-
Paenneet simpukat: Simpukkapasta ilman simpukoita
Tänään on keittiössä apokalyptiset tunnelmat. Maailmanloppuun on aiheellista varautua myös ruokapöydässä. Se tarkoittaa luovia ratkaisuja, joista hyväksi esimerkiksi käy napolilainen simpukkapasta ilman simpukoita, spaghetti alle vongole fujute. Köyhästä keittiöstä ovat simpukatkin paenneet (napol. fujute, ital. fuggite)! Simpukkapasta ilman simpukoita saa lisäpontta myös muusta kuin italialaisesta nykykirjallisuudesta: viimeisimmän kirjapostaukseni Paolo Giordanon Tasmania -romaani käsitteli apokalypsia ja siihen varautumista, mutta simpukkatuhoon löytyy kirjallinen esimerkki lähempääkin. Anni Kytömäen Finlandia-voittajaromaanissa Margaritassa (Gummerus, 2020) yksi kertojista on uhanalainen jokihelmisimpukka Margaritifera margaritifera. Kytömäki on omistanut kirjan ”maan ja veden hiljaisille – niille, jotka yhteiskunnassa ja ekokriisissä ovat vaarassa jäädä jalkoihin”. Margaritan luettuaan simpukat eivät enää lukijalle maistu, jos ne aiemmin ovat maistuneetkaan. Siksi simpukkapasta ilman simpukoita…
-
Gnocchivuoka ja 5 muuta asiaa Sorrentosta
Tämän päivän postaus vie meidät kahteen paikkaan: uuniin ja Sorrentoon. Uuniin menee gnocchivuoka gnocchi alla sorrentina eli gnocchit sorrentolaisittain, ja lopuksi on hyvä tarkastella Sorrentoa vähän muustakin kuin gnocchi-näkökulmasta. Gnocchit eivät muuten ole lainkaan huonoin juttu Sorrentossa! Gnocchit (tai gnocchi tai gnoccot, miten näihin monikkoihin suhtautuukaan) ovat Suomessakin hyvin tunnettuja pehmoisia peruna–pastapalleroita. Niitä saa kaupasta valmiina tai niitä voi valmistaa helposti itsekin. Tomaattikastikkeen ja mozzarellan kanssa tarjoiltava, lopuksi uuniin työnnettävä gnocchivuoka gnocchi alla sorrentina on gnocchi-klassikko. Hyvin gnocchit maistuvat myös esimerkiksi voi–salviakastikkeen kanssa, erityisesti nämä blogin kurpitsagnocchit Dolomiiteilta. Roomalaiset taas väkertävät gnocchinsa mannaryyneistä tähän tapaan. Koska viime viikolla kirjoitin Mauro Mozzarellan matkoista, piti gnoccheihin saada tällä kertaa mukaan mozzarellaa.…
-
Täydellinen tomaattipasta scarpariello Napolista
Olen aina innoissani, kun päästään ruoka-asioissa Napoliin, sillä Napoli ei ruokapöydässä petä koskaan. Jollain kummallisella tavalla Napolissa yksinkertaisimmistakin ruokalajeista syntyy kuvitelma jostakin suorastaan syntisen hyvästä. Mietitäänpä vaikka napolilaista margherita-pizzaa: ainesosia on siinä vain muutama, mutta lopputulos on kaukana arkisesta tai vaatimattomasta – vaikka Napolissa pizza ei todellakaan ole mitään luksusruokaa. Tai sitten tomaattipasta pasta allo scarpariello, jonka tenho perustuu oikeastaan samaan kuin margherita-pizzan: hiilihydraatin, tomaatin ja juuston yhdistelmä on vaan täydellinen. Napoliin minut johdatti jälleen kirjallisuus eli Viola Ardonen Lasten juna -romaani, jonka alku sijoittuu sodanjälkeiseen Napoliin ja sen kurjimpiin kortteleihin. Tomaattipasta scarpariello onkin tarinan mukaan saanut alkunsa köyhissä Espanjalaiskortteleissa, ja scarpariello viittaa kengäntekijän eli suutarin työhön. Kengillä on…
-
Viola Ardone: Lasten juna – Kohti parempaa elämää?
