Genova x 10: Matkaopas kujien, kukkuloiden ja meren kaupunkiin
Genova: vehreitä vuorinäkymiä, värikkäitä taloja, keskiaikainen kaupunki ja turkoosina kimmeltävä Ligurianmeri. Genova on vastakohtien kaupunki, joka avaa salaisuutensa vähitellen. Se on minulle tutuin ja rakkain paikka Italiassa: matkustan Suomesta kaupunkiin vuosittain, koska olen sattumoisin naimisissa erään genovalaisen kanssa. Joka kerta Genova paljastaa minulle jotakin uutta.
Kirjoitin Genovasta ja sitä ympäröivästä Ligurian alueesta kolme vuotta sitten blogiin laajan matkajutun 6 x Genovan nähtävyydet + Italian Rivieran parhaat. Juttu oli pitkä kuin Italian kesä ja kaipaa jo hieman päivitystä, joten nyt julkaisen päivitetyt jutut kahdessa osassa. Tämän Genova-postauksen jälkeen on siis luvassa vielä päivitetty Liguria-postaus. Lue blogista myös Ruokamatka Italiaan: Liguria lautasella eli ruokaa Italian Rivieralta.


Ensin pieni alustus omille matkavinkeilleni: Minulle tärkeintä Italiassa on nähdä mahdollisimman paljon kauniita asioita ja syödä hyvin. Maksulliset nähtävyydet, joissa on pitkä jono, kierrän mieluiten kaukaa, sillä eniten nähtävää on kaupungissa ja luonnossa itsessään. En ole kiinnostunut shoppailusta, joten en osaa antaa hyviä ostosvinkkejä. Scusate myös kaikki historiafriikit, sillä vaikka Genovalla on vaikuttava historia, opit eivät oikein painu päähäni enkä osaa kertoa niistä kiinnostavasti. Autoiluunkaan en osaa antaa vinkkejä, sillä kuljen mieluiten jalan ja jos omat voimat ei riitä, hyödynnän julkista liikennettä.
Näistä lähtökohdista siis tervetuloa mukaan matkalle lempikaupunkiini Genovaan!
Genova x 10: nähtävyyksiä, kokemuksia, tekemistä, syömistä, lukemista
1. Satama-alue Porto Antico ja merimahti Genova
Genovaan tutustuminen on hyvä aloittaa sieltä, mistä kaikki on saanut alkunsa: satamasta. Genova on aina ollut tärkeä satamakaupunki, ja nykyisinkin sen satama on Italian suurin. Genova oli keskiajalla itsenäinen tasavalta ja merimahti, jonka kilpailijoita olivat Pisan ja Venetsian tasavallat.
Nykyisin vanha satama, Porto Antico, on eläväinen ja autoliikenteeltä rauhoitettu alue, jossa on monia ravintoloita ja muutakin turistia kiinnostavaa. Tunnetuimmat nähtävyydet satama-alueella ovat Genovan akvaario (tänne en ole itse eettisistä syistä mennyt enkä aio mennäkään); trooppinen puutarha Biosfera, joka on valtavan lasipallon sisällä; Il Bigon näköalahissi; merimuseo Galata Museo del Mare sekä Genovan majakka La Lanterna, jonka sisällä pääsee myös vierailemaan.
Lapsiperheitä kiinnostavat nähtävyydet satama-alueella ovat lisäksi lasten tiedemuseo Città dei Bambini e dei Ragazzi ja (epäilyttävän kitsch-henkinen) merirosvolaiva Galeone Neptune, jota on käytetty lavasteena Roman Polanskin elokuvassa. Lisäksi Porto Anticon laitamilla on kaksi leikkipuistoa, joista toinen on osittain varjossa aurinkoisinakin päivinä – tärkeä juttu kesällä. Leikkipuiston kulmilta löytyy myös vessat.








