailijoille kuitenkin alueen suurin houkutin. Cinque Terren ja Portofinon värikkäiden vanhojen kalastajakylien maisemat ovat maailmankuuluja, mutta rannikolta löytyy myös paljon muuta kaunista ja mielenkiintoisempaakin.

Lue myös alueen ruoista ja ruokakulttuurista: Ruokamatka Italiaan: Liguria lautasella eli ruokaa Italian Rivieralta

Italian Riviera junan kyydissä

Ligurian sisämaassa eli entroterrassa auto on melko välttämätön kulkuväline. Italian Riviera sen sijaan on helpommin saavutettavissa: rannikkoa pitkin pääsee hyppäämään kylästä ja kaupungista toiseen junan kyydissä, vieläpä suomalaisesta näkökulmasta hyvinkin edullisin hinnoin. Läpi Ligurian Ranskan rajalta Ventimigliasta Toscanan rajan tuntumaan La Speziaan selviää junalla (yleensä yhdellä vaihdolla) reilussa neljässä tunnissa. Näin ei toki kannata tehdä, vaikka junan kyydistäkin saa käsityksen Ligurian rannikon kauneudesta.

Rannikolla liikennöivät lähijunat ja InterCityt. Genova – La Spezia -välillä liikkuu myös nopeampi Frecciabianca. Kaikki yhteydet, väliasemat ja hinnat löytyvät Trenitalian sivuilta, joilta voi turistikin ostaa liput suoraan (sovellukseen tarvitaan italialainen SIM-kortti). Pienimmillä väliasemilla junat saattavat pysähtyä vain kesäisin, joten yhteydet kannattaa tarkistaa tarkkaan.

Lisäksi rannikon itäosissa eli Levantessa liikennöivät useat eri lauttafirmat – näistä vinkkejä myöhemmin tässä postauksessa. Niiden avulla pääsee pistäytymään pienemmissäkin kylissä, joissa ei juna-asemaa ole. Lautat täydentävät junaliikennettä erityisesti kesäisin.

Junalla matkustaessa kannattaa erityisesti kesällä varautua ruuhkiin – ja ajoittaisiin myöhästymisiin, jotka kapealla rannikkoalueella kertautuvat herkästi. Idässä Levanten puolella erityisesti Cinque Terre aiheuttaa kuhinaa junissa. Tämä kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi La Spezian asemalla, jossa monet vaihtavat Toscanan puolelta saapuvaa junaa tai jatkavat matkaa edelleen idemmäs. Kesäviikonloppuisin ja elokuussa kuitenkin myös italialaiset itse tukkivat junia aurinkovarjoineen ynnä muine rantavarusteineen. Kuumuudesta ei kuitenkaan kesälläkään junassa tarvitse huolehtia: usein ilmastointi on säädetty niin viileälle, että tekee mieli kietaista rantapyyhe hartioille.

Italian Riviera jakautuu kahteen

Italian Riviera jakautuu kahteen erilaiseen alueeseen: Genovasta länteen Ranskan suuntaan Ponenteen (Riviera di Ponente) ja itään Toscanan suuntaan Levanteen (Riviera di Levante). Näiden keskellä, suunnilleen Ligurian rannikon puolivälissä, sijaitsee alueen pääkaupunki Genova. Ponentella ja Levantella on eri luonteet ja osittain eri matkailijakuntakin.

Läntinen Ponenten rannikko on yleisilmeeltään tasainen ja rannat hiekkaisia. Alueen sisämaasta löytyvät Ligurian upeimmat vuoristokylät. Ponente on italialaisten suosima kesänviettopaikka: esimerkiksi milanolaiset ja torinolaiset tulevat mielellään tänne rantalomailemaan. Täältä löytyy minustakin se rennoin ja aidoin Riviera life. Ponente jakautuu kahteen osaan: ”kukkien Rivieraan” Riviera dei Fioriin ja ”palmujen Rivieraan” Riviera delle Palmeen. Nimet kuvaavat hyvin alueen maisemia.

