Ruoka
-
Mannaa Roomasta: gnocchi alla romana
Mannaa masentavan marraskuun runtelemalle sielulle eli lohturuokaa Roomasta: gnocchi alla romana. Mannasuurimoista valmistettujen gnocchien päälle tulee voisulaa ja juustoa, ja uunista tulee ulos höyryävän kuuma herkkuvuoka. Nam! Ollaanpa kuitenkin rehellisiä. Italiasta tulee monia tajunnanräjäyttävän hyviä ruokia, mutta tämä ei minusta ole yksi niistä. Gnocchien maku on hyvin mieto, sanoisinko kauniisti vaatimaton. Harvemmin Italiassa, Keski- ja Etelä-Italiassa varsinkaan, käytetään ruoanlaitossa maitoa ja voita, mutta tästä ruoasta niitä löytyy. Voin, juuston ja suolan kanssa ei kannatakaan säästellä, muuten on tuloksena aika mauton ruoka, mannapuuroa uunivuoassa. Mieluummin kuitenkin mannaa kuin räntää taivaasta – kyllä tämä ihan hyvin sopii tähän kylmään marraskuun sunnuntaihin. Tai torstaihin: Italiassa gnocchit ovat kuin meidän hernekeittomme, torstairuokaa (hernekeiton…
-
Kotikulmien kurpitsapiirakka
Viime viikolla Keskipäivän aave johdatti ajatukseni aaveisiin ja Halloweeniin. Kun taas mietin Halloweenia ja ruokaa, ajatukseni alkavat tietenkin askarrella kurpitsassa. Iso kurpitsa on harmillisen hankalasti käsiteltävä raaka-aine (tosin veitset ja veriset irtokädetkin kuuluvat Halloweeniin?!) mutta onneksi myös ilahduttavan monipuolinen. Esimerkiksi kurpitsapiirakka voi olla niin makea kuin suolainenkin. Italialainen keittiö on käsittämättömän monipuolinen, kuten olen jo useasti maininnut. Tämänpäiväinen suolainen kurpitsapiirakka on esimerkki siitä: tätä yksilöä tavataan ainoastaan Genovan läntisissä osissa Sestri Ponentessa, Peglissä, Pràssa ja Voltrissa. Minä söin sitä ensimmäisen kerran Signoren kotikaupunginosan Voltrin pienessä yli satavuotiaassa leipomo Da ’Nestossa pienen vicolon kulmassa ja olin myyty. Piirakalla on outo nimi: farinata di zucca eli kurpitsa-farinata. Olen kirjoittanut genovalaisesta kikhernejauhoista tehdystä…
-
Lomasaaren linssikeitto
Linssikeitto tuntuu nykyään olevan yksi uusista arjen perusruoista: nopea, helppo ja vieläpä edullinen ruoka. Meilläkin arjen yhtenä luotettuna pikareseptinä on linssikeitto, johon tulee punaisia linssejä, tomaattimurskaa, kookosmaitoa ja currytahnaa. Se on lautasilla puolessa tunnissa ja maistuu kaikille. Linssit ovat käytetty raaka-aine myös Italiassa, etenkin Keski-Italian alueella. Sain viimeksi lukemastani Matkakirjeitä-kirjasta pakkomielteen pienestä Tyrrhenanmeren Ponzan saaresta. Kirjassa kuvattiin saaren vuosisataisia perinteitä, kallioita, luolia ja turkoosia vettä, joihin ihastuin. Aloin selvitellä, millaista ruokaa Ponzassa syödään ja törmäsin ponzalaiseen linssikeittoon. Ei ehkä tyypillisintä saaristolaisruokaa? Kun sitten etsin internetin syövereistä keiton ohjetta, törmäsin aina oikeastaan vain yhteen ja samaan reseptiin (esimerkiksi tällä ponzalaisella sivustolla), joten päätin kokeilla sitä. Keitto oli nopea valmistaa, aineosia on…
