Liguria
-
J. P. O’Connell: Hotelli Portofino – Rentoa rantalukemista Rivieralta
Brittiläisen J. P. O’Connellin Hotelli Portofino (Hotel Portofino 2021, suom. Nina Mäki-Kihniä, Bazar 2022) sijoittuu 1920-luvulle Mussolinin ajan Italiaan, luksuslomailusta tunnettuun Portofinoon, jonne brittiläinen perhe perustaa hotellin. Luksushotellin johtaminen, vaativat asiakkaat, mutkikkaat ihmissuhteet ja ahdistava poliittinen tilanne vievät perheen kuitenkin heti vaikeuksiin. Seurauksena on lukijaa viihdyttävä ihmissuhdesoppa, rahasotku ja pieni rikosjuonnekin. Hotelli Portofino on viime syksyn uutuuskirjoja. Törmäsin tosin siihen alunperin TV-sarjana, jota Yle on esittänyt (linkki Yle Areenaan, jossa sarjan toinen kausi on katsottavissa toistaiseksi). En ole katsonut sarjaa, mutta ajattelin, että kirjan voisin sentään lukaista – liikutaanhan siinä minulle Italian tutuimmissa maisemissa eli kuvankauniissa Liguriassa. Pikkuruisessa ja pittoreskissa mutta äh niin turistisessa Portofinossa olen käynyt tosin vain kerran…
-
Heli Pekkarinen: Kylässä Italiassa – Kylähullun opas Italiaan
Heli Pekkarisen Kylässä Italiassa -kirjassa (Avain 2023) ollaan kirjaimellisesti kylässä Italiassa: Pekkarinen vie lukijan matkalle pittoreskeihin italialaisiin keskiaikaisiin kyliin. Tunnelmoivat tarinat ja kaunis kuvitus vievät mukanaan aitoon italialaiseen kyläelämään. Kesän matkateema jatkuu nyt lasten kanssa Italiassa matkailusta ja Sorrentosta italialaisiin kylämaisemiin. Roomassa pitkään asunut, Näkymiä vihreältä kukkulalalta -blogista tuttu Heli Pekkarinen on kirjoittanut ”kylähullun” oppaan Italiaan. Ilahduttavasti opas poikkeaa pois tutuilta turistipoluilta etsimään autenttista italialaista kylätunnelmaa. Sitä löytyy Pohjois-Italian järvi- ja vuorimaisemista aina eteläiseen Sisiliaan saakka. Erityismaininnan ansaitsevat kirjan upeat kuvat, jotka Pekkarinen on ottanut itse. Kylässä Italiassa on tämän kevään uutuuskirjoja. Kylässä kylässä Täytyy sanoa, että viime aikoina Italian tiettyjen kohteiden turistisuus on alkanut todella kiristää hermoja. Eikö missään saa…
-
Ruokamatka Italiaan: Liguria lautasella eli ruokaa Italian Rivieralta
Matka Liguriassa jatkuu nyt kylistä, kaupungeista ja rannoilta ruokapöytään. Liguria on aivan loistava kulinaarinen kohde, jos mielessä on ruokamatka Italiaan. Mikä tahansa alue Italiassa on tietysti ruokamatkan arvoinen, mutta Liguria on myös ruokamielessä aivan ainutlaatuinen alue. Jos ajattelee, miten suuret ja tunnetut ruoka-alueet ympäröivät Liguriaa – Ranska, Toscana, Piemonte ja Emilia-Romagna – ei ehkä ole ihme, ettei ligurialainen ruoka ole aivan yhtä maailmankuulua. Vaikka on tähän ainakin kaksi poikkeusta: kukapa ei tuntisi basilikapestoa ja focacciaa? Mutta kuka sitten taas tietää, että ne ovat peräisin juuri Liguriasta? Ainakaan minä en aikanaan tiennyt sitä, minullehan oli olemassa vain italialaista ruokaa enkä osannut sijoittaa Liguriaa kartallekaan. (Eivätkä muuten pesto ja focaccia edes ole…
