Kirjat,  Lastenkirjallisuus,  Uutuuskirjat

Syksyn 2022 uutuuskirjat: 8 poimintaa

Kävin kustantamoiden katalogeista läpi syksyn 2022 uutuuskirjat Italia mielessäni. Mitä italialaista tai Italiaa käsittelevää kirjallisuutta nyt syksyllä julkaistaan?

Harmillisesti yhtään italiasta käännettyä kaunokirjaa en syksyn valikoimista löytänyt. Sen sijaan syksyllä julkaistaan pari italiasta käännettyä lastenkirjaa, mikä on ilahduttavaa. Muuten syksyn uutuuskirjat ovat sitä aika tavanomaista tarjontaa: vähän viihteellistä, vähän dekkaria ja rikosta, vähän antiikin Roomaa ja pari matkatarinaa.

Syksyn 2022 uutuuskirjat
Uutuuksia uutuksia uutuuksia

Lisääkin kirjoja saa vinkata, jos on tiedossa jotain kiinnostavaa! Huomaan, että ahkerasta katalogien selailusta huolimatta aina jokin uutuuskirja jää huomiottakin.

Syksyn 2022 uutuuskirjat: kaunokirjallisuus
J. P. O’Connell: Hotelli Portofino 

Englantilaisen toimittajan J. P. O’Connellin marraskuussa suomeksi ilmestyvä, Nina Mäki-Kihniän suomentama sukudraama Hotelli Portofino (Hotel Portofino, 2021) on O’Connellin esikoisromaani. Se sijoittuu 1920-luvulle Mussolinin ajan Italiaan, Portofinoon, jonne brittiläinen Bella Ainsworth perustaa luksushotellin. Hotellin johtaminen, perhe-elämä ja poliittinen tilanne alkavat kuitenkin heti tuottaa vaikeuksia Bellalle. Hotelli Portofino on myös nähty Ylellä TV-sarjana. Ajattelin kyllä lukaista tämän!

Lue kirjasta lisää kustantaja Bazarin sivulta.

Vera Vala: Italialainen peli

Italiassa asuva suomalainen Vera Vala on tunnettu kuusiosaisesta Arianna de Bellis -dekkarisarjastaan, ja nyt juuri elokuussa ilmestynyt dekkari Italialainen peli aloittaa puolestaan uuden Milanoon sijoittuvan Salla Kotka -sarjan. Salla Kotka on oikeuspsykologi, joka Italialaisessa pelissä selvittää Harlekiiniksi kutsutun sarjamurhaajan tapausta. Millaista peliä Harlekiini siis oikein pelaa? Olen lukenut aiemmin Valalta vain romanttisen Aprikoosiyöt, josta en kyllä oikein innostunut – nämä genret eivät oikein ole makuuni.

Lue kirjasta lisää kustantaja WSOY:n sivulta.

”Keltainen on rikoksen väri.” Italiassa näin onkin, sillä dekkarit tunnetaan nimellä romanzi gialli, libri gialli tai vain gialli eli keltaiset romaanit tai kirjat tai vain ”keltaiset”. Nimityksen historia juontaa juurensa lähes sadan vuoden taa: vuonna 1929 kustantaja Arnoldo Mondadori alkoi julkaista keltakantista dekkarisarjaa, ja siitä keltainen nimitys levisi koko genreen.
Syksyn 2022 uutuuskirjat: lastenkirjallisuus
Barbara Cantini: Mortina ja hurja Halloween-yllätys

Mortina ja hurja Halloween-yllätys (Una sorpresa da brivido, 2021) on osa italialaisen Barbara Cantinin kirjoittamaa ja kuvittamaa zombityttö Mortinasta kertovaa lastenkirjasarjaa. Tässä sarjan viidennessä osassa Mortina valmistautuu Halloweenin juhlintaan ja selvittää vanhempiinsa liittyvää mysteeriä. Kirjan on suomentanut Katariina Heilala, ja se ilmestyy syyskuussa. Minulle Mortina-sarja on ihan tuntematon, mutta se on Italiassa ilmeisesti suosittu. Kirjojen ikäsuositus on 5+.

Lue kirjasta lisää kustantaja Tammen sivulta.