Porto Anticosta lähtevät myös lautat Levanten suuntaan, eli esimerkiksi Portofinoon ja Cinque Terreen. Muitakin veneretkiä järjestetään; katso lisää sivustolta liguriaviamare.it. Lisäksi satama-alueella voi bongailla julkkisten luksusjahteja – me näimme kerran esimerkiksi Steven Spielbergin valtavan jahdin. Mieluummin ehkä en bongaisi näitä nykyajan merihirviöitä, mutta muuten kävely etenkin ilta-aikaan Porto Anticossa on mukava kokemus.
Satamasta on kuitenkin sanottava se, että turistinen Porto Antico on jotain muuta kuin satama-alue yleensä Genovassa. Satama-alue on valtava, ja sen laajeneminen on kaupunkilaisia paljon puhuttava teema. Satama on Genovalle elintärkeä, mutta valtavat konttivuoret eivät ole esteettinen näky, ja satama vie myös elintilaa ainutlaatuiselta meriluonnolta, vilkkaan laivaliikenteen vaikutuksista puhumattakaan. Sataman viimeaikainen laajeneminen näkyy esimerkiksi kaupungin läntisimmässä kaupunginosassa Voltrissa, jossa saa nyt uimarannaltakin ”ihailla” konttikaupunkia.
2. Genovan historiallinen keskusta ja caruggi
Historiallinen keskusta on Genovan sydän – ja sen kadut turistin veret seisauttava sokkelo. Turistilla on kaksi pelkoa: miten täältä löytää pois ja onko täällä edes turvallista? Joillekin katujen osittainen rähjäisyys on myös esteettisessä mielessä liikaa.
Mutta huoli pois! Kapeat kadut eli paikallisella murteella caruggi tai italiaksi vicoli ovat turvallisia ja niillä kuuluukin eksyä. (Tosin ehkä Prèn aluetta kannattaa yöaikaan välttää, ellei ole itsekin liikkeellä hämäräpuuhissa.) Genovan vanha kaupunki on Euroopan laajimpia. Keskustan kadut ovat myös olennainen ellei olennaisin osa Genova-kokemusta.
Keskustan pikku kaduilta löytää myös parhaimman ruoan ja laajan valikoiman kaikenlaisia kauppoja. Niillä on aivan ainutlaatuinen tunnelmansa ja tuoksunsa, jota ei löydä mistään muualta. Illalla ravintolat ja baarit nostavat pöydät ja tuolit kaduille ja piazzoille ja sytyttävät valot hämärtyvään iltaan. Genova-kokemuksesta jää paljon paitsi, jos ei uskaltaudu kujasokkeloon juuri ilta-aikaan.












Genovan keskustassa pärjää parhaiten jalan, ja historiallisesta keskustasta löytyvätkin käytännössä kaikki tärkeimmät nähtävyydet. Toisaalta olen sitä mieltä, että omat silmät kyllä kertovat, mikä on kiinnostavaa ja kaunista, ja parasta onkin vain vaellella keskustassa ilman sen kummempaa agendaa – ja mielellään myös eksyä, mikä ei olekaan vaikeaa.
Genovassa kirkkoja ja piazzoja riittää, kuten Italiassa aina, joten niiden kaikkien luetteleminen tässä ei tunnu järkevältä. Kun ollaan Genovassa, rähjäisin katu voi olla sitä paitsi myös se kiinnostavin.
3. Palatsien Genova ja Piazza De Ferrari
Minulle historiallisen keskustan loputon kujalabyrintti on sitä parasta Genovaa, mutta jos roson jälkeen kaipaa hieman loistoa, löytyy Genovasta sitäkin! Parhaat nähtävyydet historiallisen loiston ihailuun ovat Piazza De Ferrari ja Via Garibaldi.
Piazza De Ferrari loisteliaine suihkulähteineen on un must Genovassa. Jouluna piazzalla on upea joulukuusi ja tunnelmallisia myyntikojuja. Hellepäivinä lapset ja koirat käyvät vilvoittelemassa vesisuihkuissa, ehkäpä joku aikuinenkin joskus… kunnes Polizia Locale tulee kieltämään moiset puuhat. Useat keskustan tärkeimmät kadut lähtevät piazzalta.











