-
Giuseppe Tomasi di Lampedusa: Tiikerikissa – Ikuinen ja muuttumaton Sisilia
Ei mitään uutta Sisilian auringon alla? Giuseppe Tomasi di Lampedusan Tiikerikissa (Il Gattopardo 1958, suom. Tyyni Tuulio, WSOY 1959) sijoittuu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Sisiliaan, aikaan Italian yhdistymisen alla ja sen jälkeen. Se kuvaa Molempain Sisiliain kuningaskunnan romahtamista Salinan ruhtinasperheen näkökulmasta. Kirja koostuu kahdeksasta eri osasta, jotka kuvaavat eri ajanjaksoja osin eri henkilöhahmojen näkökulmasta. Tämä Tiikerikissa on ollut minulla projektina… pitkään. Se on klassikko, siinä on hienoja aineksia – ja minusta se on puuduttava. Se on todella puuduttava. Kun keväällä luin Eero Hämeenniemen Etelä-Italian matkoista ja hänen kotitalostaan, jossa aiemmin asui Tiikerikissan kirjoittaja Giuseppe Tomasi di Lampedusa, päätin vihdoin tarttua tiikerikissaa karvoista ja saada tämän kärsimyksen päätökseen. Tiikerikissa jatkaa…
-
Syksyn 2021 uutuuskirjat: 8 poimintaa
Kävin kustantamoiden katalogeista läpi syksyn 2021 uutuuskirjat Italia mielessäni. Mitä italialaista tai Italiaa käsittelevää kirjallisuutta nyt syksyllä julkaistaan? Keväällä poimin tarjonnasta jopa 14 uutuutta, mutta tämä syksy ei ole ihan yhtä satoisa. Mutta jippii, kaksi italiasta käännettyä romaania on ainakin tulossa! Toinen on dekkari, ja Italiaan sijoittuvia dekkareita julkaistaan muitakin. Tietokirjapuolella luvassa on mafiaa ja historiaa – ja ruokaa ja viiniä! Syksyn 2021 uutuuskirjat: Kaunokirjallisuus Paolo Giordano: Jopa taivas on meidän Torinolaisen fyysikko–kirjailijan Paolo Giordanon romaani Divorare il cielo (2018) ilmestyy nyt elokuussa suomeksi Leena Taavitsainen-Petäjän suomennoksena nimellä Jopa taivas on meidän. Kirjassa kuumassa Apuliassa kesänsä viettävä Teresa tutustuu naapurin kolmeen poikaan, jotka ovat erottamattomat ystävykset. Kun Teresa rakastuu heistä yhteen,…
-
Lempiruokia Liguriasta: polpettone eli peruna–kasvisvuoka
Liguria on minulle tutuin ja rakkain alue Italiassa. Se on myös mahtava ruoka-alue, josta tulee tunnettujen peston ja focaccian (oikea focaccia on ohutta ja jopa sitkeää ja se syödään sellaisenaan eikä siihen laiteta mitään härpäkkeitä päälle ei pyhä taivas ainakaan mansikoita!) lisäksi paljon muita, vähemmän tunnettuja herkkuja. Yksi suosikeistani on genovalainen polpettone, joka saakoon suomenkieliseksi nimekseen banaalisti peruna–kasvisvuoka. Vaikka se kuulostaa tylsältä, älä vielä lopeta lukemista! Polpettone on muuallakin Italiassa tunnettu ruokalaji, mutta muualla se sisältää lihaa ja on oikeastaan jonkinlainen lihamureke. Liguria onkin yksi Italian parhaista ruoka-alueista myös kasvissyöjille. Monet paikalliset ikivanhat ruoat kuten leivonnaiset focaccia ja farinata; friteeratut syötävät panissa, cuculli, frisceu ja frittura di verdure; keitot zemin de…
-
Italo Calvino: Paroni puussa – Vaihtoehtoelämää jalat irti maasta