-
6 x Genovan nähtävyydet + Italian Rivieran parhaat
Tehdäänpä tässä Italian auringon pehmentämillä aivoilla nyt ihan uusi aluevaltaus: kerron tässä postauksessa, mitkä ovat mielestäni kiinnostavimmat Genovan nähtävyydet ja jaan myös muutaman matkasuosikkini lähiseuduilta. Genova, Italian Riviera ja koko Ligurian alue ovat f a n t a s t i s i a matkakohteita, jotka ansaitsisivat enemmän huomiota. Koska blogini on kirja- ja ruokablogi, on kuitenkin aiheellista antaa lopuksi myös hyvä kirjavinkki Genovaan ja Liguriaan matkustaville tai matkasta haaveileville – pitää muistaa, että toisinaan haaveilu riittää eikä joka paikkaan tarvitse edes fyysisesti matkustaa! Liguria-ruokapostaus kirjavinkkeineen on tulossa vielä erikseen. Tästä postauksesta on tulossa pitkä kuin Italian kesä, joten kaada itsellesi vaikka lasi viiniä (Alkosta ei ligurialaisia viinejä valitettavasti saa…
-
Terveellisemmät ranskikset (kikherneestä!) ja valkosipulimajoneesi
Tänään on pakko tehdä blogissa pieni syrjähyppy Italiasta Ranskaan. Mutta ei hätää, aion silti palata sivupolultani takaisin Italiaan, sillä sieltä tämänpäiväinen resepti, terveellisemmät ranskikset (?!) todellisuudessa on kotoisin. Aina ruokakulttuurien rajat eivät kuitenkaan kulje valtion rajoja pitkin, mistä Italiasta Ranskaan ulottuva Rivieran rannikko on kiinnostava esimerkki. Katuruokaa ja aperitiiveja Italiassa on loistava aperitiivi- ja katuruokakulttuuri. Vaikka maa on ehkä (vähän kliseisestikin) tunnetumpi tuntikausia kestävistä lukuisten ruokalajien sukuillallisista, italialaisesta ruokakulttuurista löytyy ratkaisunsa myös nopeaan ruokailuun tai pieneen suolaisen nälkään. Molempiin liittyy usein friteeraus – sekin ehkä harvemmin italialaiseen ruokaan yhdistetty ruoanvalmistustapa. Jokaisella Italian alueella on omat katuruokaklassikkonsa, ja aperitiivikulttuuri on voimissaan etenkin Pohjois-Italiassa. Genovalaisesta katuruoasta olen kirjoittanut kokonaisen postauksen, Mitä syödä…
-
Kotikulmien kurpitsapiirakka
Viime viikolla Keskipäivän aave johdatti ajatukseni aaveisiin ja Halloweeniin. Kun taas mietin Halloweenia ja ruokaa, ajatukseni alkavat tietenkin askarrella kurpitsassa. Iso kurpitsa on harmillisen hankalasti käsiteltävä raaka-aine (tosin veitset ja veriset irtokädetkin kuuluvat Halloweeniin?!) mutta onneksi myös ilahduttavan monipuolinen. Esimerkiksi kurpitsapiirakka voi olla niin makea kuin suolainenkin. Italialainen keittiö on käsittämättömän monipuolinen, kuten olen jo useasti maininnut. Tämänpäiväinen suolainen kurpitsapiirakka on esimerkki siitä: tätä yksilöä tavataan ainoastaan Genovan läntisissä osissa Sestri Ponentessa, Peglissä, Pràssa ja Voltrissa. Minä söin sitä ensimmäisen kerran Signoren kotikaupunginosan Voltrin pienessä yli satavuotiaassa leipomo Da ’Nestossa pienen vicolon kulmassa ja olin myyty. Piirakalla on outo nimi: farinata di zucca eli kurpitsa-farinata. Olen kirjoittanut genovalaisesta kikhernejauhoista tehdystä…
