• Makea leivonta,  Omat ruokasuosikkini,  Ruoka

    Pettämätön hillopiirakka

    Hillopiirakka tuo vaihtelua hedelmä- ja marjapiirakoihin ja syntyy nopeasti silloin, kun kaapissa on kaupan valmis murotaikina ja purkillinen hilloa odottamassa. Yhtä hyvin se valmistuu myös itse tehdystä taikinasta ja oman keittiön hilloista. Hillopiirakka crostata on italialainen klassikkoleivonnainen, joka ei petä koskaan – toisin kuin eräskin kirjailija ja hänen henkilöhahmonsa viimeisimmässä kirjapostauksessani. Siihen voi käyttää mitä tahansa hilloa tai paistonkestävää marmeladia. Ja jos mielessä on kaappien siivous (vaikkapa vielä ennen joulua), kukaan ei estä yhdistelemästä siihen eri hillopurkkien loppuja. Italiassa crostatassa voi olla täytteenä myös Nutellaa, ricottaa ja suklaata tai kreemiä (crema pasticcera), eivät huonoja nekään. Kaikki toimii!   Hilloja tulee usein hillottua kaapissa liiaksikin. Meiltä löytyi kaapista Signoren kesällä valmistamia…

  • Makea leivonta,  Ruoka

    Nutellakeksit sateisiin syysiltoihin

    Nutellakeksit ovat täydellistä nautiskeltavaa sateisiin syysiltoihin, kun istut sohvannurkassa lukemassa runoja höyryävä teemuki kädessä. Niinhän me kaikki näin syksyisin teemme, eikö? Ainakin ilman niitä runoja. Minulle oli aikanaan uusi tieto, että Nutella on italialaista. Tai oikeastaan minua hämmästytti se, että Kinder-munat ovat italialaisia! Nutella ja Kinderhän ovat samaa Ferrero-perhettä, jonka omistaja Michele Ferrero oli aikanaan Italian rikkain mies. Kinder-munien nimi on kuitenkin aina vienyt ajatukseni saksankielisiin maihin. Niin kuitenkin on, että Nutella ja Kinder ovat italialaisia, ja Italiassa myydään mitä erilaisempia Kinder-tuotteita, joita ei Suomessa onneksi (vielä!) ole. Katso vaikka tästä linkistä Ferreron omilta sivuilta mittava lista aamu- ja välipaloja, jotka yhtiön ”mission” mukaan tekevät lasten lisäksi onnellisiksi myös vanhemmat!…

  • Jälkiruoat ja muut makeat,  Makea leivonta,  Ruoka

    Renessanssiajan reseptitaidetta: zuccotto

    Vietin tänä vuonna ensimmäistä äitienpäivääni! Koska meidän Signorino ei ihan vielä osaa leipoa, ideoin ja toteutin äitienpäivän kakkuni tällä kertaa itse Signoren avustuksella. Halusin jotain naisia ja äitejä kunnioittavaa viime viikon renessanssisankarittarien hengessä. Tämä näyttävä jälkiruoka lo zuccotto fiorentino juontaa juurensa renessanssiajan Firenzeen ja yhteen sen voimanaisista. Zuccotton alkuperäinen nimi on ”Caterinan kypärä” (L’elmo di Caterina de’ Medici). Se valmistettiin alunperin pienen kypärän sisään ja nimettiin 1500-luvulla eläneen kuningatar Caterina (Katariina) de’ Medicin (1519–1589) mukaan. Katariina oli osa Medicien mahtisukua, joka vaikutti Firenzessä 1400-luvulta 1700-luvulle. Italian renessanssistahan ei voi puhua ilman Medicejä, jotka olivat merkittäviä taiteen suojelijoita ja tukijoita. Heillä oli valtava vaikutus aikansa italialaiseen taiteeseen, ja heidän mittaamattoman arvokas…

  • Ruoka,  Ruokakulttuuri

    Italialainen pääsiäinen pöydässämme

    Pääsiäinen on ehkä lempijuhlani vuodenkierrossa. Se on pitkä keväinen viikonloppu, johon ei liity velvoitteita ja paineita mutta sitäkin enemmän herkkuja. Italialaisetkin sen tietävät: Natale con i tuoi, Pasqua con chi vuoi, eli joulu vietetään sukulaisten kanssa, pääsiäinen sitten kenen kanssa tahtoo. Italialaiseen pääsiäiseen kuuluu piknik-kauden korkkaaminen, ja tänä vuonna se onnistuisi melkein meillä Suomessakin. Kuka uskaltaa kokeilla? Italialainen pääsiäinen ei tietenkään ole mitään ilman asiaankuuluvia ruokia. Tilasimme tänäkin vuonna pääsiäisen herkut hyvissä ajoin Italian herkut -kaupasta (ei ole kaupallinen linkki!). Pääsiäiseen kuuluvat tietenkin suklaamunat, ja Italiassa niillä on kokoa ja näköä! Italiassa ei pääsiäisenä käydä suklaamunajahtiin, eikä lapsen pään kokoisten munien piilottaminen röyhelöisine kääreineen oikein onnistuisikaan. Miksi turhaan viivyttää herkkujen…

  • Italia-vinkit,  Jälkiruoat ja muut makeat,  Juomat,  Ruoka,  Torino

    Kahvilla Torinossa: Bicèrin, kahvidrinkki särkyneelle sydämelle

    Kuuma kahvidrinkkivinkki kevään viimeisiin viileisiin päiviin! Kirjoitin viimeksi ahdistavista, klaustrofobisista Torinon hellepäivistä ja katkerasta avioerosta. Jotta Torinosta ei jäisi näin paha maku suuhun, kaivataan tähän väliin jotain suloisen makeaa ja kuumaa. Sellaista särkyneelle sydämellekin sopivaa suunkostuketta tarjoaa torinolainen kahvidrinkki bicèrin. Eräs ruokahistorioitsija piti sitä erikoisena, minusta se on vaan ihan erikoisen hyvä! Ennen kesän kylmiin kahvidrinkkeihin siirtymistä kannattaa vielä kokeilla tätä. Bicèrin tarkoittaa Piemonten murteella bicchierino eli pieni lasi. Tämä kahvidrinkki siis tarjoillaan aina lasista, mutta ainesosien keskinäiset suhteet vaihtelevat tekijänsä mukaan. Meillä kotikeittiön karvalakkiversio valmistettiin näin: Bicèrin (2 hengelle) Oikeaoppisesti bicèrin tarjoillaan jalallisesta lasista, mutta koska meillä ei ollut sopivan kokoista jalallista lasia (limoncello-lasi oli liian pieni, olutlasi liian…