-
Anatomioita – Antonella Aneddan runoja
Antonella Aneddan Anatomioita (Kustannusliike Parkko, 2022) on suomentaja Hannimari Heinon valikoima ja kääntämä kokoelma sardinialaistaustaisen Antonella Aneddan runoja. Kokoelman runot yli kolmenkymmenen vuoden ajalta puhuttelevat vähäeleisyydellään. Vaihteeksi runoja! Niitä ei italiasta suomeksi turhan paljon käännetä. Ja kun käännetään, suomentaja Hannimari Heinon nimi on takuu laadusta. Jälleen jäin ihmettelemään hänen osaamistaan tämän runokokoelman äärellä. Antonella Aneddan runot ovat minulle Heinon suomentamina entuudestaan tuttuja Miten paljon teistä täältä näkyy – Italialaista nykyrunoutta -kokoelmasta. Kokoelmasta jäivät parhaiten mieleen juuri Aneddan runot, joten niihin oli hyvä syventyä nyt tarkemminkin. Taustalla Sardinia Antonella Anedda on Roomassa asuva, sardinialaistaustainen runoilija, yksi keskeisiä italialaisia nykyrunoilijoita. Hän on kirjoittanut myös esseitä ja tehnyt käännöksiä, ja hänen teoksensa ovat…
-
Claudio Magris: Toinen meri – Kuka asettaa vapauden rajat?
Mitä vapaus tarkoittaa? Onko elämä yhteiskunnan ulkopuolella mahdollista? Claudio Magrisin Toinen meri (Un altro mare 1991, suom. Hannimari Heino, Impromptu Kustannus 2020) on kuohuvaan Eurooppaan sijoittuva aateromaani. Kuohuista nousevia monia teemoja yhdistää paikan ja rajojen hakeminen, kun yksilöt ja yhteiskunnat etsivät rajojen takaa uutta elintilaa. Kirja saatu kustantajalta – kiitos! Toinen meri on italialaista kaunokirjallisuutta julkaisevan Impromptu Kustannuksen tämän syksyn uutuus, ja sen on taidokkaasti suomentanut monesta yhteydestä tuttu Hannimari Heino. Uutuusromaanista ei kuitenkaan ole kyse, sillä Toinen meri ilmestyi italiaksi jo kolmisenkymmentä vuotta sitten. Aiemmin Claudio Magrisilta on suomennettu kolme teosta. Olen aiemmin sivunnut Magrista Kahvilaesseitä-postauksessa, jossa kerroin Magrisin kantakahvilasta Triestessä. Magris on epäilemättä kuuluisimpia triesteläisiä, ja olisikohan tämäkin…
-
Hannimari Heino ja Kristiina Wallin: Matkakirjeitä – Minne oikein olemme matkalla?
Matkakirjeitä kysyy aina ajankohtaisia kysymyksiä matkustamisesta. Miksi matkustamme? Mitä matkoilta haemme ja – ennen kaikkea – löydämme? Matkakirjeitä (Atena 2020) on kahden runoilijan, Hannimari Heinon ja Kristiina Wallinin, matkakirjeenvaihto. Kirjoittajat matkustavat Suomessa, Euroopassa ja mielessään ja tekevät matkan varrelta osuvia huomioita. Kirjeenvaihdosta syntyy kaunista ja universaalia pohdintaa matkustamisen merkityksestä kulttuurille ja ihmismielelle. Matkakirjeitä on tämän syksyn uutuuskirjoja. Hannimari Heino on minulle jo monesta yhteydestä tuttu runoilija ja italian kääntäjä, Kristiina Wallin uudempi nimi. Aiemmin Heino ja Wallin ovat kirjoittaneet 7yhdessä Puutarhakirjeitä. ”Kasvun ja lakastumisen” vaiheissa eletään nyt jo lakastumisen aikaa, joten Puutarhakirjeitä sopisi hyvin syyslukulistalle. Tämä Matkakirjeitä oli ainakin aivan ihastuttava lukukokemus! Aina matkalla jonnekin Matkakirjeitä matkaa Heinon ja Wallinin…