Itäinen Levanten rannikko on Ponentea näyttävämpi ja kallioiset rantamaisemat värikkäine vanhoine kalastajakylineen maailmankuuluja: täältä löytyvät esimerkiksi Portofino ja Cinque Terre. Kuuluisat kohteet ovat tietysti myös ulkomaalaisten turistien suosiossa, ja ikävänä puolena alueelta löytyy nykyään liikaturismia, jota vastaan paikalliset toimijat ovat kääntyneet taistelemaan. Välttelen mielelläni pahimpia ruuhkapaikkoja, ja näitä alueella on valitettavasti yhä laajemmin.

Käydään nyt kuitenkin matkaan, juna odottaa!

Italian Riviera: Ponente

Ponente on ihanteellinen kohde rennosta Riviera-rantalomasta haaveilevalle: matalia hienohiekkaisia rantoja, pitkiä rantabulevardeja, palmuja ja kukkivia puita, värikkäitä kyliä ja pieniä kaupunkeja kauppoineen ja ravintoloineen. Hyviä rantoja löytyy melkeinpä mistä tahansa kylästä.

Aloitetaan matka lähimpää Ranskan rajaa: Ventimiglia tai ainakin sen juna-asema tulee tutuksi, jos vaihtaa Ranskan puolelta tulevaa junaa eli saapuu Italiaan esimerkiksi Nizzasta tai Monacosta. Kaupunki ei itsessään ole erityisen kiinnostava, joten matkaa kannattaa jatkaa seuraavaan kaupunkiin, Sanremoon.

Sanremo on yllättävänkin kiva ja monipuolinen kaupunki, Italian ”pikku Nizza”. Nizzan tavoin Sanremosta löytyy värikkäitä taloja, kapeita kujia, turkoosia vettä, palmuja ja leppoisaa rantakaupungin tunnelmaa. Sanremo ei ehkä ole kauttaaltaan yhtä tyylikäs kuin Nizza, mutta toisaalta turistien määrä ja hinnatkin ovat huomattavasti alhaisemmat. Helmikuussa Sanremon majoitusten hintataso tosin nousee Italian Euroviisujen eli Sanremon musiikkifestivaalin takia, ja Sanremon kasino puolestaan houkuttelee varakkaampaakin väkeä ympäri vuoden.

Rennomminkin voi kuitenkin ottaa: Päivää voi paistatella useilla hyvillä hiekkarannoilla, joista muutamat ovat ilmaisia (hyvä ilmainen ranta on esimerkiksi Spiaggia Tre Ponti), tai käyskentelemällä rantabulevardilla Passeggiata dell’Imperatricella. Kaupungin sydän on sen vanhakaupunki, La Pigna. Sanremo on myös pyöräilykaupunki: Kaupunkia halkoo rannan tuntumassa kulkeva yhteensä 24 km pitkä pyörätie La Ciclabile, joka kulkee upein merimaisemin Ospedalettista San Lorenzo al Mareen saakka. Reitin varrelta voi vuokrata polkupyörän NoloBicin pisteistä, joita on Sanremossa kolme.

Lue blogista pidempi juttu Sanremosta: Sanremo on Italian Rivieran rennoin kaupunkikohde ja Italian ”pikku Nizza”

Sanremosta ei ole pitkä matka Taggiaan, joka on itse asiassa kuin kaksi eri kaupunkia: meren äärellä sijaitseva Arma di Taggia ja hieman kauemmas kukkuloille nouseva Taggia, joka on Italian kauneimpien kylien listalla. Arma di Taggiassa on erityisen hyvä ja matala hiekkaranta – kuulemma rannikon parhaita – mutta Taggia on ilmeikkäämpi ja kiinnostavampi, ja sinne pääsee Taggia-Arman juna-asemalta kolmisen kilometriä ylös kukkuloille reippaillen (ja varmaan bussikin kulkee). Ei kannata säikähtää hieman luotaantyöntävää juna-aseman seutua.

Ylhäältä Taggiasta löytyy hyvin säilynyt keskiaikainen kaupunki ja edelleen autenttista kylätunnelmaa: mummoja, pappoja ja kissoja, kirkonkellojen kalkatus ja iltapäivän siestan aikaan tyystin tyhjenevät kadut. Turisteja Taggiassa ei kauniin kylän maineestaan huolimatta ole lähes ollenkaan. Vanhakaupunki ja sitä seuraileva kävelyreitti on helppo löytää opasteiden avulla, myös hieman syrjempänä keskustasta sijaitseva keskiaikainen silta.

