-
Viikunakakku keikauttaen
Kirjoitin viime viikolla kepposista, ja toisinaan pienet temput ovat tarpeellisia keittiössäkin. Yksi vaivattomimmista tavoista saada aikaan näyttävä leivonnainen on käyttää kikkana keikauttamista: kakku kootaan vuokaan niin, että päällinen tuleekin pohjalle. Lopputulos on sitä kauniimpi mitä kauniimpia hedelmiä käyttää, ja mikä olisikaan viipaloituna houkuttelevampi näky kuin sisältä syvänpunainen viikuna? Viikunoiden paras sesonki alkaa olla lopuillaan, joten nyt on hyvä hetki vielä leipoa viikunakakku. En olekaan aiemmin käyttänyt viikunoita blogin resepteissä kuin kerran; kyseessä oli sattumoisin juuri kepposkirjailija Italo Svevon kotikulmilta Triestestä kotoisin oleva joulurulla presnitz, jonka täytteeksi tulee pähkinöiden, suklaan ja muiden kuivattujen hedelmien lisäksi myös kuivattuja viikunoita. Ne sopivat leivontaan tietysti viikunasesongin ulkopuolellakin. Italiassa kasvaa viikunoita erityisesti etelässä, mutta kesällä…
-
Comojärven leipävanukas
Hedelmäkakku, leipävanukas vai jotain muuta? Joudun välillä vähän arpomaan italiankielisten ruokaohjeiden suomennosten kanssa. Torta miascia on Comojärveltä kotoisin oleva… asia, makea leivonnainen, kakku, leipäkakku, kakkumainen leipävanukas, hedelmäkakku, leipä–hedelmäkakku – jonka päätin nyt yksinkertaisesti olevan suomeksi leipävanukas, jotta pääsen asiassa eteenpäin. Torta osoittaa italiaksi toki vahvasti kakkujen suuntaan, mutta kakkuun tarvitaan yleensä jauhoja ja jotakin kohotusainetta. Tämä torttu sen sijaan valmistetaan pelkästä leivästä! Leipävanukas sisältää leivän lisäksi yleensä aina maitoa ja munia – niin tämäkin ohje. Niistä se saa mehevyyttä, maku puolestaan tulee hedelmistä, suklaasta ja mantelisista amaretti-kekseistä ja likööristä. Jo ainesosat antavat viitteitä siitä, että nyt on käsillä ihan poikkeuksellinen herkku! Kirjoitin viime viikolla italialaisesta cucina poverasta eli köyhästä keittiöstä,…
-
Kitkeränsuloinen sinfonia: punasikuri ja risotto
Punasikuri eli punasalaatti ei liene kovin juhlittu kasvis suomalaisissa ruokapöydissä. Punasikuri voi olla jopa puistattavan kitkerää, joten ei se ihan joka paikassa maistukaan. Toisaalta niin kovin makeaa elämää rakastavat italialaiset osaavat kuitenkin syödä kummallisen karvaitakin asioita, joista punasikuri on yksi hyvä esimerkki: siitä saa juustolla, voilla ja viinillä tainnuttamalla esimerkiksi aivan ihanaa, täyteläistä risottoa. Punasikuri on Veneton ylpeys Punasikuri on Italiassa sesongissa nyt loppuvuodesta ja vuodenvaihteessa, ja autenttisesti espoolaisesta automarketista ostettu yksilö paljastuikin olevan peräisin Italian Venetosta. Punasikuri on Veneton ylpeys, ja niitä on kahta erilaista tyyppiä. Meidän sikurimme oli tyyppiä precoce, joka on pyöreähkö, isolehtinen ja kitkeränmakuinen. Arvostetumpi versio on tardivo, jossa on kapeat ja pitkät, jopa lonkeromaiset lehdet,…
-
Vin brulé – Italian glögi
Kaupallinen jouluhössötys tuntuu alkavan vuosi vuodelta aiemmin – tänä vuonna näin kaupassa joulu- ja Halloween-koristeita rinnakkain. Siksipä nyt marraskuussa en vielä ota blogissa varaslähtöä mihinkään jouluresepteihin, vaan esittelen juoman, joka sopii joulunajan lisäksi aivan hyvin myös syksyyn ja talveen muutenkin. Vin brulé eli Italian versio glögistä olisi säälikin jättää pelkkään jouluun. Kirjoitin viime kerralla viinilukupiiristä ja viineistä – hyvistä viineistä. Sellaisia ei tietenkään kannata tuhlata tähän ohjeeseen. Baristanakin työskennellyt Signore paljasti, että eräässä ravintolassa oli tapana käyttää korkkivikaisia viinejä vin bruléhen… Vin brulé on maustettua ja melko makeaa, ”poltettua” (ransk. brûler) viiniä, joten kyllähän siinä maustaessa ja viiniä kuumentaessa viinin maku hieman peittyy tai ainakin muuttuu. Perus pöytäviini sopii tähän…
-
Vuoristolaisruokaa: juustoinen polenta
Lieden lämpö houkuttelee luokseen loppusyksystä. Totuuden nimissä ehkäpä myös hiilihydraatit ja rasva… Lokakuisena lohturuokana esittelen nyt varsin kaloripitoisen lämmikkeen: juustoinen ja voinen polenta polenta taragna on peräisin pohjoisen Lombardian vuoristoseuduilta. Vuoristoon minut vei – jälleen – Paolo Cognetti ja hänen kirjansa Suden onni. Kirjan päähenkilö Fausto oppii vuoristossa ”poistamaan tuoremakkarasta rasvaa, keskeyttämään pastan kypsymisen kylmällä vedellä ja ohentamaan öljyä rasvakeittimessä”. Ja mikä tärkeintä: ”että polentan hämmentäminen tuntikausia on ajanhukkaa: sen voi vain jättää hautumaan hiljaiselle tulelle, ja se kypsyy itsekseen”. Sitten kannetaan makkaroita ja polentaa pöytään. Juustoinen polenta polenta taragna (4 nälkäiselle henkilölle) Joudun välillä semanttiseen sokkeloon ruoasta kirjoittaessani. Polenta on esimerkki tästä: sana polenta viittaa sekä ruokalajiin että itse…
-
Toscanalaiset kännikeksit eli keksit punaviinistä
Onko kaikki jo keksitty? Tätäkin mietin, kun törmäsin kännissä oleviin kekseihin, italiaksi biscotti ubriachi. Ubriaco todella merkitsee italiaksi humalaista, eli näin on näille kekseille päässyt käymään! Hyvässä seurassa ne kuitenkin ovat: Toscanassa, erityisesti maailmankuululla Chiantin viinialueella tunnetut punaviinikeksit ovat hörpänneet paikallista viiniä, luonnollisesti. Toscanaan viinitynnyrien äärelle minut johdatteli toscanalainen klassikko, Pinokkion eli Pinocchion luoja Carlo Collodi, joka syntyi ja kuoli Toscanan alueen pääkaupungissa Firenzessä. On tietysti täysin aiheellista kysyä, miten lastenkirjasta voi tulla mieleen viini! Mutta kyllä itse lapsi–puunukke Pinokkiokin popsi Sinisen Haltiattaren tarjoaman ruusuliköörikonvehdin, ja eikös vain Pinokkion isän Geppettonkin nenä punoittanut…? Hain vatsassa hän ravitsi itseään viinillä, rusinoilla ja sokerilla. Puolustuksekseni voin myös sanoa, että punaviinikeksit ovat aivan…
