-
Parsakaalilisuke: Oppeja italialaisesta keittiöstä, osa 2
Oppeja italialaisesta keittiöstä: melkein mikä tahansa maistuu paremmalta oliiviöljyllä, valkosipulilla ja chilillä maustettuna. No, mikä tahansa ylipäätään maistuu oliiviöljyllä, valkosipulilla ja chilillä maustettuna. Siitä olkoon esimerkkinä päivän resepti, parsakaalilisuke broccoli strascinati, erittäin vapaasti suomennettuna ”pannutetut parsakaalit”. Olen kertonut blogissa useasti ennenkin, että ruoanlaitossa kompastuskiveni oli pitkään ruokien maustaminen. Ajattelin, että maustaminen tarkoittaa ”mausteeksi” nimettyjen asioiden käyttöä ja pähkäilin, minkä purkin ja pussin sisältö sopii mihinkin. Italialaiseen ruokaan paremmin tutustuttuani tajusin, että maustaminen ei ole jokin irrallinen ja pakon edessä suoritettava temppu vaan että raaka-aineet itsessään maustavat ruoan – jolloin ruokaa ei oikeastaan tarvitse edes ”maustaa”. Mikä helpotus! Moniin italialaisiin ruokiin tuo makua soffritto, joka on sekin ollut tärkeä oivallus keittiössä…
-
Saila Susiluoto: Kehrä – Välitilan värttinä
Runoilija Saila Susiluodon Kehrä on paikoin proosarunoa lähestyvä matkakirja matkoista eri ajoissa ja (mielen)tiloissa. Kirjailija on matkustanut Italiaan kirjoittamaan, mutta työn alla olevaa tekstiä akuutimpiakin asioita pulpahtelee mieleen: pohdintoja maailman tilasta, kirjoittamisesta, perhesuhteista, menneestä maailmasta ja menetetyistä läheisistä, matkustamisen ja nykyisen elämäntapamme oikeutuksesta. Tällä teoksella on kiinnostava nimi, monimerkityksinen ja runollinen – sellainen itse teoskin on. Tuntuu, että kehrän pitäisi sytyttää aivoissa useampikin lamppu, mutta käykö niin? Kielitoimiston sanakirja määrittelee kehrän näin: ”1. vars. rukissa lankaa muodostava värttinäosa. 2. tekn. pyörivä kiekko, rulla tms. eril. koneissa. 3. kuv. Auringon, kuun kehrä kiekko. Päivän kultainen kehrä.” Lankoja tämäkin Kehrä kutoo, välillä auringon, välillä kuun valossa. Kehrässä kirjailija – vähemmän ja ehkä erityisesti enemmän Susiluoto itse –…
-
Syksyn 2025 uutuuskirjat: 13 poimintaa
(Kirja)syksy on tuloillaan! Perinteiseen tapaan kävin kustantamoiden katalogeista läpi uutuuskirjat Italia mielessäni. Millaisia siis ovat syksyn 2025 uutuuskirjat: mitä italialaista tai Italiaa käsittelevää kirjallisuutta nyt syksyllä julkaistaan? Tuttuun tapaan jaottelin uutuuskirjat taas kahteen kategoriaan, kauno- ja tietokirjallisuuteen ja tällä kertaa myös sarjakuvaan. Löysin monta uutuutta, jotka menevät omalle lukulistalleni. Syksyn 2025 uutuuskirjat: kaunokirjallisuus Harriet Constable: Viulisti Viulisti (The Instrumentalist) on englantilaisen toimittaja–elokuvantekijän Harriet Constablen esikoisromaani. Se sijoittuu 1700-luvun alun Venetsiaan, jossa orpokodissa asuva, musiikillisesti lahjakas kahdeksanvuotias Anna Maria della Pietà haluaa kehittyä Venetsian parhaaksi viulistiksi. Hän saa opettajakseen maailmankuulun ja arvaamattoman maestron, ja kohta Anna Maria alkaakin vaarallisesti olla opettajaansa taitavampi. Viulisti ilmestyy marraskuussa Leena Ojalatvan kääntämänä. Kuulostaa kiinnostavalta, ja mietin,…