Sotaa ja vaikeita oloja pakenevat lapset on tänäkin päivänä surullisen ajankohtainen aihe. Se oli sitä myös toisen maailmansodan jälkeisessä Italiassa. Napolilaisen Viola Ardonen Lasten juna (Il treno dei bambini, Aula & Co 2022, suom. Laura Lahdensuu) on koskettava tarina sodanjälkeisen Italian kahtiajakautuneisuudesta ja perheiden erilaisista mahdollisuuksista tarjota lapsille hyvä elämä. Kirjan päähenkilö on 7-vuotias Amerigo, joka lähetetään muiden lasten mukana köyhästä etelästä Pohjois-Italiaan elämään parempaa elämää. Mistä oikea koti lopulta löytyy? Lasten juna on yksi tämän kevään uutuuskirjoista ja minulle niistä yksi odotetuimmista. Italiasta käännetty kaunokirjallisuus on aina juhlan paikka! Ja kuten toinen kevään käännösromaaniuutuus, Kielletty päiväkirja (joka tosin itse asiassa olikin vain uusintapainos), Lasten juna oli vieläpä…
-
Juhlakauden juustokakku ricottasta
Italiassa on saatu karnevaalijuhlinnat tältä vuodelta päätökseen, mutta lukuisat karnevaaliherkut ovat vielä mielessä. Harmi kyllä useimmat karnevaaliin liittyvät ruoat ovat rasvassa paistettuja ja sokerissa kieriteltyjä leivonnaisia, joista en itse liiemmin välitä. Onneksi joukkoon mahtuu myös yksi todellinen herkku: napolilainen migliaccio, juustokakku ricottasta. Kun tuskailin kaikkien friteerattujen sokerileipomusten kanssa karnevaaliaikaan pari vuotta sitten, leivontalistalle päätyi toscanalainen aniskakku berlingozzo. Se oli ihan ok, vaikka anis onkin mausteena minulle vieraampi enkä juuri välitä kuivakakuistakaan. Jotain uutta piti siis tänä vuonna päästä kokeilemaan ja maistamaan karnevaaliaikaan, ja juustokakku ricottasta oli tähän kohtaan täysosuma! Se on uunissa paistettava, mehevä ja sitruksinen – virkistävä poikkeus italialaisten karnevaalileivonnaisten joukossa, mutta ei toki kevyt sekään. Eihän pääsiäistä…
-
Kevään 2022 uutuuskirjat: 10 poimintaa
Kävin kustantamoiden katalogeista läpi kevään 2022 uutuuskirjat Italia mielessäni. Mitä italialaista tai Italiaa käsittelevää kirjallisuutta nyt keväällä julkaistaan? Ilokseni voin todeta, että tulossa on pari oikein kiinnostavaa italiasta käännettyä romaania – italian kielestä käännetty kaunokirjallisuus ilahduttaa itseäni aina eniten. Sen lisäksi julkaistaan muitakin romaaneja, joukossa myös kevyempää viihdekirjallisuutta ja dekkari. Tietokirjallisuudessa puolestaan käsitellään ainakin mafiaa, matkustamista ja kasveja. Venetsia ja Napoli näyttävät olevan suosittuja tämän kevään kirjoissa. Paljon käsitellään myös historiaa, 1500-luvulta sodanjälkeisiin vuosiin. Lisääkin kirjoja saa vinkata, jos on tiedossa jotain kiinnostavaa! Huomaan, että ahkerasta katalogien selailusta huolimatta aina jokin uutuuskirja jää huomiottakin. Kevään 2022 uutuuskirjat: kaunokirjallisuus Viola Ardone: Lasten juna Napolilaisen Viola Ardonen Lasten juna (Il treno dei…