Via Garibaldi sijaitsee Genovan historiallisessa keskustassa ja on sen kaduista epäilemättä näyttävin. Katua reunustavat eriväriset 1500-luvulta alkaen kaupungin mahtisuvuille rakennetut palazzot, jotka tunnetaan nimellä Palazzi dei Rolli. Via Garibaldi palatseineen onkin yksi Unescon maailmanperintökohteista Italiassa (Italiassa on niitä eniten maailmassa). Via Garibaldi tunnetaan myös nimellä ”Strade Nuove”.
Palatsit ovat nykyään museokäytössä, ja niiden taidekokoelmiin, ylelliseen sisustukseen ja puutarhoihin pääsee tutustumaan ostamalla pääsylipun Via Garibaldilla sijaitsevasta myymälästä/lipputoimistosta; yhdellä lipulla pääsee käymään kaikissa kadun palatseissa. Omat suosikkini ovat Palazzo Biancon puutarha, Palazzo Doria-Tursin pylväskäytävät ja Palazzo Rossin näköalatasanne. Palazzo Reale on myös upea ja sijaitsee lähellä Principen rautatieasemaa Via Balbilla. Sinne pitää ostaa pääsylippu erikseen, mutta samalla lipulla pääsee myös pienen kävelymatkan päässä sijaitsevaan Palazzo Spinolaan.
Palazzi dei Rolli käsittää yhteensä yli 100 kohdetta, joista 42 kuuluu Unescon maailmanperintökohteeseen. Jos Via Garibaldin ja Palazzo Realen lisäksi muut kohteet kiinnostavat, kannattaa tutustua Rollien omaan sivustoon. Vuosittain järjestetään myös Rolli Days, jolloin palatseihin pääsee tutustumaan ilmaiseksi. Me emme koskaan ole onnistuneet olemaan silloin paikan päällä.
4. Genova ylhäältä käsin: hissit, funikulaarit ja hammasratajuna
Genova on kapea kaistale fra mare e monti eli meren ja vuorten välissä. Tämä tekee kaupungista näkymiltään vaihtelevan, kiinnostavan ja ainutlaatuisen, mutta pistää myös turistiparan jalat koville. Suuret korkeuserot tarkoittavat kuitenkin myös hyviä näköalapaikkoja, ja jos ei ole halukas kiipeämään, paikoille pääsee myös hissien, funikulaarin ja hammasratajunan avulla. Niistä monet ovat 1800–1900-lukujen vaihteesta, joten ne ovat myös historiallisesti kiinnostavia nähtävyyksiä.
Hissejä on Genovassa useita. Vaikka suurin osa niistä on ihan ”tavallisia” hissejä, ne ovat kuitenkin osa joukkoliikennettä. Yksinkertaisimmissa ei ole mitään erityistä näkemistä, mutta esimerkiksi Ascensore Castelletto Levante -hissi on jo itsessään näyttävä. Ylhäällä Castellettossa hississä on myös näköalatasanne, josta aukeaa upeat näkymät joka suuntaan. Hissi lähtee alhaalta Piazza Portellolta läheltä Via Garibaldia.
Toinen kiinnostavampi hissi on via Balbilta läheltä Principen asemaa lähtevä Ascensore Montegalletto, joka kulkee kolmen minuutin matkan ylös horisontaalisessa suunnassa. Hissin yläpäässä odottaa 1800-luvulla rakennettu ”linna” Castello d’Albertis, joka toimii nykyään museona.






Funikulaarejakin on Genovassa useampia. Zecca-Righin funikulaari vie keskustasta ylös Righiin, jossa on monikerroksinen näköalaterassi. Lisäksi on vielä Granarolon hammasratajuna, joka lähtee Principen aseman läheisyydestä. Ylhäältä aukeaa näkymä yli kaupungin merelle asti.
Vertikaalisen liikenteen melko laajaankin verkostoon voi tutustua esimerkiksi täällä; teksti on italiaksi, mutta kartta on hyödyllinen. Vertikaalinen liikenne on osa kaupungin julkista liikennettä, joten hissejä ja muita käyttääkseen turistin tulee ostaa lippu. Liikennöitsijä on AMT, ja lippuja voi ostaa automaateista, useista kioskeista (tabaccheria, edicola) ja AMT:n omasta sovelluksesta. Samat liput käyvät busseihin ja Genovan minikokoiseen metroverkostoon.
Jos haluaa yläilmoihin Genovan ulkopuolelle, kannattaa suunnata Casellaan. Siellä ovat varsinaiset nähtävyydet vähissä, mutta paikan juttu on matka: Genovan keskustan tuntumasta sinne pääsee suloisella pikku junalla, joka tuuttaa ja kilistelee vanhan junan malliin halki upeiden vuoristomaisemien. Juna lähtee Piazza Manin -aukiolta, ja laiturilla olevasta lippukioskista voi ostaa meno–paluulipun. Kannattaa ennen paluumatkaa katsoa junan aikataulut jo etukäteen. Huomio: tällä hetkellä kesällä 2025 juna ei valitettavasti kunnostustöiden takia kulje.