-
Italian Riviera: Ligurian parhaat löydöt junan kyydissä
Tervetuloa Liguriaan! Matka jatkuu nyt Ligurian pääkaupungista Genovasta rannikolle. Genovan ympärillä levittäytyy Italian Riviera, joka jatkuu Ranskan Rivieralta Toscanan rannikolle saakka. Olen kolunnut rannikon kohteita vuosien varrella lännestä itään ja idästä länteen – aina junan kyydissä. Näkymät junasta houkuttelevat pysähtymään melkeinpä mille tahansa asemalle: värikkäät taloryppäät, vehreät vuoret, hiekkaiset tai kallioiset rannat, turkoosi meri. Välillä juna kulkee niin lähellä merta, että junassa istuja voi ihailla rantalomailijoiden uikkarikuoseja. Postaus on päivitys kolmen vuoden takaiselle artikkelille 6 x Genovan nähtävyydet + Italian Rivieran parhaat ja jatkoa artikkelille Genova x 10: Matkaopas kujien, kukkuloiden ja meren kaupunkiin. Liguria on vuorta ja merta Liguria on yksi Italian 20 hallinnollisesta alueesta (regione). Se on muodoltaan…
-
Genova x 10: Matkaopas kujien, kukkuloiden ja meren kaupunkiin
Genova: vehreitä vuorinäkymiä, värikkäitä taloja, keskiaikainen kaupunki ja turkoosina kimmeltävä Ligurianmeri. Genova on vastakohtien kaupunki, joka avaa salaisuutensa vähitellen. Se on minulle tutuin ja rakkain paikka Italiassa: matkustan Suomesta kaupunkiin vuosittain, koska olen sattumoisin naimisissa erään genovalaisen kanssa. Joka kerta Genova paljastaa minulle jotakin uutta. Kirjoitin Genovasta ja sitä ympäröivästä Ligurian alueesta kolme vuotta sitten blogiin laajan matkajutun 6 x Genovan nähtävyydet + Italian Rivieran parhaat. Juttu oli pitkä kuin Italian kesä ja kaipaa jo hieman päivitystä, joten nyt julkaisen päivitetyt jutut kahdessa osassa. Tämän Genova-postauksen jälkeen on siis luvassa vielä päivitetty Liguria-postaus. Lue blogista myös Ruokamatka Italiaan: Liguria lautasella eli ruokaa Italian Rivieralta. Ensin pieni alustus omille matkavinkeilleni: Minulle…
-
Kun munakoisovuoka muuttui kakuksi
Munakoisokakku? Miten tätäkin ilmestystä nyt nimittäisi? Jonkinlainen munakoisovuoka on kyseessä, vähän kuin klassinen munakoisovuoka parmigiana di melanzane pyöreässä ja ilman uunia valmistuvassa muodossa vain. Reseptin alkuperäinen nimi on zuccotto di melanzane; zuccotto on kupolimainen firenzeläinen jälkiruoka, joka sekin löytyy blogista: Renessanssiajan reseptitaidetta: zuccotto. Kakkumainen munakoisovuoka on saanut ehkä muotonsa Firenzestä mutta raaka-aineensa Sisiliasta. Erityisesti Sisiliasta mutta hieman myös Firenzestä kirjoitti Jari Järvelä matkakirjoissaan Mozzarellakuu ja Sisarperhonen. Mozzarellakuussa Järvelä osallistuu kokkauskurssille Palermossa ja saa oppia munakoison lisäksi monen muunkin nykyään Sisilialle tyypillisen ruoka-aineen alkuperästä: ”Arabit olivat tuoneet muassaan Sisiliaan ja koko Italiaan muun muassa appelsiinin, sitruunan, johanneksenleipäpuun, munakoison, kesäkurpitsan, mantelin, pistaasin, jasmiinin sekä lukuisat jäiset herkut jäätelöstä granitaan ja semifreddoon.” Järvelä…