Taggiassa kasvavat myös rannikon parhaat oliivit, olive taggiasche, joita voi nykyään ostaa Suomestakin. Oliivien ystävien kannattaa jatkaa matkaa edelleen myös rannikkoa eteenpäin, sillä Imperian kaupungista löytyy oliivimuseo ja – mikä parasta – museon vierellä sijaitseva Emporio Fratelli Carlin myymälä, josta saa erinomaisia maistiaisia. Museo ei sijaitse kovin viihtyisässä korttelissa, mutta sekä museo että myymälä ovat sisältä tyylikkäät. Museoon voi kävellä Imperian juna-asemalta, mutta kyseessä ei ole mikään varsinainen maisemareitti.

Imperia on sekin jakautunut kuin kahteen kaupunkiin, jotka ovat aikanaan olleetkin erilliset: keskiaikaiseen Porto Maurizioon ja modernimpaan Onegliaan. Molemmista löytyy oma satama-alue, ja aikanaan niillä oli omat juna-asematkin. Oliivimuseon lisäksi olen tutustunut vain Porto Maurizion uimarantoihin (ja hyvin läheisesti portomauriziolaiseen merisiiliin), joten täällä riittäisi vielä paljon nähtävää. Eriytynyttä Imperian kaupunkia on hieman haastava ottaa haltuun jalan, mutta kaupunginosia yhdistää myös hyvä pyöräilybaana.

”Kukkien Riviera” päättyy Imperiaan, samoin kuin koko Imperian maakunta. Imperian puolella rajalla sijaitsee vielä Cervo Italian kauneimpien kylien listalta. Sen juna-asema Cervo – San Bartolomeo on tosin nykyään suljettu pysyvästi.

Seuraavana vuorossa on Savonan maakunta ja ”Palmujen Riviera”. Tällä alueella sijaitsee myös Italian kauneimpien kylien listalta Laigueglia.

Vierailun arvoinen on myös Finale Ligure, monipuolinen kaupunki, jonka Finalmarinasta löytyy hyvä ranta ja shoppailukatuja. Finale Ligure on tunnettu myös urheilumahdollisuuksistaan: sukelluksesta, maastopyöräilystä, patikoinnista ja kiipeilystä, jolle suosituin kohde ovat Capo Nolin rantakalliot. Finale Outdoor Region kertoo mahdollisuuksista nettisivuillaan laajasti myös englanniksi.

Finale Liguren kainalossa, parin kilometrin ja helpon kävelymatkan päässä, sijaitsee viehättävä Finalborgo. Se on täysin säilynyt keskiaikainen kylä, joka on omien muuriensa suojassa osa Finale Ligurea. Turistit ovat löytäneet Finalborgon, sillä se on Ligurian kauneimpien kylien listalla ja samalla kylän hintataso on noussut.

Italian Riviera on Ponentessa monien mielestä kauneimmillaan Varigottissa ja sen ympäristössä. Varigottissa ei ole omaa juna-asemaa, joten se on toistaiseksi jäänyt oman matkareittini ulkopuolelle.

Viehättävä on kuitenkin myös vieressä sijaitseva keskiaikainen kylä Noli, kauneimpien kylien listalla sekin. Nolista löytyy kapeiden pikku kujien ja kukkuloilla tähystävän keskiaikaisen linnan lisäksi yllättäen myös erittäin hyvät auringonotto- ja uintimahdollisuudet, sillä kylä on rakennettu melkeinpä suoraan rannalle.

Noliin pääsee julkisilla helpoiten läheisestä isommasta kaupungista Savonasta, josta on bussiyhteys Noliin. Kuumimpaan loma-aikaan heinä-elokuussa bussiyhteys on myös Spotornon (Spotorno–Noli) juna-asemalta. Vaikka juna-aseman nimi on Spotorno–Noli, sillä ei oikeastaan ole Nolin kanssa mitään tekemistä. Itse erehdyimme eräänä hellepäivänä ”kävelemään” Spotornon asemalta Noliin mahdotonta, korkealla kukkuloilla kulkevaa muulipolkua pitkin, mitä en välttämättä suosittele!