5. Rantaelämää Genovassa: Corso Italia ja Boccadasse
Ensisijaisesti rantalomaa kaipaava tuskin suuntaa matkallaan Genovaan. Uikkarit on kuitenkin hyvä pakata kaupunkilomalle mukaan, jos matkustaa kesäaikaan, sillä Genovassa pääsee myös rantalomailemaan! Genova onkin hyvä kesäkaupunki toisin kuin esimerkiksi Torino ja Milano, jotka ovat parhaimmillaan viileinä vuodenaikoina. Torinolaiset ja milanolaiset suuntaavatkin kesällä usein Liguriaan lomailemaan.
Hiekkarantoja Genovassa ei kuitenkaan ole, joten niitä kaipaavan kannattaa suunnata kaupungista länteen Ranskan suuntaan (Riviera di Ponente). Siellä on matalia, hienohiekkaisia rantoja, jotka sopivat hyvin myös lapsille ja ikäihmisille. Genovan rannat ovat pientä kiveä, ja ne muuttuvat sitä jylhemmiksi ja äkkisyvemmiksi, mitä idemmäksi rannikolla Toscanan suuntaan liikutaan (Riviera di Levante). Rivieran rannikolla on monta upeaa rantakohdetta, joihin voi tehdä päiväretken. Genova sijaitsee taktisesti melkeinpä Ligurian rannikon puolivälissä.





Keskustan kulmilta Focen kaupunginosasta idän suuntaan kulkee Corso Italia, kahden ja puolen kilometrin mittainen rantakatu. Sen varrella on useita mahdollisuuksia uimiseen – paikkoja kannattaa etsiä nimellä Bagni. Aurinkotuolit ja -varjot ovat maksullisia.
Corso Italia johtaa vanhaan kalasatamaan, Boccadasseen. Se on idyllinen, värikkäiden talojen reunustama suojaisa poukama, jossa on ruokapaikkoja, hyvää jäätelöä Antica Gelateria Amedeossa (maista kahvinmakuista paneraa) ja ilmainen uimaranta. Boccadassen kulmilla kannattaa kierrellä muutenkin; sieltä löytyy esimerkiksi tyypillisiä crêuza de mä (genovan murretta). Ne ovat kapeita, ylhäältä kukkulalta alas usein merelle johtavia teitä.
Boccadasseen pääsee junalla keskustasta, kun jää pois Sturlan asemalla, josta kävelee vielä vartin verran alas meren suuntaan. Kävellen Boccadasseen pääsee Corso Italiaa pitkin keskustasta esimerkiksi Brignolen aseman kulmilta noin tunnissa.
Jos jatkaa Boccadassesta vielä eteenpäin itään, Sturlan, Quarton, Quinton ja Nervin kaupunginosista löytyy myös sekä maksullisia (”Bagni”) että ilmaisia rantoja (”spiaggia libera” tai ”spiaggia pubblica”). Esimerkiksi Priaruggiasta löytyy idyllinen ja harvan tuntema poukama kallioiden suojassa, mutta se on kovemmalla merenkäynnillä veden peitossa.
Genovan paras ja laajin ilmainen ranta löytyy kuitenkin lännestä Voltrin kaupunginosasta. Voltriin pääsee keskustasta junalla reilussa puolessa tunnissa. Voltrin ranta on ruuhkainen elokuussa ja heinäkuussa viikonloppuisin, mutta turisteja Italian ulkopuolelta en ole siellä vuosien varrella juuri nähnyt.
6. Nähtävyydet keskustan ulkopuolella
Edellä (kohta 5) mainitsin jo Corso Italian ja Boccadassen, jotka ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia kohteita, mutta muuten Genovan keskustan ulkopuolella ei ole paljonkaan sellaista nähtävää, joka kiinnostaisi turistia. Useimmat esikaupunkialueet eivät suoraan sanottuna ole kovinkaan viehättäviä.
Tämä on puheenaihe myös genovalaisten keskuudessa: kaupungin nähdään laittavan kaikki rahat turistien suosimaan keskustaan, jolloin muut alueet jäävät kehityksestä ja kunnostustöistä keskustaa jälkeen. Esimerkiksi esikaupunkialue Corniglianon ”viehättävyys” on yleinen vitsin aihe.

