-
Köyhän keittiön kasviskeitto
Joskus kannattaa nyhjästä tyhjästä. Näin on varmaan ajatellut sekin italialainen mamma, joka on aikanaan kehitellyt keiton nimeltä keitetty vesi – acquacotta. Toisinaan on tietysti myös pakko nyhjästä tyhjästä, ja niin on syntynyt esimerkiksi italialainen cucina povera eli köyhä keittiö, jossa köyhää on kaikki muu paitsi maku. Ella Kannisen Toscana mielessäni selailin netissä toscanalaisia cucina poveran reseptejä. Huomioni kiinnitti ankeaakin ankeammin nimetty acquacotta. ”Keitetty vesi” ei tuo vettä kielelle, mutta reseptin tarkempi tutkailu paljasti, että kyseessä on varsin herkullisen kuuloinen toscanalainen kasviskeitto, ja pyysin Signorea tekemään sitä meille harvinaisen pakkaspäivän kunniaksi. Ella Kanninen kuvailee toscanalaista ruokaa Ellan Toscana -kirjassa näin: Toscanalainen keittiö on kuuluisa yksinkertaisista ja maistuvista ruoista. – – Toscanalainen…
-
Ella Kannisen kirjat: Ellan Toscana ja Kotona Italiassa
Ella Kanninen on taas alkuvuodesta näkynyt televisiossa: hänen Ellan matkassa -ohjelmansa (katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi) viimeinen jakso tuli Teemalta tällä viikolla. Ohjelmassa Kanninen kulkee roomalaisten valloittajien jäljillä Italiasta Saksaan. Myös Ella Kannisen kirjat Ellan Toscana: Kyläelämää Italiassa ja Ella: Kotona Italiassa ovat tutustumisen arvoisia. Ellan Toscana: Kyläelämää Italiassa (Tammi 2016) ja Ella: Kotona Italiassa (Tammi 2017) ovat nojatuolimatkoja Italiaan: kirjoissa on kauniita maisemia, ruokakulttuuria, reseptejä ja kulttuuritietoutta sujuvassa ja viihdyttävässä paketissa. Olen saanut molemmat Ella Kannisen kirjat aikoinaan lahjaksi Signorelta ja muistelen bonganneeni jostain, että Kannisella olisi nyt tekeillä kolmaskin kirja. Jos niin on, sekin aivan varmasti päätyy kirjahyllyymme. Syitä on monia. Italialaisesta ruokakulttuurista ja elämästä Italiassa on kyllä…
-
Epäilyttävän hyvä aniskakku
Anis on voimakkaan makuinen mauste, joka jakaa mielipiteetkin voimakkaasti. Itse olen ajatellut, etten voi sietää anista, mutta päätin nyt kääntää kelkkani. Laskiaiskelkan nimittäin! Meillä Suomessa vietetään kohta laskiaista ja syödään pullia, mutta Italiassa vietetään karnevaaliaikaa ja syödään rasvassa kypsennettyjä meidän vappuisia munkkejamme ja tippaleipiämme muistuttavia erilaisia leivonnaisia. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että kotoinen laskiaispulla voittaa italialaiset mauttomat karnevaali”herkut” mennen tullen. En muutenkaan pidä friteeratuista asioista, joten aloin etsiskellä jotain karnevaaliaikaan sopivaa muuta italialaista leivottavaa. Ja mitä löysinkään? Kaikkien rasvassa kypsennettyjen ja sokerissa kieriteltyjen erimuotoisten leivonnaisten (etsi Googlen kuvahausta ”dolci di carnevale”) keskellä oli vain yksi poikkeus: epäilyttävä aniskakku. Aloin kuitenkin lämmetä anikselle, kun aloin opiskella kakun historiaa: se syntyi 1400-luvun…
-
Walter Isaacson: Leonardo da Vinci – Mikä tekee ihmisestä neron?
Mona Lisa on maailman tunnetuin taidemaalaus, mutta miksi? Mikä tekee siitä niin nerokkaan? Ja miksi Leonardo da Vinci muistetaan usein parhaiten juuri taidemaalarina, vaikka hän oli paljon muutakin? Walter Isaacsonin kirjoittama Leonardo da Vinci (Leonardo da Vinci 2017, suom. Tero Valkonen, Bazar 2019) on elämäkerta renessanssinerosta, joka yhdisti tiedettä ja taidetta visionäärin taidolla. Leonardo da Vinci oli tieteentekijä, insinööri ja taidemaalari – mutta myös inhimillinen ja virheitä tekevä ihminen. Tässäpä taas kirja, jota odottelin Helmet-kirjastojen varausjonossa kuukausitolkulla. Mutta sitten Leonardo saapui juuri sopivasti ennen joulua ja pääsi matkaseurakseni Italiaan. 600-sivuinen raskas opus kulki mukanani laukun ja repun pohjalla sinne ja tänne ja jätti osaltaan hyvät muistot lomasta. Matkalukemisella todella on…
-
Rieska ripiena eli täytetyt rieskat
Oivalluksia suomalais-italialaisesta keittiöstä: kotoisasta rieskasta syntyvät myös romagnalaishenkiset täytetyt rieskat. Idea rieskoihin tulee Emilia-Romagnan maakunnan täytetystä piadina-leivästä. Täytetyt rieskat kulkevat meidän perheessämme niin italiaksi kuin suomeksi aivan itsekeksityllä nimellä rieska ripiena. Ripiena tarkoittaa täytettyä, ja näköjään suomen sana rieska on feminiinisukuinen. (Ja parempi tämä yksikkömuoto kuin monikko rieske ripiene? Tai jopa riesche ripiene?) Viimekertaisessa kirjapostauksessa Sydän oli minun, ja sydän menee nyt Suomelle ja Italialle, joiden välisiä suhteita on syytä vaalia paitsi kirjoittamalla myös keittiössä. On turha lähteä vertailemaan suomalaista ja italialaista ruokaa, kun molemmista voi ottaa parhaat päältä, joskus siis samanaikaisestikin. Emilia-Romagnan maakunnan Romagnan puolen alue on tunnettu piadina-leivästä. Sen välistä löytyy usein parmankinkkua, squacquerone-juustoa (oli pakko googlettaa sanan…
-
Sara Ehnholm Hielm: Ja sydän oli minun – Miksi kirjoitan?
Miksi kirjoittaminen on niin vaikeaa? Miksi kirjoittaminen on niin ihanaa? Miksi kirjoittaminen on tärkeää? Miksi edes kirjoitan? Sara Ehnholm Hielmin Ja sydän oli minun. Lukea, kirjoittaa, kaivata ja elää. Esseitä (Och hjärtat, det var mitt, Teos & Förlaget 2018, suom. Kaisa Sivenius) on henkilökohtainen esseekirja kirjoittamisesta, kirjallisuudesta, kulttuurialasta ja kokemuksista äitinä ja naisena. Omakohtaisten pohdintojen taustana toimii inspiroiva, ikuinen Rooma. Ja sydän oli minun on nyt tuota blogini bannerissa mainittua Italiaa sivuavaa kirjallisuutta. Kustantaja ja elokuvakriitikko Ehnholm Hielm ei nimittäin kirjoita varsinaisesti Italiasta – vaan itse kirjoittamisesta. Teos on muodoltaan ajan hermolla: esseemuoto ja tunnustuksellinen kirjoittaminen ovat olleet viime vuosina kirjallisuudessa pinnalla. Minua tämä trendi miellyttää (toisin kuin myös niin…
