-
Grillatut munakoisot suoraan paratiisista
Danten juhannusgrilli on vielä kuumana, joten hyödynnetäänpä jälkilämpö vielä kokkailuun. Ihmislihan sijaan käristellään kuitenkin mieluummin jotain muuta: kasviksista lihaisinta eli munakoisoa. Helvetin lieskojen seasta nämä grillatut munakoisot vievät makuhermot suoraan paratiisiin! Munakoiso on mielestäni harmillisen väärin ymmärretty kasvis ainakin täällä meillä Suomessa. Sitä ei oikein edes näe missään. Monelle on ehkä jäänyt mieleen munakoisojen ”itkettäminen” ja ajatus siitä, että niiden valmistaminen olisi vaivalloista eikä edes vaivan arvoista, sillä eihän munakoiso juuri edes maistu miltään. Väärin! Ja oikein! Munakoisojen valmistaminen ei ole missään nimessä vaikeaa, mutta totta on, että niitä saa maustaa reippaasti. Huokoinen rakenne suorastaan imee itseensä makuja ja hyvää öljyä. Lempiruokiani munakoisosta ovat parmigiana di melanzane (etenkin, kun munakoisot…
-
Limoncello: kun elämä antaa sitruunoita
When life gives you lemons, make limoncello. Vaan jos elämä ei annakaan sitruunoita, joudut matkustamaan sen perässä Italiaan! Harmi. Oikeaa limoncelloa etsivän kannattaa suunnata Napolinlahdelle tai Amalfin rannikolle, esimerkiksi Axel Munthen maisemiin Caprille, jossa tosin saa pulittaa pullostaan pöyristyttävän hinnan. Turistina tuolla alueella ei voi olla törmäämättä sitruunoihin kaikkialla ja joka muodossa. Matkamuistomyymälät maistattavat ilmaista limoncelloa turisteilla aivan surutta – minullekin sitä tuputettiin, kun olin raskaana. Pullojuoma ei kuitenkaan pääse lähellekään aidon, itse tehdyn limoncellon makua. En itse ole koskaan päässyt Suomessa Alkosta saatavan limoncellon makuun (ikään kuin se nyt olisi jokin ongelma), mutta Signoren itse valmistamaan juomaan sitten ihastuinkin. Limoncello on todella helppo valmistaa kotonakin: tarvitset vain luomusitruunoita, sokeria…
-
Mitä syödä parsan kanssa? Kokeile sahramirisottoa!
Parsa-aika on koittanut ja mitäs nyt? En ole mikään fanaattinen parsafani, mutta onhan sitä ihan kiva pari kertaa keväässä syödä. Joka kerta tunnun tosin olevan saman ongelman ääressä: mitä syödä parsan kanssa? Käännän tässäkin asiassa katseeni luonnollisesti Italiaan ja viime postauksen hengessä Lombardian maakuntaan. Se tarjoaa meille kultaisen keltaista herkkua, joka muodostaa parsan kanssa paitsi maukkaan myös ihanan keväisen ja hienostuneen kelta-vihreän makuparin. Liikuimme viime viikolla Pietron ja Brunon kanssa Lombardiassa Milanon metropolissa ja yksinäisillä vuorilla jossakin Piemonten ja Aostanlaakson tuntumassa. Kirjasta jäi mieleen se, että miehet joivat hämmästyttävät määrät viiniä siihen nähden, että kiipeilivät sitten ketterästi vuorilla. Ja no, sattuihan niitä onnettomuuksiakin. Ne tosin eivät johtuneet päälle vyöryvästä humalasta…
-
Kahvilla Torinossa: Bicèrin, kahvidrinkki särkyneelle sydämelle
Kuuma kahvidrinkkivinkki kevään viimeisiin viileisiin päiviin! Kirjoitin viimeksi ahdistavista, klaustrofobisista Torinon hellepäivistä ja katkerasta avioerosta. Jotta Torinosta ei jäisi näin paha maku suuhun, kaivataan tähän väliin jotain suloisen makeaa ja kuumaa. Sellaista särkyneelle sydämellekin sopivaa suunkostuketta tarjoaa torinolainen kahvidrinkki bicèrin. Eräs ruokahistorioitsija piti sitä erikoisena, minusta se on vaan ihan erikoisen hyvä! Ennen kesän kylmiin kahvidrinkkeihin siirtymistä kannattaa vielä kokeilla tätä. Bicèrin tarkoittaa Piemonten murteella bicchierino eli pieni lasi. Tämä kahvidrinkki siis tarjoillaan aina lasista, mutta ainesosien keskinäiset suhteet vaihtelevat tekijänsä mukaan. Meillä kotikeittiön karvalakkiversio valmistettiin näin: Bicèrin (2 hengelle) Bicèrin on kyllä siinä mielessä erikoisempi kahvidrinkki, että Italiassa sellaisia harvemmin harrastetaan. Torino on kuitenkin poikkeuksellisen rikas kahvilakaupunki Italiassa. Useinhan…