Myös itse Spotornossa on hyvä hiekkaranta, samoin sen kyljessä olevassa Bergeggissä. Bergeggin edustalla on myös upea, asumaton saari Isola di Bergeggi. Savona sen sijaan ei ole rannikon kiinnostavin kohde, sillä se on huomattavasti ankeampi ilmestys kuin lähistön pikkukaupungit. Toisaalta Savonassa on melko vilkas satama, josta pääsee laivalla esimerkiksi Barcelonaan.

Isompien kaupunkien Savonan ja Genovan väliin jää rannikolla vielä useita kivoja pikkukaupunkeja, joihin pääsee kätevästi junalla. Albissola on tunnettu keramiikastaan, joten siitä kiinnostunut voi innostua kaupungista, joka ei kuitenkaan muuten erotu naapureistaan edukseen. Celle Ligure puolestaan on sekin päätynyt Italian kauneimpien kylien listalle. Celle on kuitenkin minusta kuin mikä tahansa saman rannikon kohde: hyvä hiekkaranta (myös laaja, ilmainen alue), kaunis rantapromenadi, vanha kalastajakylä, värikkäitä taloja ja kujia kauppoineen ja ravintoloineen.

Vain kolmen vartin junamatkan päässä Genovasta sijaitseva Varazze on eloisa, todellinen Riviera lifen tyyssija. Värikkäät talot ja huojuvat palmut reunustavat pitkää rantapromenadia, jonka edustalla on pitkä, hiekkainen ranta. Ranta päättyy kallioihin, joilta voi ihailla vaahtopäisiä aaltoja ja surffaajia. Varazzessa on muutamia erityisen hyviä ravintoloita (esimerkiksi Garbassu, jossa voi myös yöpyä) ja maailman parhaiden joukkoon valittu jäätelöbaari, jota olemme tyytyväisinä testanneet – suosittelen kokeilemaan ruusu- ja basilikajäätelöä. Kun pitkän rantapäivän, rennon lounaan ja jäätelövälipalan jälkeen istahtaa rantabaariin aperitiiville (hyvä paikka on La Beffa), on Riviera-elämän ytimessä!

Kohti Genovaa mentäessä rantalomaa voi viettää myös esimerkiksi Arenzanossa, jossa matka juna-asemalta alas rantapromenadille ja rannalle käy kauniin, pienen puiston halki. Puistossa sijaitsee Arenzanon kaupungintalo, ja siellä voi ihailla vapaina kulkevia riikinkukkoja.

Ja vaikka tarkoitukseni oli tällä matkalla pysytellä rannikolla, mainitsen vielä yhden käymisen arvoisen paikan, joka sijaitsee sisämaassa. Ligurian sisämaassa on mitä upeimpia pieniä vuoristokyliä – moni Italian kauneimpien kylien listalla – mutta sisämaassa julkinen liikenne toimii joko harvakseltaan ja outoihin aikoihin tai ei ollenkaan, joten niissä käyminen vaatisi erityistä suunnittelua. Yksi helposti junalla Genovasta saavutettava poikkeuskin kuitenkin löytyy: Campo Ligure, siellä kauneimpien listalla sekin. Sinne pääsee kätevästi Genovan keskustasta Principen asemalta kolmessa vartissa tavallisella paikallisjunalla.

Campo Ligure onkin sympaattinen, tyypillisen ligurialainen keskiaikainen kylä. Kylän nähtävyydet ovat kaunis kivisilta ja 1100-luvulla rakennettu linna ylhäällä kukkuloilla, joilta on myös kaunis näkymä alas yli kylän kattojen. Kylässä on muutenkin aitoa, hyvällä tavalla vähän pysähtynyttäkin kylätunnelmaa eikä juuri turisteja. Nähtävyys on myös filigraanimuseo ja omaan makuuni turhankin erikoinen patsaspuisto Giardino di Tugnin.

Italian Riviera: Levante

Suunnataanpa sitten Genovasta itään. Italian Riviera on täällä näyttävimmillään: kallioista kasvavat värikkäät taloryppäät keikkuvat välillä melkein kuin ilmassa turkoosina kimmeltävän Ligurianmeren kuohujen yllä. Rantakallioilta on dramaattiset näkymät – ja pudotukset – veteen. Liikkuessa turistien kansoittamilla poluilla ja rantakaduilla saakin olla ruuhkassa varuillaan.