Joitakin helmiä esikaupungistakin kuitenkin löytyy. Hissit, funikulaarit ja hammasratajuna (kohta 4) vievät kaupungin yläilmoihin, mutta myös rannikkoa pitkin junalla pääsee matkustamaan Genovan laitamille. Näihin kaupunginosiin pääsee matkustamaan keskustasta Principen tai Brignolen juna-asemilta alle puolessa tunnissa ja Porto Anticosta myös meriteitse lautalla:
Nervi
Genovan itärajalla sijaitseva Nervi on varmasti eri kaupunginosista viehättävin, tiukasti vihreisiin kukkuloihin ja turkoosiin mereen rajautuva alue. Kaunein osa Nerviä on jyrkillä rantakallioilla meren yläpuolella kiertelevä Passeggiata Anita Garibaldi.
Passeggiatalla voi ihailla merimaisemia ja käväistä myös ravintoloissa, joilla on terassi rantakadulla. Olen joskus jouluna syönyt täällä pizzan terassipöydässä mahtavien aaltojen lyödessä kallioihin. Passeggiatalle pääsee melkeinpä suoraan Nervin juna-asemalta, kun kääntyy uloskäynniltä vasemmalle.




Etenkin lasten kanssa Nervi voi olla katsastamisen arvoinen paikka, sillä juna-asemalta oikealle käännyttäessä pääsee hyvin hoidettuun ja laajaan puistoon (Parchi di Nervi), jossa on myös melko suuri ja varjoisa leikkipuisto. Eväsretkeläisille löytyy pöytiä ja penkkejä. Puistossa voi myös bongailla kesyjä oravia. Kesäaikaan (huhtikuusta syyskuuhun) Nerviin pääsee myös Porto Anticosta lähtevän lautan kyydissä. Porto Anticosta Nerviin kulkee ainakin Golfo Paradison lautta. Sama lautta jatkaa edelleen itään esimerkiksi Portofinoon ja Cinque Terreen.
Pegli
Läntisempi kaupunginosa Pegli ei ole yhtä viehättävä kuin Nervi, mutta silläkin on puolensa. Ensimmäinen on vesibussi NaveBus, jonka kyydissä Pegliin pääsee Porto Anticosta reilussa puolessa tunnissa. Toki Pegliinkin pääsee myös junalla, mutta en ehkä varta vasten istuisi junassa pelkästään Peglin tähden, vesibussi kun itsessään on jo kokemus. Peglissä on myös pieni rantakatu ja uimaranta.
Peglissä voi myös käydä katsastamassa Parco Pallavicinin, joka on suuri ja näkymiltään vaihteleva puistoalue. Kävimme puistossa muutama vuosi sitten, kun se oli jossain kuulemma valittu Euroopan kauneimmaksi puistoksi (?!).
Puisto ei mielestäni missään nimessä ansaitse titteliä (paitsi jos tykkää vihreästä vedestä ja jopa jonkinlaisesta kitsch-tunnelmasta), mutta olihan se mukavaa vaihtelua kaupunkiympäristölle, ja ylös kiertäviltä poluilta näkee alas merelle. Puiston yhteydessä toimii myös museo, ja pääsy molempiin on maksullinen.

Jos kirkot, puistot, museot ja muu elävä elämä eivät kiinnosta tai on jo nähty, jotain erilaista löytyy keskustasta pohjoiseen Staglienon kaupunginosasta: Staglienon hautausmaa Cimitero Monumentale di Staglieno on suuri, monumentaalinen hautausmaa, jossa kiertelyyn kuluu helposti useampi tunti – siis jos minun laillani jostain syystä pitää hautausmaista. Hautojen veistostaide saa kylmät väreet kulkemaan selkäpiitä pitkin. Hautausmaalla järjestetään myös italiankielisiä opastettuja kierroksia; lisätietoja hautausmaan nettisivulta. Staglienoon kulkevat ainakin bussi 34 Principen juna-asemalta ja bussi 13 Porto Anticosta San Giorgon metroaseman vierestä.

