Novellit
-
Italo Calvino: Marcovaldo eli Vuodenajat kaupungissa
Italo Calvinon novelleissa seikkailee Marcovaldo, hyvää tarkoittava mutta alati epäonnistuva köyhä sekatyömies. Ankea elämä kaupungin betoniviidakossa saa hänet etsimään kaupungista edes pilkahduksia luonnosta ja inhimillisyydestä. Harmi vain, että pilkahdus osuu aina hänen omaan nilkkaansa ja tarinat päättyvät tragikoomisesti. On kiinnostavaa, millä perusteella ihmiset valitsevat lukemansa kirjat. Onko töiden tai opintojen takia pakko, onko joku suositellut, onko vaellettu päämäärättöminä kirjastossa tai kirjakaupassa, onko seikkailtu somessa tai äänikirjasovelluksissa? Tällä kertaa valikoitui kirja ihan kantensa perusteella: kaunein aika syksystä alkaa olla käsillä, tämä puhutteli nyt juuri syys- ja lokakuun vaihteessa. Mietin tosin Italo Calvinoa myös kesällä lomaillessani Sanremossa, hänen kotikaupungissaan. Calvino (1923–1985) syntyi Kuubassa, mutta eli lapsuutensa Sanremossa, joka jäi elämään myös hänen…
-
Jukka Pakkanen: Italialaisia – Tuokiokuvia Italiasta
Jukka Pakkasen Italialaisia sisältää kolmisenkymmentä lyhyttä tarinaa Italiasta. Tarinat ovat inspiroituneet italialaisista elokuvista, urheilusta, taiteesta, historiasta, musiikista ja tunnetuista henkilöistä. Ne vangitsevat ohikiitäviä hetkiä kohtaamisista Italian monien kaupunkien kaduilla ja kuppiloissa. Jukka Pakkaselta julkaistiin juuri elokuussa Italiaan sijoittuva uutuusromaani Kadonneet lauseet (linkki kustantajan Aviadorin sivulle), jota käsittelin lyhyesti Syksyn 2025 uutuuskirjat -postauksessa. En itse asiassa ollut ennen näitä Italialaisia lukenut tuotteliaalta Jukka Pakkaselta mitään, vaikka esimerkiksi Helsingin Sanomat nosti muutama vuosi sitten Pakkasen syntymäpäivähaastatteluun Pakkasen Italia-yhteydet ihan otsikkoon asti: ”Kirjailija Jukka Pakkanen hurmaantui varhain italialaisuuteen: ”Kulttuurin syvyys, elämäntunne!”” Kulttuurin syvyyttä ja elämäntunnetta on Italialaisissakin. Syvyyttä jopa siinä määrin, että ensi vilkaisulta Italialaisia saattaa antaa itsestään aivan väärän kuvan. Matkalla faktassa…
-
Thomas Mann: Kuolema Venetsiassa – Kirja ja baletti
Rakkaus! Sairaus! Rappio! Kuolema! Nobelisti Thomas Mannin Kuolema Venetsiassa on pientä kokoaan suurempi teos. Myös balettina! Viinilukupiirin ja Donna Leonin jälkeen jatkan kirjallista matkaani edelleen Venetsiassa. Ja jos viimeksi Kirja ja keittiö oli Kirja ja viini, nyt se on Kirja ja baletti. Kirjan lukemisen lisäksi syvensin nimittäin Kuolema Venetsiassa -kokemustani en sentään kuolemalla Venetsiassa käymällä katsomassa samannimisen baletin Kansallisbaletissa. Miten kultturellia! Vähemmän kultturellia tosin on se, että kirjan lukemisessa kyllä huijasin ja luin vain ”Kuolema Venetsiassa” -novellin, vaikka tarjolla olisi ollut muitakin kertomuksia. Täydellisessä eheydessään Kuolema Venetsiassa lähestyy sitä paitsi oikeastaan pienoisromaania, vaikka tässä lukemassani kokoelmassa se oli niputettu novelliksi. Kiihkoa ja velttoutta Venetsiassa Nobelinkin vuonna 1929 voittaneen Thomas Mannin…
-
Dino Buzzati: Noiduttu takki ja muita kertomuksia – Noidutun hyviä novelleja
Dino Buzzatin Noiduttu takki ja muita kertomuksia (suom. Leena Rantanen, Basam Books 2020) on 24 novellin kokoelma. Novelleissa arkeen sekoittuu fantasiaa ja surrealistisuutta, joka ilahduttaa ja koskettaa. Teemat ovat suuria mutta ihmiset tavallisen pieniä. Maaliskuun loppuun asti on jo päästy, ja nyt vasta on vuorossa vuoden ensimmäinen mieskirjailija. Stefanian, Natalian, Cristinan, Anildan ja Alban jälkeen tässä tulee Dino! Ja tosiaan, koska en halua palata dinosaurusten aikaan, nostan mielelläni esiin naiskirjailijoita. Italiasta suomennettuja naiskirjailijoita on onneksi nykyään yhä enemmän. Tai no, ihan vain kirjailijoita, ilman nais-etuliitettäkin. Suomeksi meidän ei onneksi tarvitse valita kirjailijaamme, kun Italiassa he ovat sukupuolen mukaan joko scrittrice (fem.) tai scrittore (mask.). Virkistävän vinksahtanutta Noiduttu takki ja muita…
-
Karanteenikirjallisuutta: Decamerone
Pinnalla nyt: karanteeni- ja kulkutautikirjallisuus. Näihin lukeutuvat ainakin Gabriel García Márquezin Rakkautta koleran aikaan, Albert Camus’n Rutto ja Giovanni Boccaccion Decamerone. Giovanni Boccaccion Decamerone (Il Decamerone 1349–1353, suom. Ilmari Lahti ja Vilho Hokkanen 1947/1963) on italialaisen kirjallisuuden ja samalla länsimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä klassikoita. Se on kokoelma varhaisia novelleja, jotka suorasukaisilla juonenkäänteillään viihdyttävät nykylukijaakin. Pian 700 vuotta täyttävä Decamerone on saanut nyt koronapandemian aikaan uutta huomiota. Muun muassa Helsingin Sanomissa kehotettiin hiljattain meitä ottamaan oppia Decameronen nuorten ilosta näinä vaikeina aikoina. Decameronessa pakoillaan mustaa surmaa ruttokaranteenissa, jossa aika kuluu kuitenkin rattoisasti tarinoita kertoen. Ja huh, niitä tarinoita riittää tässä kirjassa satojen sivujen verran, joten ajankulua riittää 2020-luvun karanteeniinkin. Tarina on edelleen…
