Ruoka
-
Lempiruokia Liguriasta: polpettone eli peruna–kasvisvuoka
Liguria on minulle tutuin ja rakkain alue Italiassa. Se on myös mahtava ruoka-alue, josta tulee tunnettujen peston ja focaccian (oikea focaccia on ohutta ja jopa sitkeää ja se syödään sellaisenaan eikä siihen laiteta mitään härpäkkeitä päälle ei pyhä taivas ainakaan mansikoita!) lisäksi paljon muita, vähemmän tunnettuja herkkuja. Yksi suosikeistani on genovalainen polpettone, joka saakoon suomenkieliseksi nimekseen banaalisti peruna–kasvisvuoka. Vaikka se kuulostaa tylsältä, älä vielä lopeta lukemista! Polpettone on muuallakin Italiassa tunnettu ruokalaji, mutta muualla se sisältää lihaa ja on oikeastaan jonkinlainen lihamureke. Liguria onkin yksi Italian parhaista ruoka-alueista myös kasvissyöjille. Monet paikalliset ikivanhat ruoat kuten leivonnaiset focaccia ja farinata; friteeratut syötävät panissa, cuculli, frisceu ja frittura di verdure; keitot zemin de…
-
Hellepäivän helppo hedelmähyytelö (ilman liivatetta!)
Sisiliassa jälleen! Tällä kertaa jälkiruokien kimpussa. Helppo ja raikas hedelmähyytelö, yleensä vesimelonista valmistettu, on ajankohtainen jälkkäri näin kesällä ja etenkin juuri nyt heinäkuussa. Se nimittäin kuuluu Palermossa heinäkuun puolivälissä järjestettävän Festino di Santa Rosalian eli kaupungin suojelupyhimyksen juhlan ruokatarjoiluihin. (Kun googlettelin lisää tietoa juhlasta, löysin myös Santa Rosalian oman Facebook-sivun, johon tämä pyhimys postailee Jumalan sanaa – tällaisiakin somepersoonia siis löytyy Etelä-Italiasta! Juhlasta itsestään löytyy tietoa italiaksi esimerkiksi täältä – tänä vuonna juhlaa ei ilmeisesti ainakaan aivan normaalimenoin järjestetä.) Hedelmähyytelö eli gelo maistuu Sisiliassa toki läpi ihan koko kesänkin, ja se kuuluu myös Italian kesän huipentavaan Ferragosto-juhlaan 15. elokuuta. Kun helteet ylittävät 40 asteen, kuten taas tänä kesänä Sisiliassa on…
-
Kesäinen tomaattipesto alla trapanese
Kesäisiä ruokia etsiessäni alan usein tähytä Sisiliaan. Jokin Sisiliassa saa ajattelemaan ikuista kesää ja auringonpaistetta ruokapöydässä. Sisilia on muutenkin ruokamielessä yksi inspiroivimpia alueita Italiassa – en tosin vielä ole keksinyt, minkä alueen keittiö ei olisi inspiroiva, en vain vielä tunne kaikkia! Tämänpäiväinen tomaattipesto on ihana esimerkki syötävästä sisilialaisesta auringonpaisteesta. (Mielistelevät mainospuheet sikseen: Sisilian tämänviikkoiset 40 asteen helteet eivät kyllä inspiroi ketään keittiössä tai muuallakaan.) Sisiliaan minut johdatti paitsi kesäaurinko myös nobelisti Luigi Pirandello, jonka kotisaari se on (tai siis oli). Pirandello oli kotoisin Agrigentosta, jossa on tietysti omat kymmenet paikalliset ruokaerikoisuutensa, mutta kesäinen tomaattipesto on itse asiassa kotoisin Trapanista eli hieman kauempaa Pirandellon kotikaupungista. Tomaattipesto tunnetaankin italiaksi nimellä pesto alla…
-
Mansikkarisotto (ja loraus proseccoa)
Mansikoita ja samppanjaa: pientä ylellisyyttä elämään! Mansikat ja kuohuva juoma yhdistetään usein romanttisiin hetkiin ja luksuselämäänkin. Niitä nautiskellaan huvipurrella Caprilla, huvilalla Amalfin rannikolla ja aprikoosinpehmeissä kesäöissä. Mansikoista ja kuohuvasta voi silti laittaa myös ihan tavallista ruokaa – tai siis ihan poikkeuksellisen hyvää ruokaa. Mansikoita ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mieleen laittaa suolaisiin ruokiin, joten kun Signore ehdotti minulle mansikkarisoton tekemistä, olin hieman ihmeissäni. Ei mansikkarisotto eli risotto alle fragole Italiassakaan mitään ihan perusriisiä ole, mutta sopiihan se kesään paljon paremmin kuin esimerkiksi perinteinen herkkutattirisotto, jos ja kun risottoa kuitenkin tekee kesälläkin mieli. (Mansikkarisotto taitaa jakaa mielipiteitä ruokakonservatiivisessa Italiassa, sillä kun kirjoitin Googleen ”risotto alle fragole”, Google tarjosi hakuvaihtoehdoksi myös ”risotto…
-
Zabaione eli zabaglione eli sabayon eli mikä?
Eksistentiaalisia pohdintoja jälkiruoan ääreltä: mitä on zabaione? Se on ilmeisesti yksi tunnetuimpia italialaisia jälkiruokia, mutta mitä se oikeastaan on? Ja miksi sillä on niin monta eri nimeä? Tunnustanpa nyt, että söin juuri ensimmäistä kertaa elämässäni tätä hieman salaperäistä jälkiruokaa. Suomessa zabaione esitellään usein ”viinivaahtona”, mikä ei ole houkutellut minua: kuka haluaisi syödä vaahtoa? Lisäksi muistan zabaglione-nimisen suklaan olleen lapsuuden inhokkini joulukonvehtirasiassa. Italiassa zabaione ei kuitenkaan ole vaahtoa tai öklökonvehti, vaan se laitetaan hauskaan kategoriaan dolce al cucchiaio eli ”lusikalla syötävä jälkiruoka”. Jälkiruokanahan voi tarjota myös leivonnaisia tai hedelmiä, mutta lusikalla syötävät jälkiruoat ovat tiramisùn ja panna cottan tyyppisiä – no, lusikoitavia makeita herkkuja. Zabaione on Italiassa lusikoitavaa ja paksua, ja sitä käytetään myös…
-
Negroni sbagliato – Vääränlainen negroni on juuri oikeanlainen
Kuinkahan moni ruokamaailman klassikko on saanut alkunsa siitä, kun kokki tekee epähuomiossa virheen, jonka sitten toteaakin maistuvan erityisen hyvältä? Näitä maukkaita tarinoita riittää. Jotkut ruoat ovat syntyneet jopa onnettomuuden seurauksena, kuten farinata: Vuonna 1284 genovalainen sotalaiva joutui myrskyyn, jonka pauhatessa lastina olleet kikhernejauhosäkit ja öljy sekoittuivat suolaiseen meriveteen. Myrskyn laannuttua tämä seos kuivui auringossa ja voilà: farinata oli syntynyt. Uskokoon ken haluaa, mutta onhan meheviä tarinoita aina kiva makustella ruokapöydässäkin. Lähestyvän terassikauden ja milanolaisen miljöön kunniaksi aion nyt esitellä pieleen menneen vahinkojuoman, josta tuli milanolainen aperitiiviklassikko: negroni sbagliato eli ”pieleen mennyt” tai ”väärä” negroni. Negroni on Firenzessä vuonna 1920 syntynyt drinkki, johon tulee Camparia, vermuttia ja giniä, ja se on…