7. Genovan lähikohteet
Jos viipyy Genovassa useamman päivän, kannattaa ehdottomasti harkita myös (puoli)päiväretkeä lähikohteisiin. Oma suosikkini Italian Rivieralla Genovasta länteen on Varazze ja idän suuntaan Camogli. Molempiin pääsee junalla Genovasta noin kolmessa vartissa. Väliä liikennöi Trenitalia, jonka nettisivulta voi turistikin ostaa liput suoraan (sovellukseen tarvitaan italialainen SIM-kortti). Lippu maksaa muutaman euron, eikä junassa istuttu aika mene hukkaan: näkymät ovat kautta rantaradan upeat. Kesällä junaan pääsee myös viilentymään, sillä ilmastointi on säädetty välillä liiankin tehokkaaksi. Genovan keskustassa on kaksi rautatieasemaa: lännessä Piazza Principe – tuttavallisemmin vain Principe – ja idässä Brignole.
Lue lisää Liguria-vinkkejä blogista: Italian Riviera: Ligurian parhaat löydöt junan kyydissä

8. Genova lautasella: omat ravintolasuosikkini
Nähtävyyksiä kierrellessä tulee tietenkin nälkä. Voisin kirjoittaa Genovan ruoasta ja ravintoloista kirjan, joten säästän sanani siihen. Ruoka puhukoon puolestaan! Tässä siis Genovan keskustasta muutama varma suosikki, joita voin suositella kenelle tahansa aitoa genovalaista kokemusta etsivälle. Ylipäänsä Genovasta on montaa muuta italialaista kaupunkia helpompi löytää hyvää ruokaa; turistiansoja ei juuri ole. Ehkä Via Balbia välttelisin, enkä välttämättä valitsisi ravintolaa San Lorenzon välittömästä läheisyydestä.
Cavour Modo21
Modo21 on Genova-kokemuksen ytimessä Porto Anticon ja keskustan kujasokkelon välissä. Ravintolan omistaja on voittanut peston maailmanmestaruuden tittelin; kokeile pestolasagnea tai trenetteä. Hinta–laatusuhde on harvinaisen hyvä ja meno trattoriamaisen rouheaa. Varaa pöytä tai varaudu jonottamaan ulkona. Huomaa, että monien perinteisten trattorioiden tapaan Modo21 ei valmista kahvia. Ravintolalla on nykyään myös nettikauppa, josta voi tilata genovalaisia tuotteita ulkomaillekin. Piazza Cavour 21R.

Trattoria delle Grazie
Trattoria delle Graziesta saa ehkä Genovan parasta minestronea eli genovalaista vihanneskeittoa. Sen kruunaa reilu nokare pestoa; kokeile myös gnoccheja tai mandillia pestolla. Hyvällä tuurilla pääsee syömään ulos keskiaikaisten kujien suojaan. Tännekin kannattaa varata pöytä tai päätyy jonottamaan ravintolan ulkopuolelle. Kahvia ei täältäkään saa. Via delle Grazie 48R.
Trattoria Ugo
Trattoria Ugon tunnelma ei ehkä ole Modo21:n ja Trattoria delle Grazien tasolla, mutta Ugo tarjoaa yhtä perinteistä genovalaista ruokaa kuin nekin. Pesto on erinomaista täälläkin! Kokeile myös pansotti alla salsa di noci -annosta eli yrteillä täytettyä pastaa pähkinäkastikkeella. Jos jälkiruokalistalla on crema-jäätelöä, tilaa sitä. Ugolla on nykyään myös take away -pisteitä, joista saa nopeasti esimerkiksi pienen pestopasta-annoksen viidellä eurolla. Via dei Giustiniani 86R.
Sà Pesta
Sà Pestasta voi ostaa ruoan mukaan tai syödä ravintolan puolella. Kokeile puu-uunissa kypsennettyä farinataa ja ravintolan jälkiruokia, jotka ovat ilahduttavan paikallisia: basilikapannacottaa, prescinsêua-juustoa sisältävää crostata-piirakkaa ja rommikakku sacripantinaa. Aukioloajat ovat olleet meille hieman mysteeri, ja kun paikka sitten on auki, ulos asti kiemurtelee pitkä jono. Huomio: palvelu on myös perinteisen genovalaista eli yrmeää – genovalaiset eivät Italiassa ole tunnetuimpia lämpimästä palveluasenteestaan. Via dei Giustiniani 16R.