Sofia Erica Rossi, Carlo Canepa ja Luca Poli: Muovinkalastaja ja muita tulevaisuuden ammatteja

Nyt elokuussa ilmestynyt Muovinkalastaja ja muita tulevaisuuden ammatteja (I lavori del futuro: L’architetto dei luoghi impossibili e altre incredibili professioni, 2021) esittelee lapsille mahdollisia tulevaisuuden ammatteja esimerkiksi fysiikan, biologian, robotiikan ja neurotieteiden alalta: DNA-ompelija, tietoisten robottien ohjelmoija, kuivan maan viljelijä, aurinkopurjehtija… Kirjan ovat kirjoittaneet italialaiset Sofia Erica Rossi ja Carlo Canepa, kuvittanut Luca Poli ja suomentanut Riina Behl. Kuulostaa siltä, että tämä voisi meille aikuisillekin olla tarpeellista luettavaa!

Lue kirjasta lisää kustantaja Art Housen sivulta.

Syksyn 2022 uutuuskirjat
”Kalasta vinkki uutuuksien merestä”. Nykyään Italiassakin on monissa kirjakaupoissa esillä kaupan työntekijöiden kirjoittamia kirjavinkkauksia.
Syksyn 2022 uutuuskirjat: tietokirjallisuus
Nicola Lagioia: Elävien kaupunki 

Lokakuussa ilmestyvä, Elina Melanderin suomentama Elävien kaupunki (La città dei vivi, 2022) on kauno- ja tietokirjailija Nicola Lagioian kirjoittama tositarina, joka pohjautuu kahden nuoren miehen vuonna 2016 Roomassa tekemään raakaan murhaan. Koko Italiaa järkyttänyt tapaus alkoi vaivata Lagioiaa, joka alkoi tutkia murhaajien ja heidän uhrinsa taustaa. Kirjassaan hän pyrkiikin ymmärtämään ja taustoittamaan tapausta haastatteluiden, asiakirjojen ja toisen murhaajan kanssa käydyn kirjeenvaihdon avulla. Taustalla yhtenä tärkeänä tekijänä on myös ikuinen, yhtä aikaa lumoava ja synkkä Rooma. Vaikka Rooma-aspekti ja psykologinen ulottuvuus tässä kirjassa kiehtookin, en pysty lukemaan näin ahdistavista teemoista.

Lue kirjasta lisää kustantaja Gummeruksen sivulta.

Vitruvius: Arkkitehtuurista

Vitruvius (80–15 eaa.) oli roomalainen arkkitehti ja insinööri, jonka teosta Arkkitehtuurista (De architectura libri decem, n. 25 eaa.) on kuvattu arkkitehtuurin historian vaikutusvaltaisimmaksi teokseksi. Se on myös ainoa meidän aikoihimme asti säilynyt laaja kuvaus antiikin ajan arkkitehtuurista ja rakentamisesta. Suuri osa edelleen käytössä olevasta arkkitehtuurin ja taidehistorian sanastosta on peräisin Vitruviukselta. Teoksen ovat suomentaneet Panu Hyppönen, Lauri Ockenström ja Aulikki Vuola, ja kirja ilmestyy lokakuussa. En ole arkkitehtuurin asiantuntija, mutta tämä teos olisi sivistävää luettavaa minullekin.

Lue kirjasta lisää kustantaja Gaudeamuksen sivulta.

Syksyn 2022 uutuuskirjat
”Vihdoinkin se on julkaistu!”
Marja Vesala: Vuosi Toscanan kukkuloilla

Italia-aiheisten uutuuskirjojen joukossa on melkein aina jokin henkilökohtainen Italia-tarina. Tänä syksynä se on Marja Vesalan nyt elokuussa ilmestyvä Vuosi Toscanan kukkuloilla. Kun Italia-fanit Vesala ja hänen puolisonsa saavat Italiasta ”tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä”, he päätyvät vuodeksi asumaan Toscanan parhaille viinimaille. Minusta tuntuu, että näitä tarinoita on kuultu jo aika monta, mutta myönnän kuitenkin, että koska itsekin säännöllisin väliajoin haaveilen omasta sapattivuodestani melkein millä tahansa kukkuloilla, aion lukea tämän kirjan.

Lue kirjasta lisää kustantaja WSOY:n sivulta.