-
Syksyn 2020 uutuuskirjat: 5 + 3 poimintaa
Kävin kustantamoiden katalogeista läpi syksyn 2020 uutuuskirjat Italia mielessäni. Mitä italialaista tai Italiaa käsittelevää kirjallisuutta nyt syksyllä julkaistaan? Kevään 2020 uutuuskirjoista totesin alkuvuodesta, että Italia-aiheista kirjallisuutta on keväällä tulossa harmillisen vähän. Kaiken kaikkiaan kuitenkin viisi kiinnostavaa teosta löytyi, ja tämä kirjasyksy on Italian osalta vielä parempi: poimin listalleni kahdeksan kiinnostavaa uutuuskirjaa. Antiikin Rooman ystäviä hemmotellaan jopa kolmella uutuudella, jotka kokosin erikseen omaan listaansa. Syksyn 2020 uutuuskirjat Elena Ferrante: Aikuisten valheellinen elämä Kustantaja WSOY kuvaa Aikuisten valheellista elämää ”kirjamaailman odotetuimmaksi uutuudeksi”, ja uskon, että monille Ferrante-faneille se sitä onkin. Teos on Ferranten uusin romaani, joka ilmestyi Italiassa nimellä La vita bugiarda degli adulti viime vuoden lopulla, ja nyt se ilmestyy lokakuussa…
-
Miten paljon teistä täältä näkyy – Italialaista nykyrunoutta
Rakastan syksyä ja seuraavaa mielikuvaa: istun kodin lämpimässä sateen ropistessa ikkunaan, juon teetä viltin alla villasukat jalassa ja teen jotain henkevää. Luen vaikkapa runoja. Miten paljon teistä täältä näkyy – Italialaista nykyrunoutta 1960–2000 (Nihil Interit 2006, toim. Hannimari Heino) on kokoelmateos, joka esittelee 14 italialaisen runoilijan tuotantoa 1960-luvulta 2000-luvulle. Teos sisältää runojen lisäksi lyhyen katsauksen italialaiseen sodanjälkeiseen runouteen ja kunkin kirjailijan ja heidän runoutensa esittelyt sekä runojen selitysosuuden. Runot ovat suomentaneet Hannimari Heino, Martti Berger, Anu Rinkinen ja Elina Suolahti. Kuten olen jo aiemminkin maininnut, en ole ihan täysin sinut runouden kanssa. Yritin joskus opiskeluvuosina kovasti olla runotyttö, mutta kun en vaan ole. Tuntuu, että runoutta pitäisi niin kovasti…
-
Tuo minulle auringonkukka – Eugenio Montalen valitut runot
Italiassa vietettiin eilen kesän riehakkainta juhlaa, Ferragostoa. Meillä sen sijaat illat alkavat jo hämärtyä ja viiletä. Loppukesään auringonkukkien aikaan tunnelmoitavaksi sopii täydellisesti runokokoelma Tuo minulle auringonkukka. Tuo minulle auringonkukka – Portami il girasole (2018) on kokoelma Eugenio Montalen runoja, jotka on valikoinut ja suomentanut Hannimari Heino. Kokoelma sisältää runoja seitsemästä eri Montalen teoksesta vuosilta 1918–1980 ja lisäksi Heinon alkusanat ja huomautuksia runoihin sekä tietoa Montalen elämänvaiheista. Kokoelmassa on ainutlaatuisen hieno ratkaisu: runot ovat aukeamalla rinnakkain italiaksi ja suomeksi. Tuo minulle auringonkukka on kustantamo Parkon ensimmäinen teos. Olimme vuosi sitten elokuussa Signoren kanssa Talvipuutarhassa teoksen julkistamistilaisuudessa. Tilaisuus oli ihana! Siellä suomentaja Hannimari Heino keskusteli Montalesta kustantaja Tommi Parkon kanssa, minkä jälkeen…