Tiivistettynä siis: pesto, pesto, pesto! Basilikapesto on kotoisin Genovasta, ja sitä kannattaa syödä ravintolassa, jossa se on tuoretta. Jos ostat pestoa kaupasta, älä haksahda pitkän säilyvyysajan lasipurkkeihin vaan suosi muovirasiaa (meidän suosikkimme on Pastificio Novellan pesto). Suomen-tuliaisiksi oikeanlaista pestoa on toisin sanoen mahdoton viedä.
Lue blogista lisää: Ruokamatka Italiaan: Liguria lautasella eli ruokaa Italian Rivieralta
9. Genova lautasella: katuruokaa
Aina ei ole pakko istua alas ravintolaan nauttiakseen hyvästä ruoasta – ei varsinkaan Genovassa. Iso osa kaupungin ruokakulttuuria on katuruoka, jota tarjoavat ravintoloiden sijaan sciamaddat, rosticceriat, friggitoriat, panificiot ja pastificiot. Ja focacceriat: genovalainen focaccia on kaupungin katuruokien ykkönen. Keskustan parasta focacciaa saa Focaccia e Dintornista, Via di Canneto il Curto 54/56R. Jos heillä on juuri uunista tullutta juustotäytteistä focacciaa, osta mukaasi myös sitä.
Muita ohittamattomia paikallisuuksia ovat suolaiset kasvispiirakat eri täytteillä, farinata, panissa, polpettone, täytetyt kasvikset, erilaiset friteeraukset… Osta mukaan ja nauti!

Genovalaista lo street foodia parhaimmillaan ja monipuolisimmillaan saa Le Delizie dell’Amicosta. Erilaisten suolaisten kasvispiirakoiden lista on Genovassa pitkä: osta ja maista jokaista palanen, taivaallisia ovat esimerkiksi purjopiirakka (torta di porri), riisipiirakka (torta di riso) ja lehtimangoldi–juustopiirakka (torta di bietole e prescinsêua); syö heti tuoreeltaan. Kokeile myös pizzataa, genovalaista pizzaa – ja kaikkea muuta, mikä hyvältä näyttää. Liikkeessä on muutama istumapaikka, mutta eväät voi myös viedä mukanaan ja syödä vaikka San Lorenzon portailla, Piazza de Ferrarilla tai Porto Anticossa. Paikan hinnat ovat vuosien varrella nousseet, eikä se ole Genovan hintatasolla enää kovin edullinen. Via di Canneto il Lungo 31R.
Lue blogista lisää: Mitä syödä Genovassa – Pieni katuruokaopas
10. Matkaopas Genovaan
Genovasta tai edes Liguriasta ei ole taidettu suomeksi kirjoittaa matkaoppaita. Kaikille Genovaan ja Liguriaan matkustaville voin suositella brittiläisen toimittajan Rosie Whitehousen Liguria-opasta (Bradt Travel Guides). Minulla on oppaasta kolmas, täydennetty versio (2019). Opas on voittanut vuoden parhaan matkaoppaan palkinnon eikä suotta.
Toinen hyvä – mutta ei yhtä lämminhenkinen ja persoonallinen – matkaopas on Lonely Planetin Liguria-opas. Minulla on oppaan ensimmäinen italiankielinen painos vuodelta 2021. Italiaksi ja englanniksi asiantuntevaa tietoa löytyy tietysti myös netistä.