Vaikka Levantekin on hyvin saavutettavissa junalla, kesäkaudella junayhteyksiä täydentävät myös lautat. Joidenkin lauttafirmojen liput voi varata etukäteen netistä, ja Genovasta lippuja voi ostaa Porto Anticosta, josta lautatkin lähtevät. Lauttafirmoja on useita:

• golfoparadiso.it
• traghettiportofino.it
• navigazionegolfodeipoeti.it
• liguriaviamare.it

Useat lautat pysähtyvät rannikolla hop on – hop off -periaatteella. Aikatauluihin kannattaa tutustua huolellisesti etukäteen, jotta ei jää vahingossa kyydistä. Lautoilla ja satamissa saa myös valmistautua jonottamiseen ja ruuhkaan.

Ensimmäisenä junamatkan kohteena Genovasta itään kannattaa kulinaristin ottaa kohteekseen Recco, josta saa koko rannikon yhtä parhaimmista katuruoista: Reccon juustofocacciaa, focaccia di Reccoa. Se on oikeasti niin hyvää, että pistäytyminen Reccossa kannattaa, vaikka kaupungissa ei ole välttämättä muuten mitään erityistä nähtävää. Legendaarisin paikka juustofocaccian nauttimiseen on Manuelina – jo vuodesta 1885.

Oma Levanten suosikkini löytyy junaradan varresta Reccon jälkeen: Camogli jonne on Genovan keskustasta alle tunnin junamatka (juna-asema Camogli – San Fruttuoso; San Fruttuoson kanssa asemalla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä). Jo juna-aseman edustalta aukeaa houkutteleva näkymä alas turkoosille merelle. Ligurialle niin tyypillisten värikkäiden talojen lisäksi Camoglista löytyy hyvä, ilmainen hiekkaranta (pakkaa kesällä mukaan uima-asu ja rantapyyhe, muuten harmittaa!) ja idyllinen satama.

Tärkeimmät Camoglin nähtävyydet ovat hiekkarantaa ja satamaa erottava kaunis Basilica di Santa Maria Assunta -kirkko ja Castello della Dragonara -linna, jota voi ihailla aallonmurtajalta ja pikku majakalta sataman edustalta. Aiemmin suosittelin ostamaan eväät esimerkiksi Panificio In Scio Cantosta ja syömään ne ulkona kauniin venesataman edustalla, mutta näin ei voi enää tehdä: Camogli on kieltänyt omien eväiden nauttimisen ulkona. Tämä kertoo siitä, että Levanten turismiongelma on valunut pikku hiljaa Cinque Terren suunnasta jo tännekin. Eväiden syöminen esimerkiksi kirkon portailla ja muilla julkisilla paikoilla sotkee ympäristöä ja tukkii kulkuväyliä – täällä on vielä paikallisia asukkaita, vaikka muualta rannikon ruuhka-alueilta he ovat jo paenneet.

San Fruttuoso puolestaan on pienen pieni autoliikenteeltä rauhoitettu kylä, johon pääsee ainoastaan kävellen tai vesiteitse. Suositeltu patikointireitti sinne olisi kuulemma San Roccosta tai Rutasta.

Seuraavana rannikolla on edessä Portofino. Se on kaunis kuin karamelli, mutta niin pieni, että turistivirran mukana on vähällä keikahtaa rantakadulta suoraan mereen. Lisäksi hintataso on hyvin korkea, eikä esimerkiksi ravintoloissa vastaa laatua. Me olemme aikanaan Portofinossa käydessämme pakanneet päiväretkelle omat eväät mukaan – no, näinhän ei enää saa tehdä täälläkään, sillä samoin kuin Camoglissa, omien eväiden syöminen on sotkemisen ja kulkuväylien tukkimisen takia täälläkin nykyään kielletty.

Portofinon vähäiset asukkaat ovat myös ryhtyneet muihin protesteihin turisteja vastaan; ongelmana ovat erityisesti pikavisiitillä käyvät risteilymatkustajat, jotka ruuhkauttavat kulkuväylät, mutta eivät ehdi kuluttaa paikan palveluja. Nopeimmalla risteilyreissulla tutustumisaikaa kaupunkiin onkin vain reilun tunnin verran, mistä iso osa menee sataman ruuhkassa harhaillessa.

Portofinoon pääsee kuulemma myös polkuja pitkin patikoiden Camoglista ja Santa Margherita Liguresta. Santa Margherita Liguren juna-asemalta on myös bussiyhteys; ei kannata hämääntyä juna-aseman nimestä S. Margherita Ligure – Portofino, sillä Portofinossa juna ei pysähdy.