-
Surkean sienestäjän herkkutattirisotto
Meillä ihmisillä on kaikenlaisia harhaisia kuvitelmia itsestämme ja (unelma)elämästämme. Aina syksyn tullen kuvittelen kohta samoilevani sienimetsässä keräämässä satoa ihania pastoja, risottoja ja piirakoita varten. Ah, miten omavaraista ja tervehenkistä reippailua! Totuus on kuitenkin se, että näin ei tapahdu. Osittain laiskuudesta, osittain siksi, etten yksinkertaisesti tiedä, mistä lähteä liikkeelle. Pari vuotta sitten löysimme vahingossa hyvän, pienen sienipaikan, jossa kasvoi lähekkäin sekä kantarelleja että herkkutatteja, mutta seuraavana syksynä työkoneet olivat jyränneet paikan, ja sillä kasvoi vain asfaltti. Menetin taas toivoni ja motivaationi. Sieniretkeni menevät aina metsään, mutta ihan väärällä tavalla. Sienimetsään ajatukseni vei Italiassa ja Suomessa asuva Ella Kanninen, jonka uusimmasta kirjasta kirjoitin viimeksi. Monet asiat toki erottavat Suomea ja Italiaa, mutta…
-
Onnellisten omenakakku
Tämä omenakakku on yksi niistä italialaisista leivonnaisista, jotka eivät ensipuraisulla minua hurmaa, mutta joihin italialaiset ovat itse kovin kiintyneitä. Esimerkiksi hillopiirakankin päälle toivon kermavaahtoa, mitä Signore ei oikein ymmärrä. Olen kai liian tottunut amerikkalaistyyppisiin muffinseihin, juustokakkuihin ja muuhun ehkä vähän överiinkin, että vaatimattomammat leivonnaiset eivät oikein houkuttele. Minusta kostea ja kunnolla omenainen amerikkalainen apple pie on parasta, mitä omenoista voi leipoa. Siihenkin vielä kunnolla vaniljakastiketta tai -jäätelöä päälle, kiitos! Tämäntyyppinen pehmeä ja ilmava omenakakku, joka muistuttaa klassista italialaista ciambellone-kakkua (tai epäilyttävää aniskakkua), nautitaan Italiassa tyypillisesti aamu- tai välipalaksi. Kakun ei siis ole tarkoitus olla kahvipöydän kruunu tai aterian päättävä mehevän rasvainen ja makea jälkiruoka, kuten meillä Suomessa makeiden leivonnaisten ajatellaan olevan. Tämänkin…
-
Hukuttavan hyvää: jäätelökahvi affogato
Vieläkö on sen verran kesää jäljellä, että kehtaa kirjoittaa jäätelöstä? Toisaalta, kun kyseessä on kuumaan espressoon tehty jäätelökahvi, maistuu se kylmemmälläkin ilmalla. Italiassa kahvin ja jäätelön yhdistelmä tunnetaan nimellä affogato eli ”hukkunut”, ja se viittaa tietysti kahviin hukkuneeseen jäätelöpalloon. Eipä ole kovin positiivinen ote näin ihanaan jälkiruokaan, mutta minkäs teet. Kirjoitin Italian ja kahvin yhteisestä historiasta viime viikolla. Kahvihan saapui Euroopassa ensimmäisenä juuri Italian Venetsiaan vuonna 1615, ja sinne avattiin myös Euroopan ensimmäinen kahvila vuonna 1645. Tunnetuin italialainen kahvia sisältävä jälkiruoka on varmasti tiramisù. Affogato ei ehkä ole yhtä tunnettu, mutta mikä toisaalta voisi olla italialaisempaa kuin espresson ja gelaton yhdistelmä? Kun etsii affogato-reseptiä netistä, saattaa törmätä kaikenmaailman kermavaahtoihin, vaahtokarkkeihin ja makusiirappeihin. Ymmärrän…