Kesällä voi vaikka kiivetä puuhun! Rohkeimmat eivät koskaan enää palaakaan maan pinnalle. Italo Calvinon Paroni puussa (Il barone rampante 1957, suom. Pentti Saarikoski, Tammi 1960) kertoo poikkeuksellisesta elämäntapavalinnasta. Kirjan päähenkilö Cosimo elää koko elämänsä lapsuudesta vanhuuteen puussa. Mielikuvitukselliset ainekset yhdistyvät kirjassa historian todellisiin tapahtumiin. Jatketaan kirjojen kanssa 1700-luvun aatelisten parissa, tällä kertaa miehisemmässä maailmassa ja muutenkin aivan eri tunnelmissa. Siinä missä naisen aseman määritti isä, aviopuoliso ja veli, miehillä oli enemmän vapautta. Calvinon kärjistyksessä ja fantasiamaailmassa pikku paroni saattoi vaikka päättää elää koko loppuelämänsä puussa. Puutasavallan paroni Karkaan enkä koskaan tule takaisin! Siitäpäs saatte, äiti ja isä! Tässäpä jokaisen vanhemmilleen loukkaantuneen lapsen kostofantasia. Kun aatelisperheen poika, 12-vuotias pikku Cosimo…
-
Hellepäivän helppo hedelmähyytelö (ilman liivatetta!)
Sisiliassa jälleen! Tällä kertaa jälkiruokien kimpussa. Helppo ja raikas hedelmähyytelö, yleensä vesimelonista valmistettu, on ajankohtainen jälkkäri näin kesällä ja etenkin juuri nyt heinäkuussa. Se nimittäin kuuluu Palermossa heinäkuun puolivälissä järjestettävän Festino di Santa Rosalian eli kaupungin suojelupyhimyksen juhlan ruokatarjoiluihin. (Kun googlettelin lisää tietoa juhlasta, löysin myös Santa Rosalian oman Facebook-sivun, johon tämä pyhimys postailee Jumalan sanaa – tällaisiakin somepersoonia siis löytyy Etelä-Italiasta! Juhlasta itsestään löytyy tietoa italiaksi esimerkiksi täältä – tänä vuonna juhlaa ei ilmeisesti ainakaan aivan normaalimenoin järjestetä.) Hedelmähyytelö eli gelo maistuu Sisiliassa toki läpi ihan koko kesänkin, ja se kuuluu myös Italian kesän huipentavaan Ferragosto-juhlaan 15. elokuuta. Kun helteet ylittävät 40 asteen, kuten taas tänä kesänä Sisiliassa on…
-
Dacia Maraini: Mykkä herttuatar – Historiallista draamaa 1700-luvun Sisiliasta
Sisilialainen rikas aatelisperhe 1700-luvulla, loistokas Palermo ja Bagherian mahtipontiset barokkihuvilat. Upeat puitteet eivät taanneet naiselle helppoa elämää. Dacia Marainin romaani Mykkä herttuatar (La lunga vita di Marianna Ucrìa 1990, suom. Sari Mattero, Artemisia Edizioni 1998) sijoittuu 1700-luvun Sisiliaan. Mykkä herttuatar on Marianna, joka on lapsuudestaan asti ollut mystisesti kuuromykkä. Korkeasta syntyperästään huolimatta Marianna joutuu kokemaan kovia läpi elämänsä, kuten muutkin hänen perhepiirinsä naiset. Lukeminen ja kirjoittaminen tuovat Mariannalle lohtua ja pääsyn toiseen ulottuvuuteen. Dacia Maraini (s. 1936) on Italiassa hyvin arvostettu ja palkittu kirjailija ja tunnettu naisten oikeuksien puolustaja, mutta Suomessa hän tuntuu olevan melko tuntematon nimi. Hän oli myös erään Alberto Moravian elämänkumppani. Mykkä herttuatar oli minullekin ensikosketus Marainin…