Jari Järvelä: Mozzarellakuu ja muita matkatarinoita

Syyskuussa ilmestyvä Jari Järvelän Mozzarellakuu ja muita matkatarinoita sisältää matkatarinoita ”yrttien, oliivien ja mozzarellajuuston maisemista”. Odotettavissa on siis jotakin myös Italiasta, mutta mitä? Se selviää vain lukemalla. Tarinat pohjautuvat Järvelän ja hänen perheensä reppureissuihin ympäri Eurooppaa. Hyvän mielen tarinat kuulostavat ihan hauskoilta, ja ruoka on kirjassa myös tärkeässä osassa.

Lue kirjasta lisää kustantaja Tammen sivulta.

Sitten vaan lukemaan!

4 kommenttia

  • Viiru

    Tuo lasten ammattikirja kuulostaa hauskalta!

    Jätämme odottamaan matkakirjaa, jossa joku päätyy vuodeksi ankeaan torinolaislähiöön lol 😀 En itse ole käynyt Torinossa, niin en tiedä onko siellä käytännössä sellaisia… Mutta on täällä Italiassa tosiaan monia muunlaisiakin todellisuuksia kuin idylliset kalastajakylät ja kukkeat viinialueet. Eikä arki ole loppujen lopuksi niin kovin erilaista, vaikka kulttuurierojakin on.

    Vaikka myönnettäköön, että tuntuu kyllä onnekkaalta saada asua tällaisessa paikassa, joka tietyllä tavalla tuntuu vieläkin lomakohteelta 🙂 Esimerkiksi meitä ympäröivä vuorimaisema ja pienten, merkityksettömienkin kylien sokkelot jaksaa aina sykähdyttää.

    • Kirja ja keittiö

      No tuopa juuri! Tarinat ihanista Italian aurinkokukkapelloista ja luomuviinitiloista on jo niin kuultu (ja miksi aina juuri Toscanasta?!), ja joku saisi raportoida jostain ei-niin-idyllisestä paikastakin välillä. No, onhan Suomessa Anton Monti kirjoittanut Italian ongelmista ja niistä kliseisen dolce vitan takaisista todellisuuksista, mutta olisi kiva, jos joku oikeasti päätyisi viettämään sapattivuotta jonnekin vaikka Palermon pahamaineisimpaan lähiöön ja kirjoittaisi lifestyle-henkisen opuksensa sieltä. (Enkä nyt kritisoi juuri tuota Marja Vesalan kirjaa, koska en ole sitä lukenut!). Enkä ole minäkään muuten käynyt Torinossa, mutta vakaana aikeena on tutustua siihen ja Piemonteen muutenkin lähitulevaisuudessa. Onhan Torinolla vähän harmaa teollisuuskaupungin maine, mutta toisaalta olen kuullut sitä kutsuttavan myös Italian Pariisiksi, hmmm…?

      Ja voi, kyllä vaan olet onnekas! 🙂 Arki on loppujen lopuksi arkea kaikkialla, mutta en minä ainakaan ole onnistunut vielä koskaan turtumaan Italian kauneuteen.

  • Esmeralda / Esmeraldan eetos

    Kiva kun kirjoitat näitä katsauksia. En tiedä miksi olen tosi huono perehtymään itse ennalta kirjatarjontaan, herään vasta sitten kun näen teoksia kirjakaupoissa. Selasin Aprikoosiyöt-kirjaa kerran enkä myöskään äkkiseltään innostunut, vaikka tämähän nyt on huono perustelu (pelkkä selaus). Silti tuo uusin vähän kiinnostaa, siinä kuulemma näkyy selvästi Valan psylologian opinnot. Myös Järvelän ruokapitoinen kirja voisi kiinnostaa.
    Jäi nyt silti eniren mietityttämään (DaVincin) Vitruviuksen mies 😃

    • Kirja ja keittiö

      Kiva, jos tykkäät 🙂 Olen huomannut, että jos haluaa lainata uutuuskirjoja kirjastosta, ainakin täällä pk-seudulla pitää olla ihan tosi ajoissa, jotta ei päädy varauslistan sijalle 5003… Tosin näissä uutuuskirjoissa ei nyt ollut mitään tosi sykähdyttävää, joka pitäisi heti saada luettavaksi. Luinkin muuten tuosta Valan uutuudesta, että siinä olisi uskottavaa psykologista ulottuvuutta, eli ehkäpä se onkin tutustumisen arvoinen. Ja totta, miten itse olinkin unohtanut Vitruviuksen miehen, ei yhtään nyt soittanut kelloja aiemmin 😀

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *