-
Viola Ardone: Lasten juna – Kohti parempaa elämää?
Sotaa ja vaikeita oloja pakenevat lapset on tänäkin päivänä surullisen ajankohtainen aihe. Se oli sitä myös toisen maailmansodan jälkeisessä Italiassa. Napolilaisen Viola Ardonen Lasten juna (Il treno dei bambini, Aula & Co 2022, suom. Laura Lahdensuu) on koskettava tarina sodanjälkeisen Italian kahtiajakautuneisuudesta ja perheiden erilaisista mahdollisuuksista tarjota lapsille hyvä elämä. Kirjan päähenkilö on 7-vuotias Amerigo, joka lähetetään muiden lasten mukana köyhästä etelästä Pohjois-Italiaan elämään parempaa elämää. Mistä oikea koti lopulta löytyy? Lasten juna on yksi tämän kevään uutuuskirjoista ja minulle niistä yksi odotetuimmista. Italiasta käännetty kaunokirjallisuus on aina juhlan paikka! Ja kuten toinen kevään käännösromaaniuutuus, Kielletty päiväkirja (joka tosin itse asiassa olikin vain uusintapainos), Lasten juna oli vieläpä erityisen hieno…
-
Terveellisemmät ranskikset (kikherneestä!) ja valkosipulimajoneesi
Tänään on pakko tehdä blogissa pieni syrjähyppy Italiasta Ranskaan. Mutta ei hätää, aion silti palata sivupolultani takaisin Italiaan, sillä sieltä tämänpäiväinen resepti, terveellisemmät ranskikset (?!) todellisuudessa on kotoisin. Aina ruokakulttuurien rajat eivät kuitenkaan kulje valtion rajoja pitkin, mistä Italiasta Ranskaan ulottuva Rivieran rannikko on kiinnostava esimerkki. Katuruokaa ja aperitiiveja Italiassa on loistava aperitiivi- ja katuruokakulttuuri. Vaikka maa on ehkä (vähän kliseisestikin) tunnetumpi tuntikausia kestävistä lukuisten ruokalajien sukuillallisista, italialaisesta ruokakulttuurista löytyy ratkaisunsa myös nopeaan ruokailuun tai pieneen suolaisen nälkään. Molempiin liittyy usein friteeraus – sekin ehkä harvemmin italialaiseen ruokaan yhdistetty ruoanvalmistustapa. Jokaisella Italian alueella on omat katuruokaklassikkonsa, ja aperitiivikulttuuri on voimissaan etenkin Pohjois-Italiassa. Genovalaisesta katuruoasta olen kirjoittanut kokonaisen postauksen, Mitä syödä…
-
Vaihtuvia maisemia – 100 ideaa maata pitkin matkailuun
Kati Kelolan Vaihtuvia maisemia – 100 ideaa maata pitkin matkailuun (Gummerus 2021) on opas kestävään Euroopan-matkailuun, jossa suositaan lentämisen sijaan muita kulkutapoja. Kirjassa on runsaasti vinkkejä kaupunki-, kulttuuri- ja luontomatkailuun ja tietoa erilaisista junareiteistä. Kulkutavat kattavat myös autoilun, bussit ja laivat sekä melonnan, patikoinnin ja pyöräilyn. Tämä kirja on odottanut blogihetkeään pitkään. Luin sen viime keväänä tuoreeltaan, mutta keskellä pahinta pandemiaa tuntui tyhmältä kirjoittaa matkustamisesta. Aina kun olen ollut aikeissa julkaista postauksen, matkustusrajoituksia on kiristetty ja olen jäänyt odottamaan parempaa hetkeä. Tänä talvena, kun matkustaminen alkoi vihdoin näyttää helpommalta, Euroopassa alkoi sota. Omat matkahaaveet alkoivat tuntua irvokkailta ja turhanpäiväisiltä ja tulevaisuus entistäkin epävarmemmalta. (Kirjassa on muuten myös muutama…
-
Pääsiäisen suolainen piirakka torta pasqualina (ei nimi piirakkaa pahenna!)
Torta pasqualina, pasqualina-piirakka eli pääsiäisen suolainen piirakka ei ehkä suomalaisen korvaan kuulosta kovin herkulliselta. Hilpeyttä on joskus herättänyt myös itse pääsiäinen, Pasqua. (Sitten on vielä erikseen napolilainen kahvimerkki Paskà, mutta se ei sinänsä nyt liity tämän päivän teemaan eli pääsiäiseen.) Torta pasqualina on yksi lukuisista genovalaisista suolaisista piirakoista, joita rakastan. La torta pasqualina fra tutte le torte è la regina: pasqualina-piirakka on kaikkien piirakoiden kuningatar. Olen tästä toisaalta vähän eri mieltä, sillä en niin hirveästi välitä kananmunista. Ja ne ovat tässä piirakassa suuressa osassa, pääsiäisen suolainen piirakka kun on kyseessä. Piirakkaa tosin valmistetaan myös pääsiäisen ulkopuolella ilman munia nimellä torta di bietole (tai murteella turta de gee) eli yksinkertaisesti lehtimangoldipiirakka.…
-
Dino Buzzati: Noiduttu takki ja muita kertomuksia – Noidutun hyviä novelleja
Dino Buzzatin Noiduttu takki ja muita kertomuksia (suom. Leena Rantanen, Basam Books 2020) on 24 novellin kokoelma. Novelleissa arkeen sekoittuu fantasiaa ja surrealistisuutta, joka ilahduttaa ja koskettaa. Teemat ovat suuria mutta ihmiset tavallisen pieniä. Maaliskuun loppuun asti on jo päästy, ja nyt vasta on vuorossa vuoden ensimmäinen mieskirjailija. Stefanian, Natalian, Cristinan, Anildan ja Alban jälkeen tässä tulee Dino! Ja tosiaan, koska en halua palata dinosaurusten aikaan, nostan mielelläni esiin naiskirjailijoita. Italiasta suomennettuja naiskirjailijoita on onneksi nykyään yhä enemmän. Tai no, ihan vain kirjailijoita, ilman nais-etuliitettäkin. Suomeksi meidän ei onneksi tarvitse valita kirjailijaamme, kun Italiassa he ovat sukupuolen mukaan joko scrittrice (fem.) tai scrittore (mask.). Virkistävän vinksahtanutta Noiduttu takki ja muita…
-
Juhlakauden juustokakku ricottasta
Italiassa on saatu karnevaalijuhlinnat tältä vuodelta päätökseen, mutta lukuisat karnevaaliherkut ovat vielä mielessä. Harmi kyllä useimmat karnevaaliin liittyvät ruoat ovat rasvassa paistettuja ja sokerissa kieriteltyjä leivonnaisia, joista en itse liiemmin välitä. Onneksi joukkoon mahtuu myös yksi todellinen herkku: napolilainen migliaccio, juustokakku ricottasta. Kun tuskailin kaikkien friteerattujen sokerileipomusten kanssa karnevaaliaikaan pari vuotta sitten, leivontalistalle päätyi toscanalainen aniskakku berlingozzo. Se oli ihan ok, vaikka anis onkin mausteena minulle vieraampi enkä juuri välitä kuivakakuistakaan. Jotain uutta piti siis tänä vuonna päästä kokeilemaan ja maistamaan karnevaaliaikaan, ja juustokakku ricottasta oli tähän kohtaan täysosuma! Se on uunissa paistettava, mehevä ja sitruksinen – virkistävä poikkeus italialaisten karnevaalileivonnaisten joukossa, mutta ei toki kevyt sekään. Eihän pääsiäistä edeltävään…