Lue blogista lisää Portofinosta: Hotelli Portofino

Suomalaisia saattaa kiinnostaa rannikon seuraavan kohteen Rapallon historia: Jean Sibelius (1865–1957) vietti Rapallossa perheineen aikaa 1900-luvun alussa. Sibelius oleskeli Pension Suisse -majatalossa, joka suomalaisen turistin on helppo bongata rantakadulla kävellessään: rakennus on raidallinen, ja seinästä löytyy muistolaatta – myös Google Maps osaa johdattaa paikalle. Italian Riviera innoitti Sibeliusta laajemminkin: hän työskenteli myös Fossato di Montin kukkulalla sijaitsevassa huvilassa ja teki pitkiä kävelyitä Portofinossa ja Zoaglissa. Sibeliuksen Italiasta on kirjoitettu ansiokkaasti Kulkuri ja joutsen -blogissa: Iloiset sattumat johdattivat meidät Italiassa Sibeliuksen jalanjäljille Rapalloon.

Sibeliuksen talon katsastamisen lisäksi Rapallossa kannattaa hyödyntää mahdollisuus, jota rannikon muilla kaupungeilla ei ole tarjota: kiskoköysirata (Funivia Rapallo–Montallegro) vie Rapallon juna-aseman takaa ylös Santuario di Nostra Signora di Montallegro -kirkolle, joka sijaitsee vaikuttavien vuorimaisemien keskellä. Kirkon nettisivulta voi myös tarkistaa radan aikataulut. Ylös pääsee myös jalan parissa tunnissa: reitti kulkee ensin Salita Calissanoa ja sitten Salita Montallegroa pitkin.

Edempää rannikolta Sestri Levantesta löytyy rentoa rantaelämää ja verkkaista Riviera-tunnelmaa, kun suuntaa juna-asemalta alas meren suuntaan. Yläkaupunki ei ole kovin idyllinen, mutta sieltä löytyy hyvä ravintola L’Articiocca. Jos on varustautunut sopivilla jalkineilla ja jaksaa kiivetä ylös Punta Manaraan, sieltä on upeat näkymät merelle. Huipulle pitäisi päästä kävellen tunnissa Via XXV:n puolivälistä lähtevältä Vico del Bottonelta. Meillä jäi kiipeäminen väliin kesähelteellä pienen lapsen ja rattaiden takia, mutta Sestri Levante voisi olla sopiva kohde siis myös rantakauden ulkopuolella. Italian kauneimpien kylien listalle kuuluva Moneglia löytyy myös tältä rannikko-osuudelta, junaradan varrelta.

Myös Cinque Terren Vernazza on valittu yhdeksi Italian kauneimmista kylistä, ja tämän voin kyllä allekirjoittaa. Cinque Terre muodostuu viidestä, aikanaan muusta maailmasta eristyksissä olleesta kalastajakylästä, joita ovat Vernazzan lisäksi Monterosso al Mare, Corniglia, Manarola ja Riomaggiore. Nykyisin niihin pääsee sekä autolla, junalla, lautalla että patikoiden. Kylien talot ovat kiinni jylhissä rantakallioissa kuin värikkäät pikku kotilot.

Cinque Terre on Unescon maailmanperintökohde ja niin suosittu, että se on yksi Italian pahiten liikaturismista kärsivistä alueista. Olen käynyt kylistä vain Vernazzassa, ja matkasta on jo yli kymmenen vuotta aikaa, jolloin turistitilanne oli vielä jokseenkin hallinnassa. Seuraava kerta saa nyt odottaa aikoja parempia. Lähellä sijaitsisi kuitenkin esimerkiksi Framura, Italian kauneimpien kylien listalta, jossa voisi ehkä aistia Cinque Terren tunnelmia sellaisina kuin ne joskus olivat. Framuraan pääsee junalla.

