-
Alba de Céspedes: Kielletty päiväkirja – Perheenäidin tunnustukset
Joskus kirjamaailmassa tulee eteen täysosuma, ja nyt kävi niin. Kielletty päiväkirja on parasta, mitä olen lukenut aikoihin! Roomalaisen perheenäidin tunnustukset 1950-luvulta osuivat suoraan tämän 2020-luvun espoolaisen perheenäidin sydämeen ja mieleen. Alba de Céspedesin romaani Kielletty päiväkirja (Quaderno Proibito 1952, suom. Anna Louhivuori, Otava 1956/2022) on perheenäiti Valerian päiväkirja. 1950-luvun Roomassa elävä Valeria huolehtii kodista, kahdesta lapsestaan ja aviomiehestään ja käy töissä. Kun hän alkaa hetken mielijohteesta pitää päiväkirjaa, aiemmin näkymättömistä asioista tulee niin näkyviä, ettei Valeria enää pysty sulkemaan silmiään ja sydäntään siltä, mitä hän oikeasti elämässään haluaisi tehdä ja millainen olla. Takakansitekstin kuvaus ”häkellyttävän ajankohtainen” pitää häkellyttävän hyvin paikkansa. Kielletty päiväkirja on suomennettu jo vuonna 1956, mutta Otava…
-
Pinsa, roomalainen pizzahko
Apua, pizza on aina vähän jännä aihe. Voisi luulla, että kun kirjoittaa blogia italialaisesta ruoasta, tulisi useinkin kirjoitettua pizzasta. Mutta ei. Olen kirjoittanut siitä kolmen vuoden aikana vain kerran aiemmin ja silloin totesin, että Suomessa on nykyään huippuhyviä pizza-asiantuntijoita ja täältä saa hyvää sekä roomalaista että napolilaista pizzaa. Mitäpä uutta sanottavaa minulla siis voisi olla pizzasta? Samaa voisin todeta taas, mutta tuodaan kuitenkin pöytään vielä yksi juttu, josta ei löydy suomeksi Googlesta oikein mitään: pinsa. Se ei tosin ole pizzaa, mutta jonkinlainen pizzamainen pizzahko kuitenkin. Ja mikä se pinsa sitten on? Juutuin pitkiin keskusteluihin Signoren ja Googlen kanssa. Pinsa on siis eräänlainen pizzantapainen asia Roomasta, pinsa romana. Joku muukin…
Saatat myös pitää
Parempaa kuin sähköuunissa? Napolilainen pizza paistinpannulla
-
Anilda Ibrahimi: Punainen morsian – Satumainen sukusaaga
Anilda Ibrahimin Punainen morsian (Rosso come una sposa 2008, suom. Helinä Kangas, Tammi 2010) on kuvaus eri sukupolvien naisista 1900-luvun Albaniassa. Isoäiti Saba elää perinteiden ja uskomusten hallitsemaa elämää ennen ja jälkeen kommunismin tulon, kun taas muutama vuosikymmen myöhemmin hänen lapsenlapsensa Dora pyristelee kohti vapautta diktatuurissa. Naisten lähipiiri on täynnä värikkäitä tarinoita ja ihmiskohtaloita. Anilda Ibrahimi on albanialaissyntyinen kirjailija, joka asuu Roomassa. Hän on kirjoittanut romaaninsa italiaksi; aiemmin olen lukenut häneltä romaanin Ajan riekaleita, josta pidin kovasti. Se oli tarina rakkaudesta ja sodasta, rakkaudesta sodassa ja sodasta rakkaudessa. Ibrahimin upea, omalaatuinen tyyli näkyy molemmissa romaaneissa. Molemmat myös valottavat Albanian historiaa, ja kuten Ibrahimilla itsellään, on molemmilla romaaneilla yhteytensä myös Italiaan.…
-
Italian isoäidin piirakka eli sitruunainen pinjansiemenpiiras
Viimeksi oli pappa tomaatissa, ja nyt on vuorossa isoäidin piirakka. Suomessa tunnetaan mamman marjapiiras, ja Italiassa isoäidin piirakka puolestaan sisältää sitruunaista kreemiä ja pinjansiemeniä. Maassa mummotkin leipovat maan tavalla, mutta yhtä hyviä leipureita he ovat tietenkin aina! Isovanhemmat olivat isossa roolissa viimeviikkoisessa Kuka sinä olet, Clarice? -romaanissa. He olivat osa kirjan mysteerin ratkaisua ja muutenkin kirjan päähenkilölle Sofialle läheisiä ja aina tukena vastoinkäymisissä. Vaikeina hetkinä Sofia myös pakeni Rooman historialliseen Caffè Greco -kahvilaan nauttimaan kaakaota ja leivonnaisia. Ja kappas vaan, mitä kahvilan menusta löytyy: isoäidin piirakka eli torta della nonna. Caffè Greco on Rooman vanhin ja Italian toisiksi vanhin kahvila (vanhin löytyy Venetsiasta; siitä olen kirjoittanut tässä kahvilapostauksessa). Se sijaitsee…
-
Cristina Caboni: Kuka sinä olet, Clarice? Kätketyn kirjeen salaisuus
Cristina Cabonin Kuka sinä olet, Clarice? Kätketyn kirjeen salaisuus (La rilegatrice di storie perdute 2017, suom. Osmo Korhonen, Impromptu Kustannus 2020) yhdistää historiallisen romaanin, salapoliisitarinan, kirjamaailman ja Rooma-romantiikan aineksia kunnon romanttiseksi viihdekirjaksi. Se on kivan kevyttä kirjakarkkia kirjamaailmasta kirjojen ystäville. Valittelin aiemmin, miten tylsää luettavaa olin valinnut itselleni joululomaksi. Umpitylsän ja huonosti kirjoitetun tiiliskiviromaanin lisäksi lomalaukusta löytyi kuitenkin myös tämä Kuka sinä olet, Clarice? Vaikka vähän vastustelin sen hieman viihteellis-romanttishenkistä hömpähtävyyttä (onpa minusta tullut valikoiva ja valittava lukija!), se kyllä imaisi minut alun jälkeen niin mukaansa, että huomasin lopulta lukeneeni lähes koko kirjan yhden päivän aikana. Alkuvuoden kirjeteema jatkuu tässäkin romaanissa. Attenzione: sisältää juonipaljastuksia! Kirjakarkkia Kirja- ja kirjemaailman mysteerejä:…
-
Toscanalainen tomaattikeitto eli pappa tomaatissa (ja muitakin sukulaisia)
Mitä tekee pappa tomaatissa, ihmettelin, kun kuulin ensimmäistä kertaa pappa al pomodorosta. Mitä pappa-paralle on tapahtunut! Vaan ei hätää: pappa al pomodoro on toscanalainen tomaattikeitto, joka on peräti vegaaninen eli siis myös pappaystävällinen. Eikä pappa tietenkään tässä tarkoita isoisää, joka on italiaksi nonno. Pappa merkitsee suomeksi kauniisti sanottuna ’mössöä’, jota tämä tomaattikeitto ehkä olemukseltaan keittoa enemmän muistuttaakin. Italiaksi voidaan myös sanoa fare la pappa, ”tehdä mössö” eli ’syödä’. Ilmaisu on leikillinen, ja sitä käytetään esimerkiksi lasten kanssa. Meillä pikku Signorino söikin vauvana usein pappaa, tai oikeammin vieläpä pappettaa, ”pikku mössöä”, joka on johdos pappa-sanasta – kysehän siis on vauvan soseista. (Tarkkana saa muuten olla myös isän eli papàn kanssa. Jos…
