-
Ella Kannisen kirjat: Ellan Toscana ja Kotona Italiassa
Ella Kanninen on taas alkuvuodesta näkynyt televisiossa: hänen Ellan matkassa -ohjelmansa (katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi) viimeinen jakso tuli Teemalta tällä viikolla. Ohjelmassa Kanninen kulkee roomalaisten valloittajien jäljillä Italiasta Saksaan. Myös Ella Kannisen kirjat Ellan Toscana: Kyläelämää Italiassa ja Ella: Kotona Italiassa ovat tutustumisen arvoisia. Ellan Toscana: Kyläelämää Italiassa (Tammi 2016) ja Ella: Kotona Italiassa (Tammi 2017) ovat nojatuolimatkoja Italiaan: kirjoissa on kauniita maisemia, ruokakulttuuria, reseptejä ja kulttuuritietoutta sujuvassa ja viihdyttävässä paketissa. Olen saanut molemmat Ella Kannisen kirjat aikoinaan lahjaksi Signorelta ja muistelen bonganneeni jostain, että Kannisella olisi nyt tekeillä kolmaskin kirja. Jos niin on, sekin aivan varmasti päätyy kirjahyllyymme. Syitä on monia. Italialaisesta ruokakulttuurista ja elämästä Italiassa on kyllä…
-
Mitä syödä parsan kanssa? Kokeile sahramirisottoa!
Parsa-aika on koittanut ja mitäs nyt? En ole mikään fanaattinen parsafani, mutta onhan sitä ihan kiva pari kertaa keväässä syödä. Joka kerta tunnun tosin olevan saman ongelman ääressä: mitä syödä parsan kanssa? Käännän tässäkin asiassa katseeni luonnollisesti Italiaan ja viime postauksen hengessä Lombardian maakuntaan. Se tarjoaa meille kultaisen keltaista herkkua, joka muodostaa parsan kanssa paitsi maukkaan myös ihanan keväisen ja hienostuneen kelta-vihreän makuparin. Liikuimme viime viikolla Pietron ja Brunon kanssa Lombardiassa Milanon metropolissa ja yksinäisillä vuorilla jossakin Piemonten ja Aostanlaakson tuntumassa. Kirjasta jäi mieleen se, että miehet joivat hämmästyttävät määrät viiniä siihen nähden, että kiipeilivät sitten ketterästi vuorilla. Ja no, sattuihan niitä onnettomuuksiakin. Ne tosin eivät johtuneet päälle vyöryvästä humalasta…
-
Kahvilla Torinossa: Bicèrin, kahvidrinkki särkyneelle sydämelle
Kuuma kahvidrinkkivinkki kevään viimeisiin viileisiin päiviin! Kirjoitin viimeksi ahdistavista, klaustrofobisista Torinon hellepäivistä ja katkerasta avioerosta. Jotta Torinosta ei jäisi näin paha maku suuhun, kaivataan tähän väliin jotain suloisen makeaa ja kuumaa. Sellaista särkyneelle sydämellekin sopivaa suunkostuketta tarjoaa torinolainen kahvidrinkki bicèrin. Eräs ruokahistorioitsija piti sitä erikoisena, minusta se on vaan ihan erikoisen hyvä! Ennen kesän kylmiin kahvidrinkkeihin siirtymistä kannattaa vielä kokeilla tätä. Bicèrin tarkoittaa Piemonten murteella bicchierino eli pieni lasi. Tämä kahvidrinkki siis tarjoillaan aina lasista, mutta ainesosien keskinäiset suhteet vaihtelevat tekijänsä mukaan. Meillä kotikeittiön karvalakkiversio valmistettiin näin: Bicèrin (2 hengelle) Oikeaoppisesti bicèrin tarjoillaan jalallisesta lasista, mutta koska meillä ei ollut sopivan kokoista jalallista lasia (limoncello-lasi oli liian pieni, olutlasi liian…