Ligurian itäisin osa, Toscanaan rajautuva La Spezian alue on minulle vielä täysin tutkimatonta. La Spezian kaupunkiakin tunnen vain juna-aseman verran, kuten monet turistit, jotka saapuvat Cinque Terreen Toscanan puolelta ja vaihtavat junaa täällä – tämän takia muuten Cinque Terren kylistä Riomaggiore ja Manarola ovat usein ruuhkaisimmat, sillä ne sijaitsevat lähimpänä La Speziaa. Tällä rannikko-osuudella turisteja on kuitenkin hieman vähemmän, sillä monilla on kiire kiitää suoraan Cinque Terreen, jonne pääsee myös lautalla.

La Spezian edustalla levittäytyy Golfo dei Poeti, ”Runoilijoiden lahti”, joka on inspiroinut muun muassa Petrarcaa, Dantea, Mary ja Percy Bysshe Shelleytä, lordi Byronia ja D. H. Lawrencea. (Percy Bysshe Shelley myös hukkui täällä veneonnettomuudessa.) Kiinnostavan kirjallisen historiansa lisäksi tästä osaa rannikkoa löytyvät muun muassa vierailun arvoiset Porto Venere, Lerici ja jälleen Italian kauneimpien kylien listalle kuuluva Tellaro. Porto Venere yhdessä Cinque Terren ja Palmarian, Tinon ja Tinetton saarien kanssa on Unescon maailmanperintökohde. Ennen Toscanan rajaa kannattaa vielä käydä ihailemassa näköalaa Montemarcellon kukkuloilta. Montemarcellokin on Italian kauneimpia kyliä.

Täsmävinkkejä ja upeita valokuvia näistä rannikon itäisistä alueista löytyy Emma Varilan ja Toni Räisälän kirjasta Hetkiä Italiassa – 20 aluetta vuodessa.

Matkaopas Liguriaan

Kaikille Liguriaan ja Italian Rivieralle matkustaville voin suositella brittiläisen toimittajan Rosie Whitehousen Liguria-opasta (Bradt Travel Guides). Minulla on oppaasta kolmas, täydennetty versio (2019). Opas on voittanut vuoden parhaan matkaoppaan palkinnon eikä suotta. Sitä saa alkukielellä englanniksi lainaan ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista.

Whitehouse on matkaillut Liguriassa yli 30 vuoden ajan, ja hänen lämmin ja (britti)humoristinenkin äänensä kuuluu kautta oppaan. Hän toki listaa paitsi tärkeimmät nähtävyydet kertoo myös esimerkiksi hämmästyttävän asiantuntevasti Ligurian historiasta. Hauskoja ovat esimerkiksi tarinat Ligurian pikkuteille eksymisistä – Whitehouse on tehnyt matkansa pitkälti autolla. Italian Riviera on oppaassa hyvin edustettuna, mutta auton ansiosta Whitehouse on kolunnut myös pienimmätkin vuoristokylät.

Jos matkaoppaista yleensä puuttuu ääni, tässä oppaassa sitä on! Whitehouse kirjoittaa äärimmäisen asiantuntevasti myös Ligurian ruokakulttuurista ja tuo esiin ilahduttavan paljon alueen kirjallisuushistoriaa: Liguriasta ovat kotoisin maailmankuulut Italo Calvino ja nobelisti Eugenio Montale, mutta se on alueena innoittanut myös useita brittiläisiä kuuluisuuksia kuten Lord Byronia, Charles Dickensiä, Mary Shelleytä ja D. H. Lawrencea – näistä monia siis Runoilijoiden lahdella.

Liguria jää alueena harmillisesti esimerkiksi paremmin tunnetun naapurinsa Toscanan varjoon, ja Italian Riviera taitaa olla Ranskan Rivieraa tuntemattomampi. Kuten Whitehouse kirjoittaa:

”I love Liguria but am always surprised that when I tell people in Britain that I’m going there, they look blank then slightly puzzled. It’s almost as if they feel they should know where it is but have simply forgotten – -”

Liguria on kaikkea mahdollista: merta ja vuoria, hiekkarantoja ja jyrkkiä kallioita, pieniä kalastajakyliä ja suurempia kaupunkeja, värejä, historiaa ja Italian parasta ruokakulttuuria. Italian Riviera on lisäksi erittäin hyvin saavutettavissa julkisella liikenteellä. Whitehouse kertoo ryhtyneensä kirjoitustyöhön, jotta Italiaan matkustavat (britit) eivät ajattelisi maan olevan vain Firenze, Venetsia tai Rooma: ”There are things about Liguria that are totally unique.”