Whitehouse on matkaillut Liguriassa yli 30 vuoden ajan, ja hänen lämmin ja (britti)humoristinenkin äänensä kuuluu kautta oppaan. Hän toki listaa paitsi tärkeimmät nähtävyydet kertoo myös esimerkiksi hämmästyttävän asiantuntevasti Genovan historiasta ja paljastaa puolisonsa lempi-focaccerian ja lastensa rehelliset mielipiteet lapsille suunnatuista kohteista. Tietolaatikon Genovan jalkapallojoukkueista on kirjoittanut hänen poikansa.
Genova voi olla turistille vaikeammin lähestyttävä kohde kuin moni muu kaupunki Italiassa, koska se on monille niin vieras ja maailmankuulut nähtävyydet vähissä. Whitehousen sanoin ”Genoa is in a black hole as far as most tourists are concerned”. Itse en tiennyt siitä aikanaan oikeastaan mitään, en edes tarkempaa sijaintia kuin ööö varmaan Pohjois-Italia?
Mitkä ovat Genovan nähtävyydet? Onko siellä edes mitään nähtävää? Esimerkiksi Firenzessä ja Roomassa sitä voi vain kulkea turistivirran vietävänä ja nähdä näin ainakin ne ns. pakolliset nähtävyydet. Mutta Genovassa ei turisteja ihan virroiksi asti riitä, ja sitä voi jossain Via Garibaldilla kulkea ihan rauhassa miettien, olikohan tämä nyt siis se kuuluisa katu. Toisaalta tästä voi vain iloita: nähtävyydet näkee kosketusetäisyydeltä eikä turistien hellehattumeren takaa. Museoissa on aina niissä käydessäni ollut jopa omituisen väljää.



Pieni tietoisku kaupungin historiasta ja eri kohteiden merkityksestä herättää kiinnostusta ja antaa kontekstin. Tässä Whitehousen opas tulee apuun! Jokainenhan tunnistaa Colosseumin ja kuitenkin johkaantuu sinne ilman mainintaa matkaoppaassakin, mutta Genova kaipaa hieman kuratointia – myös siksi, ettei se ole kauttaaltaan vain kaunis. ”It takes time to get under the city’s skin and see beyond the ramshackle and the run-down”, kirjoittaa Whitehouse ja on oikeassa.
Minulla on kestänyt vuosia rakastua kaupunkiin. Puhun siis vuosista – ja rakastumisesta. Taitaa olla tavallista, että Genovaan ei rakastu ensisilmäyksellä: ”First impressions of Genoa are nearly always wrong”, kirjoittaa Whitehouse. Lonely Planet on italialaiseen tyyliin dramaattisempi: se toteaa, että toisin kuin useimmat kaupungit ennemmin tai myöhemmin, Genova ei paljasta salaisuuksiaan matkailijalle koskaan. Uskallan ehkä olla toista mieltä: Genova ei paljasta itseään heti, mutta palkitsee kyllä kärsivällisen.
Discover more from Kirja ja keittiö
Subscribe to get the latest posts sent to your email.



2 kommenttia
Leena Laurila
No olipa aika perusteellinen katsaus jo tämäkin – osa 1? – Genova-postaus, huhh, melkein tuli jo hiki lukiessa. Kuvasi ovat upeita!! Huomasin, että aika hyvin tuli koluttua Genovan monet kulmat ja lähitienootkin viikon matkallamme muutama vuosi sitten. Jopa tuo Pallavicinin puisto, jossa kävimme lähijunalla. Se olikin matkan jännin osuus. Totta puhut, jos pitää vihreästä edestä ja hieman kitschahtavasta vaikutelmasta. Ei se niin suurta vaikutusta tehnyt, mutta matka ja se että löydetiin paikka omin päin oli se saavutus. Minulla on hyvin samantapainen lähtökohta matkoille, kaunista ja hyvää ruokaa etsin, ruuhkia kammoan – mikä on tietenkin turistille aika ironista.
Kirja ja keittiö
Kiva, että jaksoit lukea! Toiseen osaan tulee sitten Ligurian muita kohteita. Ja kiitos kuvakehuista! Kuvista huomaa hyvin, että niitä on vuosien varrella otettu vaihtelevan tasoisilla kännykkäkameroilla, mutta kohteethan ovat kauniita ja Italiassa valoa riittää joskus liiaksikin. Haaveena olisi joskus hankkia kunnon kamera ja sen käyttötaidotkin vielä…
Ilahdun aina, kun joku on käynyt Genovassa – hienoa, että ehditte nähdä reissullanne paljon! Mutta tuo turistina olo ja turistin identiteetti on kyllä sellainen asia, joka minuakin aina vaivaa ja mietityttää, siinä on jotakin niin ristiriitaista. Merete Mazzarella on kirjoittanut siitä hyvin kirjassaan Varovainen matkailija ja Kari Enqvist Italia-kontekstissa Tulivuoren varjossa -teoksessaan.